käytkö töissä vai saatko tukia kuten kelasta ,sossusta vai liitonraha?
kuinka paljon sinulla menee rahaa pelkästään asumisen kustannuksiin
kuukaudessa?
Paljon menee laskuhin rahaa vai maksaako sossu nekin?
jääkö sinulle koskaan ylimääräistä rahaa?
kuinka paljon käytät rahaa pelkkään ruokaan?
käytkö ruokajonossa?
käytätkö tupakkaa ja alkoholia?
kuinka paljon sinulla menee rahaa pelkästään asumisen kustannuksiin
kuukaudessa?
Paljon menee laskuhin rahaa vai maksaako sossu nekin?
jääkö sinulle koskaan ylimääräistä rahaa?
kuinka paljon käytät rahaa pelkkään ruokaan?
käytkö ruokajonossa?
käytätkö tupakkaa ja alkoholia?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Käyn töissä.
Palstan pitkäaikaistyötön Henkka taas huijaamassa täällä muita ja itseään. Hommaa nyt mies heti itsellesi työpaikka niin ei tarvitse olla täällä raivoamassa, häpeä aikuinen mies!
Ilmeisemmin katsot olevasi kuulustelu ja opetus oikeutettu.
.
.
On olemassa aivan julkista tietoa ja laskelmia, millä euromäärällä ihminen säilyy hengissä.
.
.
Itse kokeilin vapaaehtoisena 1.7-13- 1.7-14 elää Budjetilla 480 €/kk.
Tuossa ei asumiskulut.
Ei onnistu, keskiverto ylitys oli 50 € /kk, ruokakulut nousivat 2014 11,9 % hintojen nousun mukaan. Samat kaupat ja samat ruuat, olen ruoka alan ammttilainen koulutusta on 4 vuotta alalle.
En ihan ymmärrä täällä rähiseviä köyhyyskouluttajia, Sosiaaliturva tai lainsuojaamat tuet eivät siihen anna mahdollisuutta tai oikeutta.
Toimeentulotuki 480 €/kk
Ulosottosuoja 669 €/kk
Peruspäivärhaha/työttömyysraha 702 €/kk - 20% veroon
Takuueläke 743 €/kk
Veroa ja välillistä veroa menee noistakin, koska kaikki kuluu elämiseen, arvonlisävero menee jopa toimeentulotuesta n. -19,5 % eli n. 1/4.
.
Tyhjät tynnyrit kolisee lujaa sanoo vanhakansa.
Takuueläkkeestä ei taida mennä veroa juuri lainkaan? Jos saa saman summan peruspäivärahana niin veroa menee n 20% ? Noin kai on vai miten todellisuudessa te jotka olette käytännössä kokeneet?
Kun palkkatulo on 16 000 €/vuodessa, on vero prosentti 14,4 %.
http://www.laskurit.fi/prosentti/ + Arvonlisäverot.
Bruttotulo 1 333 € /kk,
Vero 14,4 % - 2 304 €/vuosi + alv -14 % -2 240 €/vuosi.
yht. 4 544 € veroihin vuodessa = 28,4 % tulosta. (Brutto tulosta)
+ 102 € / kk asumistukea, 37 neliötä. ( 1 224 € / vuodelle)
Kokonaistulo 12 680 €/vuosi /12 kk= 1 056 €/kk.
Mukaan laskettu vain se kulutus, joka ”sallitaan” sosiaaliturvassa.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html#kotitalouksienmenot
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 12,5 %
Liikenne 11,2 %
Vaatteet ja jalkineet 4,9 %
Terveys 4,8
Muut tavarat ja palvelut 9,6 %
Nämä yhteensä = 43 % .
Veroihin yhteensä 28,4 % Bruttotulosta;
Jää nettona 12 680 €/vuosi
Arkimenot 43 % = 573 €/kk, se on 6 878 € / vuodelle.
( 573 € on + 93 € toimeentulotukeen nähden)
Kokonaisnetto = 11 456 €/vuodessa + 102 € / kk asumistukea, 37 neliötä. ( 1 224 € / vuodelle) - eläminen 6 878 €,
Jää < säästöön 5 802 € /vuodessa.
