Yleisön käsityksiin ja näkemyksiin voidaan vaikuttaa mm. seuraavilla keinoilla:
•Aineiston valikointi ja harhaanjohtavat painotukset
•Osatotuudet, tärkeiden asioiden kertomatta jättäminen
•"Totuudet" ja kehäpäätelmät asiantiloista
•Stereotypiat, perusteeton yleistäminen ja liiallinen yksinkertaistaminen
•Harhaanjohtavat vertauskuvat ja väärät analogiat
•Tunteisiin vetoaminen, mielikuvien ja mielleyhtymien hyväksikäyttö tosiasioiden kustannuksella
•Asiayhteyksillä manipulointi, mielikuvan tuottaminen valokoiduista kokonaisuuksista
•Leimaaminen (halventavat ja kyseenalaistavat termit, ilmaisut tai yleistykset ilman asiaperusteluita)
•Suora tyrmääminen ja vähättely ilman asiaperusteluita
•"Totuuksien" ja kehäpäätelmien toistaminen ilman asiaperusteluja
•Huomion vetäminen pois propagandaviestille epäsuotuisista tosiasioista. Vastapuolen asia-argumenttien hukuttaminen muiden viestien alle.
Mediavallan käyttäjän näkökulmasta olennaista on se, mikä loppupäätelmä yleisölle jää käsitellystä asiasta.
Objektiivisuuden kannalta ei myöskään riitä, että media julkaisee vain harvoin tai satunnaisesti tiettyjä faktoja tai näkökulmaa esiin tuovan tekstin jostain aiheesta, jos sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri ja aiheella on laajempaa keskustelupotentiaalia. Mediasisällön tulee heijastella todellisuutta, eikä todellisuuden mediaa. Yleisöllä on oltava mahdollisuus asian objektiiviseen ja monipuoliseen tarkasteluun, ja sitä kautta vaikuttamiseen demokraattisessa päätöksenteossa.
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/
•Aineiston valikointi ja harhaanjohtavat painotukset
•Osatotuudet, tärkeiden asioiden kertomatta jättäminen
•"Totuudet" ja kehäpäätelmät asiantiloista
•Stereotypiat, perusteeton yleistäminen ja liiallinen yksinkertaistaminen
•Harhaanjohtavat vertauskuvat ja väärät analogiat
•Tunteisiin vetoaminen, mielikuvien ja mielleyhtymien hyväksikäyttö tosiasioiden kustannuksella
•Asiayhteyksillä manipulointi, mielikuvan tuottaminen valokoiduista kokonaisuuksista
•Leimaaminen (halventavat ja kyseenalaistavat termit, ilmaisut tai yleistykset ilman asiaperusteluita)
•Suora tyrmääminen ja vähättely ilman asiaperusteluita
•"Totuuksien" ja kehäpäätelmien toistaminen ilman asiaperusteluja
•Huomion vetäminen pois propagandaviestille epäsuotuisista tosiasioista. Vastapuolen asia-argumenttien hukuttaminen muiden viestien alle.
Mediavallan käyttäjän näkökulmasta olennaista on se, mikä loppupäätelmä yleisölle jää käsitellystä asiasta.
Objektiivisuuden kannalta ei myöskään riitä, että media julkaisee vain harvoin tai satunnaisesti tiettyjä faktoja tai näkökulmaa esiin tuovan tekstin jostain aiheesta, jos sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri ja aiheella on laajempaa keskustelupotentiaalia. Mediasisällön tulee heijastella todellisuutta, eikä todellisuuden mediaa. Yleisöllä on oltava mahdollisuus asian objektiiviseen ja monipuoliseen tarkasteluun, ja sitä kautta vaikuttamiseen demokraattisessa päätöksenteossa.
http://www.freewebs.com/kielipoliittinen_sensuuri/
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki yllämainitut keinothan ovat olleet oikein johdetussa käytössä kielipoliittisessa keskustelussa aina siitä lähtien, kun tämä vaiettu salaisuus nousi somen kautta esiin. Asiasta oli media vaiennut vuosikymmenet ja yrittää edelleen lakaista asiaa maton alle.
Jonkun puolueettoman yliopiston pitäisi tehdä asiasta tutkimus ilman säätiöiden rahoitusta.
Kyse ei ole vain sensuurista, vaan päälle tulee kansalaisten manipulointi eli valtiopropaganda. Kuin totalitaarisissa valtioissa!
Ei ihmisiä kiinnosta äärifennojen kielipoliittinen (ja piilossa laajemminkin käsitettävä) agenda. Ei tällaisella höpöpalstalla pysty luomaan eripuraisuutta suomalaisten keskuuteen.
"fenno itsekin" -- 100 % varmuudella et ole. "Fenno" ymmärtää, ettei mitään "äärifennnoja" eli kai sitten "äärisuomalaisia" ole olemassakaan.