Talvivaaran kaatumisen syy!

Koskaan ei olisi kannattanut edes avata, jos rakennettu kaikki altaat ja varotoimet, mitä pitäisi. Ei toimi toi idea.

Talvivaara projekti oli alusta asti epäonnistunut. Köyhälle nikkelimalmiolle valittiin aivan väärä prosessi eli se liuosprosessi.
Se mikä mahdollisesti toimi koeluontoisessa pilottilaitoksessa ei enää toiminut täysi mittakaavaisessa teollisuuslaitoksessa.
Eli homma oli tuomittu tuhoon heti alkuunsa. Rahaa poltettiin ja luontoa turmeltiin väärin valitulla prosessilla. Nyt ongelmat taitavat kaatua veronmaksajien niskaan.

Todellisia "syyllisiä" voidaan etsiä toimiluvan antajien joukosta. Ilmeisesti metallurgisten liuosprosessien tuntemus oli täysin olematonta. Taisivat antaa lupia pelkkien yksinkertaisten prosessikaavioiden perusteella sen enempää miettimättä? Uusi "ennenkäyttämätön" prosessiteknologia pitäisi tutkia tarkemmin ja syvemmin. Nyt tehtiin suoranainen typeryysvirhe.
Tälläisen liuosprosessin sammutus on äärimmäisen iso työ, se ei sammu ihan nappia kääntämällä.

Kemia 3/2012 (JuhaGranath) kirjoitti Talvivaarasta muun muassa:
Talvivaara on tehnyt kaivosinsinööri Pertä yhden Suomen vauraimmista ihmisistä. Mies osti aioinaan kaivoksen maat entieltä työantajaltaan Oukokummulta legendaarisella yhden euron käteiskaupalla.

Saman vuoden maaliskuussa HS kirjoitti Talvivaaran yva-selvityksestä, jota poliisi tutki: Poliisi selvittä, kuka antoi pieleen menneet pohjatiedot (28.3.2012, Tapio Mainio). "Talvivaaran ympäristöpäästöt ylittivät moninkertaisesti sen, mitä yvaselvityksessä ennakoitiin. Ympäristöluvassa vesistöä kuormittavan sulfaatin raja-arvoksi asetettiin yhtiön toivoma 130 milligrammaa litrassa. Todellisuudessa yhtiön lskemissa jätevesissä oli sulfaattiajopa 8.000 milligrammaa litrassa", luvasta päättäneen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston johtaja Sami Koivulan kertoo.
AVI ei ryhtynyt kovempiin toimiin, sillä Talvivaara on yksi Kainuun suurimmista työnantajista, todetaan artikkelissa.

Työllisyyden hoidolla onkin perusteltu Talvivaaran sotkuista yritystoimintaa. Minkälainen mahtaisi olla Kainuun työllisyystilanne, jos miljoonat (tai miljardit) olisi käytetty Kainuun työllisyyden hoitoon, pieni- ja keskisuuren yrittäjyyden tukemiseen, kuten matkailu, kalastus, luomuviljely jne. Nyt nuo elinkeinot on menetetty, kun lähijärvet ovat saastuneet ja Oulunjoen vesistö sekä Kuopioon menevät saattavat olla vaarassa, jos padot eivät kestä. Nehän on kestäneet, kun kesä oli vähäsateinen. Odotettavissa on vielä syysmyrskyt, lumien sulaminen ja kevätsateet.

Jätteenpuhdistuslaitosta ei rakennettu, vaan jätevedet ohjattiin jättimäisiin altaisiin, jotka vuotivat vesistöihin. Vuotokohtia paikattiin huonolla tuloksella. Uraaniluvasta kiisteltiin luonnonsuojelijoiden kansa, mutta eiköhän sekin myönnetty huonosti jätteistään huolehtineelle Talvivaaralle.

Kaivosalueella kuoli 15. maaliskuuta 2012 työntekijä, joka altistui AVIn mukaan suurelle rikkivetypitoisuudelle. Tutkijat kiinnittivät erityistä huoiota nikkelin vastosiliöiden hönkien keräyksen ja käsittelyn riittävyyteen, rikkivedyn annostusmäärien tarkkailuun, näytteenoton turvallisuuteenekä vaaratilanteiden tiedonkulkuun.

Talvivaaran ongelmana on ollut nikkelin vähäisyys. Malmia on pitänyt runsaasti liuottaa, jotta nikkeliköyhästä kaivoksesta olisi nikkeliä saatu kannattavasti. Nikkelin hinnan puolittuminen edellytti entistä enemmn liuottamista ja entistä suurempia "myrkkyaltaita". Euron kaivosta ei Pekka Perälle olisi eurolla myyty, jos nikkeliä olisi ollut enemmän. Osaamattomuutta vai tietämättömyyttä vai häikäilemättömyyttäkö oli yhtiön toivomus yva-luvassa olleesta 130 mg sulfaattia litrassa, kun todelliuudessa jätevesissä oli sulfaattia jopa 8.000 mg. Myöhemmin Talvivaara haki sulfaatin raja-arvoksi 7.000 mg litrassa ja vuodesta 2015 eteenpäin 2.000 mg/l.