Vertailuun Peruspäiväraha;
702 €/kk tuloista menee 253 €/ kk veroihin, on 36 % tuloista.
Elämiseen jää 64 % bruttotulosta eli 5 388 € /vuodessa.
Vertaus Toimeentulotuki:
Eli Toimeentulotuen ALV-vero on -19,51 % tuesta,
Käyttöön jää 386,49 €/kk, se annetaan ruokaan ja vaateisiin.
Tekee 4 637,88 €/ vuodessa.
Palkkatyössä jää valinnan vapaaseen hummaamiseen 5 802 € vuodessa /12 = 483,5 €/kk.
Kun eläketulo on 16 000 €/vuosi, on vero prosentti 14,2 % eläkeläinen ei saa asumistukea.
Kotimaa 28.8.2014 klo 6:38
Suomessa on liki miljoona köyhää –
”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”
Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.
Työllisyysluvut eivät näytä paranemisen merkkejä ja talous sakkaa. Uusia työpaikkoja ei synny. Esimerkiksi Lahdessa työttömien osuus oli heinäkuussa 18,7 prosenttia, joka on suurten kaupunkien korkein lukema.
Pitkään jatkuva työttömyys ja sitä seuraava köyhyys aiheuttavat monenlaisia ongelmia.
Väliaikaisesta köyhyydestä kärsii tällä hetkellä noin 800 000 henkilöä, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Juho Saari. Väliaikaisella köyhyydellä tarkoitetaan elämänvaiheesta, kuten opiskelusta tai lyhyestä työttömyysjaksosta, johtuvaa köyhyyttä.
Pitkään jatkuvasta ja kasautuvasta huono-osaisuudesta kärsivä joukko on noin 100 000 ihmisen kokoinen. Pitkäaikaistyöttömät ja asunnottomat lukeutuvat tähän ryhmään, kuten myös leipäjonoissa kävijät.
– Yli 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain leipäjonosta.
Pitkä työttömyysjakso tekee epätoivoiseksi
Työttömyysaika oli henkisesti rankkaa ja rahatkin ovat tiukalla. Harrastuksiinkaan ei riittänyt intoa, eikä rahaa.
– Aika yksinäisiä päivät olivat..
– Ihminen kaipaa elämäänsä tietynlaista rytmiä.
– Entinen pitkäaikaistyötön
Hän hämmästelee, kuinka köyhyysrajan alapuolella olevat ihmiset pystyvät itsensä ja perheensä elättämään. Yleisen määritelmän mukaan köyhyysrajan alapuolella olevan ihmisen käytössä oleva rahamäärä on alle 60 prosenttia suomalaisesta mediaanitulosta.
Köyhyys on lamaannuttanut monen ikätoverini ja vähän vanhemman ihmisen. Masennus ja yksinäisyys ovat jatkuvasti läsnä.
Usean köyhän ihmisen elämää lähietäisyydeltä seurannut entinen pitkäaikaistyötön ei allekirjoita julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että nykytasoinen perusturva passivoisi ihmisiä.
– Kyllä suurin osa ihmisistä haluaa tehdä työtä ja hakee sitä koko ajan. Mielestäni olisi aivan kauheaa, jos perusturvaa pienennettäisiin.
Leipäjonojen Suomi
Professori Juho Saari kertoo, että huono-osaisuuteen ja köyhyyteen valumisesta puhuttaessa ratkaisevaa on se, pitkittyykö köyhyys ja riittävätkö ihmisten tulot heidän menoihinsa pitkällä aikavälillä.
– Jos eivät riitä, niin tuloksena on leipäjonojen Suomi, Saari kertoo.
Huono-osaisuuteen ja köyhyyteen liittyvät lieveilmiöt ovat ennen kaikkea pitkittyneessä köyhyydessä elävien ihmisten, kaikkein huono-osaisimpien taakka.
– Köyhyys tuo mukanaan mielenterveysongelmia, sosiaalisten suhteiden hajoamista ja yksinäisyyttä. Ylipäätään, elämän peruspilareiden murtumista.
