Tekniikka & talous selvitti vuonna 2011, että valtio maksaa erilaisia yritystukia noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Lisäksi tulevat teollisuuden ja elinkeinojen verotuet, jotka olivat noin 3,6 miljardia euroa. Peräti 300 organisaatiota jakoi toistatuhatta erimuotoista yritys- ja innovaatiotukea.
Yritystukia piti kartoittaa ja byrokratiaa vähentää muun muassa tarkistamalla yritystoiminnan kannalta merkityksettömiä tukia. Onko tarkistettu?
Pitäisikö työllisyysvaikutukset olla yksi tuen saamisen ehto?
Tilastokeskuksen Tieto & trendit verkkojulkaisun Uutisissa on Topias ja jussi Pyykkösen artikkeli, jossa selvitetään työttömyyden syitä. Kaksi pääsiallista syytä on rakenteellinen ja koulutuksellinen syy. "Jos työn kysyntä ja työttömän taidot eivät kohtaa, oko kohtuutont tarjota työttömälle ratkaisuksi keppiä".
Keppiä on muun muassa se, että korvaukset menetetään, jos ei suostu kolmen tunnin päivittäiseen työmatkaan - maksoi mitä maksoi. Seitsemästä-neljään työssä työaika alkaisi siis 5.30 ja päättyisi 17.30. Miten on työssäjaksaminen laita tai entä opiskelun, jota olisi suorittaa työtehtävien muuttuessa ja pätkätöiden lisääntyessä. Paljonko aikaa jää perheelle ja harrastuksille, jos työaia alkaa 5.30 ja päättyy 17.30, mutta palkka maksetaan seitsemästä neljään.
Miksi Suomeen ei synny uusia työpaikkoja ja jos syntyy, ne myydään ulkomaille.
Pekka Lith kirjoittaa Tieto & trendit -julkaisussa:
- Yrityksiä on kaiken kaikkiaan nyt lähes 60 000 enemmän kuin vuonna 1990, mutta niiden henkilöstömäärä on suunnilleen samalla tasolla kuin v. 1990.
- Yritysten lisäys on keskittynyt sivutoimiseen yrittämiseen ja yksinyrittämiseen.
- Työllisyyden lisäys on puolestaan viime vuosina tullut lähinnä kuntien piiriin.
Onko siis 2 miljardin yritystuet ja 3,6 miljardin verotuet suunnattu väärin, kun työllisyysvaikutukset ovat heikentyneet. Vaikuttaa robotismi ja toimintojen siirtyminen nettiin (esim. nettikauppa) työttömyyden suureen kasvuun? Miksi sitten nostetaan eläkeikää ja vaaditaan työntekijöiltä 3 tunnin matka-aikoja. Eikö se ole pelkkää keppiä tai kiusantekoa niin sanotun huoltosuhteen turvaamiseksi?
Hyväkuntoiset eläkeläiset hoitavat lapsenlapsiaan (tarhapaikkoja ei tarvita) tai toimivat iäkkäiden vanhusten omaishoitajina (vanhainkoteja ei tarvita). Nuorisotyöttömyys on vaikeaa ja kasvaa nuorisotakuusta huolimatta. Vanhusten pitäminen yhä pidempään (vanhentuneella ammattitaidolla) työelämässä on suorastaan hulluutta samoin kuin se, että työmatkoihin joutuu varaamaan kolme tuntia päivässä saadakseen elinoikeutta eli työttömyyskorvausta. Yrityksille jaetaan yhä uusia porkkanoita, jotka eivät työllisyyttä lisää, mutta työttömät saavat keppiä. Onko oikein?
Tutkijoiden artikkeleita voi tutkia netistä http://tietotrendit.stat.fi/
Yritystukia piti kartoittaa ja byrokratiaa vähentää muun muassa tarkistamalla yritystoiminnan kannalta merkityksettömiä tukia. Onko tarkistettu?
Pitäisikö työllisyysvaikutukset olla yksi tuen saamisen ehto?
Tilastokeskuksen Tieto & trendit verkkojulkaisun Uutisissa on Topias ja jussi Pyykkösen artikkeli, jossa selvitetään työttömyyden syitä. Kaksi pääsiallista syytä on rakenteellinen ja koulutuksellinen syy. "Jos työn kysyntä ja työttömän taidot eivät kohtaa, oko kohtuutont tarjota työttömälle ratkaisuksi keppiä".