Kun "euron kaivos" Talvivaara on konkurssissa ja valtavat myrkkyaltaat sekä saastuneet järvet odottavat puhdistusta, veronmaksajia vaaditaan talkoisiin. Aluksi 50 miljoonalla eurolla. Lopullista laskua ei kukaan tiedä, mutta toivottavasti luonnon saastuttaminen vähäisten nikkelimäärien liuottamisessa loppuu kannattamattomana toimintana. Toivottavasti myrkkypatojen seinät kestävät rankkasateet ja lumien sulamiset, jotta Oulujoen vesistö säästyisi samoin kuin Kuopion Kallavesi. Nyt AVI:n tarkastajat käyvät joka päivä kaivoksella, riittääkö se. Mitä tehdään, jos pato murtuu?

Jo paikan nimikin kertoo syyn miksi Talvivaara ei toimi. Talvivaara ei koskaan tule tuottamaan muuta kuin ongelmia. Prosessi ei voi koskaan toimia niin että liuottamalla päästäisiin kannattaviin tuotantolukuihin. Tai sitten Kainuusta olisi saatava talvi pois. Tämän talviongelman ovat sijoittajat ja Peräkin jo vihdoin tajunneet joten on parempi kaataa koko roska valtion syliin jotta vältymme ympäristökatastrofilta. On toki surullista, että kainuulaisille jäi tässä kepulipelissä Musta Pekka Perä -kortti käteen.

Ymmärtävätkö vastuussa olevat lupia antaneet, päättäjät ja politiikot, minkälaisista myrkkymääristä Talvivaarassa on kyse ja miten paljon käsittelemätöntä myrkkyä on kiteytyneenä ja liuoksina vesialtaissa. Mikä on saastuneiden järvien merkitys alueen matkailu- ja kalastuselinkeinoille sekä luontoarvoille, kun PUHDAS LUONTO oli Kainuun arvokkain matkailuvaltti ennen Talvivaaran nikkelin liuotustoimia.

Nikkelin liottaminen ei ole kannattavaa, ei ole ollut eikä tule olemaan. Kuten muisissa hyvin on keskustapuolueen ympäristöministeri Paula Lehtomäki edusti tuolloin "puhtaan ympäristön suojelua", ympäristön ääntä. Tuolloin ilmeni, että koko ympäristöministeri Lehtomäen lähipiiri oli hankkinut sadoillatuhansilla euroilla Talvivaaran osakkeita. Eiköhän finanssivalvonta FIVA selvittänyt ympäristöministerin kaivosomistuksia, mutta Lehtomäki selvisi, kun Talvivaaran osakkeiden omistajana oli puolisonsa.

Miten on Talvivaaran uraaniluvan kanssa? "Uraani tulee nikkelin sivutuotteena, ja se kasataan tällä hetkellä jätteenä muoviseen kipsisakka-altaaseen kaivosalueella". Näin Talvivaara kertoi pörssitiedotteessaan. Siis miten paljon sivutuotteena tullutta uraania on jätteenä muovisessa kipsisakka-altaassa kaivosalueella.
Talvivaaran konkurssin yhteydessä on keskusteltu jätteenpuhdistuslaitoksen rakentamisesta. Miksi sitä ei rakennettu ennen kaivoksen jätteiden laskemista epävarmoihin altaisiin? Miten paljon kalliimmaksi jätteenpuhdistuslaitoksen rakentaminen tulee nyt veronmaksajille, kun jäteongelma on hirmuinen ja lähijärvet saastuneet?

Suomen kaivoslait pitäisi uudistaa ja saattaa valvonta ajan tasalle, jotta Talvivaaran kaltaisia "euron kaivoksia" ei enää Suomeen rakenneta valtavine vahinkoineen veronmaksajien maksettaviksi. Sijoittajat vastaavat sijoittamallaan omaisuudella ja ovat ottaneet riskin. Valtion ei olisi pitänyt lähteä rahoittamaan Talvivaaran kaivosta veronmaksajien piikkiin.

Työllisyyskortilla Perälältä!

Höpö höpö, syy on työn verotus..

Todellinen syy oli väärin valitussa bioliuotusprosessissa. Johto ja työntekijät ei voi paljoakaan tehdä jos koko "systeemi" on väärä.
Tosin johdolla voi olla oma osuus siihen mikä prosessiratkaisu valitaan. Duunarit eivät tee tätä valintaa. Suurimpia "syyllisiä" ovat ne käyttölupien antajat koska eivät ole tarkistaneet tietojaan.