Köyhyysrajan alapuolella pitkään eläneille alkaa Saaren mukaan pikku hiljaa syntyä huono-osaisen identiteetti. Vaikka köyhä olisi perheenäiti tai isoisä, hän ei määrittele enää itseään näillä termeillä.
”Pihtiputaan mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista.
– Termit, joilla moni heistä itseään määrittää, ovat huono-osainen tai köyhä.
Suomalainen kasvun ja työllisyyden politiikka, ei ole hyväksi köyhille väestönosille.
– Se on erinomaisen hyvää politiikkaa, jos sattuu olemaan hyvin koulutettu keskiluokkainen ihminen. Kasvun ja työllisyyden politiikka sopii vielä jossain määrin myös duunareille.
– Nykyinen politiikka ei erityisesti palvele niitä ryhmiä, jotka eivät kiinnity työmarkkinoille. ”Pihtiputaan mummot” eivät ole hyötyneet talouskasvusta siinä määrin kuin olisi mahdollista, Saari toteaa viitaten suureen vanhusväestön köyhyyteen.
Suomi on Saaren mukaan sosioekonomisesti latautunut luokkayhteiskunta. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet entisestään.
– Kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä on tullut niin sanotusti muukalaisia keskuudessamme. Emmekä me keskiluokkaiset ole tutkimusten mukaan kovinkaan innostuneita investoimaan heidän hyvinvointiinsa esimerkiksi tulonsiirtojen ja palveluiden kautta.
Erno Laisi Yle Lahti
Joo,kyl tulee duunis käytyä ja vaimo kanssa,olemme todella pienipalkkaisia yht laskettu netto on 3500 kk ja 2 x lapsilisät. Mtn muita tukia emme saa eikä tietysti pidäkkään mutta välillä tekisi mieli jäädä työttömäksi koska työ...on välillä vittumaista ja raskasta. Oma asuntohan on tavoiteltava asia mutta ei onnistu noilla tuloilla pk-seudulla tarpeeksi isoon kämppään duunarialuieille. Nyt asumme asossa ja vuokra on tyyliin joku 800 € 80 neliön koirankopista. Emme dokaa tai polta,päinvastoin aika urheilupainoitteista mielummin. Rahaa jää joo säästöön ja tykkäämme matkustaa usein. Voi olla että pystyisi lyhentämään lainaa jos kaikki muu kulutus olisi minimissään mutta onko se sitten elämää jos ei voi nauttia mistään eikä matkustella..mun mielestä ei...
Pitkäaikaistyötön reilusti yli 50-v. Töitä haen, mutta heikolta näyttää tämänikäisen työllistyminen, kun ei ne puolta nuoremmatkaan työllisty! Tuloina peruspv-raha, asumistuki ja vähän toimeentulotukea. Vuokra vähän yli 520 €/kk, jonka maksan itse tuista, sos.virasto maksaa vesi- ja sähkölaskun. En käytä alkoa enkä tupakkaa. Liikuntaharrastuksia on ja ne sellaisia etteivät kovin kalliitakaan. Toistaiseksi oon pärjäillyt näillä tuloilla, koska ei ole ainakaan toistaiseksi sairauskulujakaan, terveyttä toivon ehkä eniten tulevaisuudellekin!
Jos 3500e nettona +215e lapsilisiä on todella pieni palkka, niin ihmettelen suuresti. Teillä on siis n.3700e rahaa käytettäväksi kuussa, josta vuokraan menee 800e, muihin asumiskuluihin mahdollisesti n.200e päälle. Teillä jää siis 2700e rahaa kuussa kun asuminen on maksettu. Vuodessa saatte siis päättää 12x 2700e = 32.400e kohtalosta. Tästä rahasta saisi hyvällä itsekurilla ja suunnittelulla puolet säästöön.
