Pinne

Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka esiintyvät tavallisesti tietyssä sijamuodossa ja joiden perusmuoto on usemmille täysin tuntematon. Esimerkkinä "pinne", joka nominatiivina tuskin sanoo mitään kadunmiehelle mutta inessiivinä onkin sitten jo paljon tutumpi.
11412
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Suomen kielessä on kyllä sanoja, jotka esiintyvät vain muutamissa sijamuodoissa, mutta ”pinne” ei kuulu niihin. Jos se on esimerkiksi perusmuodossaan tai genetiivissä kadunmiehelle tuntematon, kadunmies voi katsoa sanakirjasta ja oppia uuden sanan.

Sen sijaan esimerkiksi ”nukus” esiintyy vain monikon sisäsijoissa: nukuksissa, nukuksiin, nukuksista. Muut muodot, myös perusmuoto, ovat olemassa vain teoreettisina konstruktioina. Tällaisia sanoja on aika paljon.

Äänestä
  • Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.

    Äänestä

  • pinteettä kirjoitti:

    Pinne merkityksessä 'hankala tilanne' ei esiinny perusmuodossa. Hermon puristustila on sitten eri juttu.

    Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?

    Äänestä

  • old_profile_53349 kirjoitti:

    Puolisen vuosisataa sitten ehdotettiin svetisistisen klemmarin tilalle suomalaisempia sanoja liitin ja pinne. Kumpikaan niistä ei näytä vakiintuneen, mutta alkuvaiheessa ehdotettiin Hans Falladan tunnetulle teokselle Mikä nyt eteen, Pinneberg? uutta suomennosta: Mikä nyt eteen, Liitinvuori?

    Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.

    Äänestä

  • glämmare kirjoitti:

    Suosittu blogisti Kemppinen kirjoittaa ”klemmari”-sanan sanana ”glemmari” . Mikä lie hyperkorrektismi.

    Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.

    Äänestä

  • old_profile_53349 kirjoitti:

    Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.

    Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?

    Äänestä

  • old_profile_53349 kirjoitti:

    Ei hyperkorrektismi vaan tyypillistä Stadin slangia, jossa "kovat" konsonantit pyrkivät muuntumaan "pehmeiksi" – vrt. piisi → biisi jne.

    Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.

    Äänestä

  • savuputki kirjoitti:

    Eikös piisi ja biisi tarkoita kuitenkin eri asioita?

    Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?

    Äänestä

  • Turpojalka kirjoitti:

    Onko styranki myös Stadin slangia vai mistä se on peräisin? Se ainakin on hyperkorrektismi.

    Ainoa oopperarooli, johon minun töräkkä bassobaritonini on koskaan kelpuutettu, oli laulaa Herooteksen kunniakas osa Tiernapojissa. Ikää minulla oli silloin monta vuosikymmentä vähemmän kuin nyt, mutta alun kolmatta vuosikymmentä kummingin. Knihti, Muriaanein kuningas ja Mänkki olivat kaikki naispuolisia laulajatähtösiä.

    Meidän ensemblemme käytössä olleessa libretossa sanottiin ”styränki”, ei ”styranki”. Tarkoittanee yksinvaltiasta eli tyrannia.

    Esityksessämme kylläkin poikettiin libretosta sen verran, että vuorosanat kuuluivat: ”Haa, mutta minä tykkään, että sinä olet yksi jyränki!”

    Tasavallan presidentti Urho Kekkosen kansliapäällikkönä tuohon aikaan toiminut Antero Jyränki esiintyi julkisuudessakin enemmän kuin kyseisen viran haltijat keskimäärin.

    Äänestä

  • 3+10 kirjoitti:

    Biisi-törttöilyn taustaa en tiedä, mutta alkuperä lienee englannin sana "piece". Kukaan ei ole vielä selittänyt, että miksi tuossa suomalaisessa sanassa on b. Biece of music?

    Piece Brosnan on nykyään James bondi

    Äänestä

"Klemmari" nyt tuskin on mikään slangisana vaan yleiskielinen laina ruotsista. Sakilaisilla ei ole ollut edes käyttöä koko sanalle, kun paperityöt ovat jääneet vähemmälle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


65657 kirjoitti:

Suomen kielessä on joitakin sanoja, jotka esiintyvät tavallisesti tietyssä sijamuodossa ja joiden perusmuoto on usemmille täysin tuntematon. Esimerkkinä "pinne", joka nominatiivina tuskin sanoo mitään kadunmiehelle mutta inessiivinä onkin sitten jo paljon tutumpi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu