Pinne

65657

Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka esiintyvät tavallisesti tietyssä sijamuodossa ja joiden perusmuoto on usemmille täysin tuntematon. Esimerkkinä "pinne", joka nominatiivina tuskin sanoo mitään kadunmiehelle mutta inessiivinä onkin sitten jo paljon tutumpi.

11

320

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Suomen kielessä on kyllä sanoja, jotka esiintyvät vain muutamissa sijamuodoissa, mutta ”pinne” ei kuulu niihin. Jos se on esimerkiksi perusmuodossaan tai genetiivissä kadunmiehelle tuntematon, kadunmies voi katsoa sanakirjasta ja oppia uuden sanan.

      Sen sijaan esimerkiksi ”nukus” esiintyy vain monikon sisäsijoissa: nukuksissa, nukuksiin, nukuksista. Muut muodot, myös perusmuoto, ovat olemassa vain teoreettisina konstruktioina. Tällaisia sanoja on aika paljon.

      • pinteettä

        Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.


      • pinteettä kirjoitti:

        Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.

        Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?


      • glämmare
        Hakro kirjoitti:

        Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?

        Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.


      • glämmare kirjoitti:

        Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.

        Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.


      • savuputki
        Hakro kirjoitti:

        Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.

        Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?


      • Turpojalka
        Hakro kirjoitti:

        Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.

        Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.


      • 3+10
        savuputki kirjoitti:

        Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?

        Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?


      • Herootes
        Turpojalka kirjoitti:

        Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.

        Ainoa oopperarooli, johon minun töräkkä bassobaritonini on koskaan kelpuutettu, oli laulaa Herooteksen kunniakas osa Tiernapojissa. Ikää minulla oli silloin monta vuosikymmentä vähemmän kuin nyt, mutta alun kolmatta vuosikymmentä kummingin. Knihti, Muriaanein kuningas ja Mänkki olivat kaikki naispuolisia laulajatähtösiä.

        Meidän ensemblemme käytössä olleessa libretossa sanottiin ”styränki”, ei ”styranki”. Tarkoittanee yksinvaltiasta eli tyrannia.

        Esityksessämme kylläkin poikettiin libretosta sen verran, että vuorosanat kuuluivat: ”Haa, mutta minä tykkään, että sinä olet yksi jyränki!”

        Tasavallan presidentti Urho Kekkosen kansliapäällikkönä tuohon aikaan toiminut Antero Jyränki esiintyi julkisuudessakin enemmän kuin kyseisen viran haltijat keskimäärin.


      • Anonyymi
        3+10 kirjoitti:

        Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?

        Piece Brosnan on nykyään James bondi


    • ei-sakilainen

      "Klemmari" nyt tuskin on mikään slangisana vaan yleiskielinen laina ruotsista. Sakilaisilla ei ole ollut edes käyttöä koko sanalle, kun paperityöt ovat jääneet vähemmälle.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3342
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3147
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      118
      2546
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2528
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1943
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1840
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      85
      1455
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1320
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1179
    Aihe