Meillä vähän suuremmat tulot, mutta liki 60% nettotuloista menee säästöön ja lainojen lyhentämiseen. Jollemme poistuisi kotoa kun sienimetsään ja lenkille niin saisimme kyllä 70% tuloista talteen, elämän pakolliset menot (asuminen, auto, ruoka, lapsille säästäminen yms) vievät vain 30% tuloista. 10-15% on kuitenkin tarkoitettu siihen "elämästä nauttimiseen" ja riittää hyvin.
Tuloni ovat kuntoutustuki asumistuki yht 862/kk netto. Asun rämässä omakotitalossa mallia 1954.
En ole hakenut toimeentulotukea, enkä käy ruokajonoissakaan. Niitä ei täälläpäin ole, enkä varmaan kävisi, vaikka oliskin.
Kesäiseen aikaan talon käyttökulut ovat pienempiä, joten silloin kerään talven ruokavarastoa, hankin vaatteita, jos on pakko, mut enempi säästän talven varalle, kun se on ainoa mahdollisuus saada kaukolämpö, vesi, sähkö, jäte, sekä muut pakolliset maksettua. Ja säästää pitää siihenkin, jos ja kun kuntoutustuki loppuu, eläkettä ei myönnetä, töitä ei ole, eikä töihin kykene enää.
Ruokaan ja lääkkeisiin, sekä pakollisiin matkoihin menee noin 350/kk ja ruoan osuus tosta on alle 200. Mitä se ylimääräinen raha on? En ymmärrä. Joo, ostan kerran kk jallupullon, mut tupakkia en käytä.
Matkusteluun ja terveydenhoitoon.
Matkustaminen on ylivoimaisesti suurin yksittäinen menoerä.
Yksityisen terveydenhuollon kustannukset ovat seuraavana.
Tänä vuotena astman selvittäminen maksoi yhteensä noin 900€.
Terveyskeskus ei vaivautunut selvittämään köhimiseni syytä.
Nyt on tulossa molempien silmien kaihileikkaukset. Maksanee kokonaisuudessaan 3000€ - 4000€.
Omavalmisteinen ruoka ei maksa paljoa eikä tupakkaan ja alkoon mene senttiäkään.
Nettoeläkkeeni on 945€/kk sisältäen KELAn täydennyksen.
En saa mitään tukia.
Jouduin sairaseläkkeelle 52v.
Eikös se kaihi leikata julkisella puolella osastomaksuhinnalla? Miksi menet yksityiselle?
Ehtisi varmaan sokeaksi ennen kuin jonotus julkiselle tuottaa tulosta.
julkisella pääsin 4kk kuluttua lähetteestä ....vaikka hoitotakuu on 6kk.Ja hyvä lopputulos tulikin. Kotkassa.
Julkinen hyppyyttää 6kk:n "hoitotakuun" puitteissa. Täytyisi olla likimain sokea ennen leikkaukseen pääsyä.
Kahdelta tuttavaltani on julkisella leikattu vain huonompi silmä.
Jos olisin päässyt leikkaukseen ja huonompi olisi leikattu ja näkö korjaantunut 1:een tai paremmaksikin niin minulla olisi silloin silmälasit joissa toinen linssi olisi ehkä -0,5 ja leikkaamaton puoli -6!
Yksityinen puoli ei odota julkisen puolen hokemaa petollista mantraa "kypsymisestä" vaan leikkaa sopimuksen mukaisesti.
Olisin päässyt leikkaukseen jo tässä kuussa mutta muiden menojen vuoksi sovin leikkaukset tammikuun alkuun.
Arvostan loppujen, vähenevien elinvuosieni laatua ja käytän niukkoja reservejäni mieluummin terveyteen kuin nautintoaineisiin.
Käytäntö näköjään vaihtelee alueittain.
Hyppyyttämisellä tarkoitan 6kk:n aikana silmien näyttämistä ja sen jälkeen uutta 6kk:n jaksoa!
Yllättävää, sillä luulisi laserilla suhauttavan pikapikaa molemmat silmät.
Tietääkseni laseria käytetään kaihileikkauksissa vain yhdellä klinikalla.
Kaikilla muilla on käytössä perinteinen sivuviilto uä-möyhennys tekniikka.
Ajoituksessa kyse ei ole operaation kestosta ( n. 20min/silmä ) vaan muista tekijöistä.
Moni sekoittaa laserin taittovirheleikkauksen kaihileikkaukseen.
Kaihileikkaukseen pääse heti kun on tarvetta, ei ole edes pitkiä jonoja. Astma selvitellään kyllä tk:ssa jos itse näkee vaivaa, eli tekee peffit ja käy spirossa. Joten älä syytä julkista omasta tyhmyydestä. Oma astma on selvitetty tk:ssa ja äitini kävi julkisella kaihileikkauksessa.
saan eläkkeitä 736 euroa ja asumistukea 322 euroa. vuokra ja vesi on 360 euroa kaksiooni.sähkölasku vaihtelee väliä 14 euroa/kk / 220 euroa/kk.eli talvikuukausina on tiukempaa.sossusta en saa mitään.auton bensat vie keskimäärin 140 e kuukaudessa. ja laitan ruokaan ja taloustarvikkeisiin maksimissaan 200 euroa kuukaudessa.pyrin jättämään 100 euroa kuussa vaatteisiin ja kaikkeen kivaan mutta joskus mennee sekin pakollisiin laskuihin.säästössä minulla on huimat 100 euroa.mutta tarkoitus olisi kaikki ylimääräiset rahat laittaa säästötilille. en polta mutta parit saunalonkerot juon ja ehkä kerran 3:ssa kuukaudessa huppelit vedän.
en käy ruokajonoissa koska minulla riittää aina se 200 ruokaan.vähemmänkin.
Melkein kaikki rahat menee velkoihin, asuntolainaa ja kulutuslainaa (perinnässä),lisäksi bussilippu, puhelin ja vastike. Jää noin 100 eur jonka pitää riittä ruokaan. Ei ole varaa polttaa tai juoda muuta kuin vettä.
Kuinka monta perheessäsi on vai asutko yksin? En varmaan itse satasella pärjäis. Mulla tahtoo tuo summa kulua jo viikossa!
ok-talon kainanlyhennykset ja korot 1000 euroa/kk, muut asumiskulut noin 200-300 euroa/kk. Kohtuulliset siis kun kyseessä 215 m2 talo 2000-luvulta. Autot on sitten se hävettävä puoli kun siihen menee enemmän rahaa kun asumiseen. Kahden uudehkon auton kk-kustannukset (´todelliset) noin 1600-1700 euroa/kk.Kenties nykyisillä vähän enemmänkin. Ruokaan ei mene paljoa koska teemme liki kaiken kokonaan itse. Tosin eilen käytiin ravintolassa syömässä mutta ilman alkoholijuomia joten lasku kohtuullinen 65 euroa.Pojalla ei kalliita harrastuksia joten noin 100 euroa/kk menee. Vaatehankinnoissa emme liioittele kalleilla merkkivaatteilla eikä yleensäkään ylihintaisilla ostoksilla, Moottoripyöräni ylläpito jos ei hankintahintaa ota huomioon noin 100 euroa/kk. Samoin asuntovaunumme pito.Meidän perhe ei kyllä voi kehua että jäisi palkasta 40% säästöön kuten joillakin vastaajilla. Se pieni mikä jää menee sitten reissaamiseen tai muihin hankintoihin. Toki pieni puskuriraha on pahanpäivän varalle.
Ja köyhyys-palstalle tulit kieriskelemään...
Ollessani todella pohjalla keitin pontikkaa halvasta rehumelassista ja valmistin uuteolutta.
Espanjan kuukausina
-Asuminen 52€/kk sähkö vesi kaasu
-Omavalmiste ruoka on halpaa. En ole laskenut kustannusta.
-Ruokajonoa vastannee läheisen kalasataman laiturilta kerätyt sardiinit. Jätkät heittelevät laatikoita troolareista siten, että tuoreita fisuja tippuu laiturille. En ole ainoa keräilijä.
Onnistuu kerran tai kahdesti viikoittain.
-En tupakoi mutta ostan Lidlestä olutta, 0,22€/tölkki, viiniä alle 1€/l, votkaa alle 5€/0,7l.
Rahaa menee sen verran vähän etten ole edes laskenut koska on riittänyt.
Lennot parhaimmillaan meno-paluu 158€ kenttäbussi 2 x 6,60€.
Ei paha / 3kk.
Joskus joutuu lennoista meksamaan yhteensä yli 200€.
Rahat menee viinaan. Yhdeksältä aukee handeli, sitten taas otetaan. Viina on köyhän ainoa lohtu. Niin ja seksi. Ensin ryypätään, sitten kankkusessa pannaan ja taas ryypätään...
En vaan ymmärrä, että millä rahoilla köyhä pystyy ryyppäämään ja tupakoimaan? Jos vähänkin säädyllistä elämää syömisen, liikkumisen, yllättävien menojen takia viettää, niin ei pysty? Itsellä mennyt tässä kuussa 50€ lapseen, bussikorttiin 62€, parturi 29€. Litkuihin ei jäänyt yhtään, joutuu tyytymään veteen. Juon muuten vettä 2l päivä, tällä pitäisi olla terveysvaikutuksia ja vie näläntunnettakin! Myöskään ei tarvitse ostaa limsoja ja mehuja, kun ei tee mieli 2l jälkeen. Itse täytän Lidlin pullon vedellä ja iltapäivään mennessä sen pitää olla tyhjä. Kovin myöhään ei kannata juoda mitään, tai joutuu juoksemaan yön vessassa.
Mistä tälänen köyhä löytää sitä pano seuraa . Mieli kylä tekis ..
Ei kuulu muille, ei tarvi olla niin sosiaalinen, että kaikille kysyjille vastaa.
Töissä, 9 euroa pv
Laskuista maksan sähköt, vakuutukset ja ruoat, mies maksaa osapäivätyöpalkastaan vuokran. Soskusta ei saa mitään.
Ei jää, kaikki menee.
Suurimman osa vähistä tuloista, pesuaineisiinkin menee
En käy
Tupakkaa kyllä, sätkiä ja paperit ruotsista, n. 8 euroa 50 kpl laatikko.
Puolet nettotuloista menee asumiseen (lainanlyhennys, vastike, sähkö, vesi, autopaikka, kotivakuutus), vajaa neljännes autoon (vakuutukset, bensat, huollot, ajoneuvovero ym. Lisäksi kuukausittain joko lyhennän lainaa tai kun autolaina on maksettu, niin alan säästää seuraavaa autoa varten).
Lopuilla rahoilla maksetaan ruoat, vaatteet, laajakaista, kännykkälaskut, lääkkeet ja lahjat. Yritän saada säästöön edes pikkuisen joka kuukausi, jotta voi etukäteen säästää esim. uutta toppatakkia varten tai varautua vanhan pakastimen hajoamiseen.
Päihteisiin ei mene rahaa senttiäkään, taksilla en aja koskaan, matkustellaan harvemmin kuin joka toinen vuosi, itse teen ruoat, leffoissakaan ei juuri käydä, harrastukset pääasiassa ilmaisia esim. kävely. Yksityisellä en käy lääkärissä, vaan julkisella puolella. Kaikessa katson hintaa ja nimenomaan hintalaatu -suhdetta, sillä joskus on pidemmällä aikavälillä järkevämpää ostaa laadukkaampaa kuin halpaa (esim. talvikengät).
Vaikka olen nainen, niin rahaa menee tosi vähän esim. vaatteisiin, sillä en osta mekkoja, korkokenkiä tai laukkuja. Vaatteet ostan lähinnä kirppikseltä. En värjää hiuksia, käytän meikkiä vain vähän enkä osta ollenkaan ripsipidennyksiä tms.
Monessa asiassa voi myös käyttää maalaisjärkeä. Esimerkiksi siivoamisessa lähes kaiken voi pestä käsitiskiaineella eikä tarvita kalliita erikoisaineita moneen eri tarkoitukseen.
Yllättäviä menoja on auton rikkoutuminen, polkupyörän katoaminen varkaiden matkaan, sairastuminen ja siitä johtuvat kalliit lääkkeet ym.