Keppiä on muun muassa se, että korvaukset menetetään, jos ei suostu kolmen tunnin päivittäiseen työmatkaan - maksoi mitä maksoi. Seitsemästä-neljään työssä työaika alkaisi siis 5.30 ja päättyisi 17.30. Miten on työssäjaksaminen laita tai entä opiskelun, jota olisi suorittaa työtehtävien muuttuessa ja pätkätöiden lisääntyessä. Paljonko aikaa jää perheelle ja harrastuksille, jos työaia alkaa 5.30 ja päättyy 17.30, mutta palkka maksetaan seitsemästä neljään.
Miksi Suomeen ei synny uusia työpaikkoja ja jos syntyy, ne myydään ulkomaille.
Pekka Lith kirjoittaa Tieto & trendit -julkaisussa:
- Yrityksiä on kaiken kaikkiaan nyt lähes 60 000 enemmän kuin vuonna 1990, mutta niiden henkilöstömäärä on suunnilleen samalla tasolla kuin v. 1990.
- Yritysten lisäys on keskittynyt sivutoimiseen yrittämiseen ja yksinyrittämiseen.
- Työllisyyden lisäys on puolestaan viime vuosina tullut lähinnä kuntien piiriin.
Onko siis 2 miljardin yritystuet ja 3,6 miljardin verotuet suunnattu väärin, kun työllisyysvaikutukset ovat heikentyneet. Vaikuttaa robotismi ja toimintojen siirtyminen nettiin (esim. nettikauppa) työttömyyden suureen kasvuun? Miksi sitten nostetaan eläkeikää ja vaaditaan työntekijöiltä 3 tunnin matka-aikoja. Eikö se ole pelkkää keppiä tai kiusantekoa niin sanotun huoltosuhteen turvaamiseksi?
Hyväkuntoiset eläkeläiset hoitavat lapsenlapsiaan (tarhapaikkoja ei tarvita) tai toimivat iäkkäiden vanhusten omaishoitajina (vanhainkoteja ei tarvita). Nuorisotyöttömyys on vaikeaa ja kasvaa nuorisotakuusta huolimatta. Vanhusten pitäminen yhä pidempään (vanhentuneella ammattitaidolla) työelämässä on suorastaan hulluutta samoin kuin se, että työmatkoihin joutuu varaamaan kolme tuntia päivässä saadakseen elinoikeutta eli työttömyyskorvausta. Yrityksille jaetaan yhä uusia porkkanoita, jotka eivät työllisyyttä lisää, mutta työttömät saavat keppiä. Onko oikein?
Tutkijoiden artikkeleita voi tutkia netistä http://tietotrendit.stat.fi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Helsingin Sanomat kirjoitti 8.11. (Jussi Sippola): Kuka keksi maksaa yritysjohtajille jättipalkkioita? Sen selvittämiseksi pitää matkata kalkkitehtaalle vuoteen 1987"
- toimitusjohtaja Ehrnrooth oli kuullut Lohjan hallituksen puheenjohtajalta Robert Ehrnroothilta kuinka Wallenbergit, Pohjoismaiden mahtavin teollisuussuu jakoi bonusrahaa halitsemiensa yritysten johtajille.
- tästä Ehrnroothit halusivat ottaa mallia
- Ehrnroothin johtama Lohja loi vuonna 1987 ensimmäisenä Suomessa järjestelmän, joka palkitsi yrityksen johtajat avokätisesti, jos yritys menestyisi.
Ja näinhän ne yritykset ovat menestyneet, mutta eivät yritysten työntekijät.
Vähintään 2 henkilön työnantajayrityksissä henkilöstön määrän vähennykset (alkutuotanto) 2008-2012 (http://tietotrendit.stat.fi/, Pekka Lith)
- koulutus- ja henkilöstöpalvelut -356
- informaatio ja viestintä -851
- rahoitustoiminta -118
- kuljetus -8.418
- kauppa -37
- teollisuus -55.302
Teollisuudessa on optioitu jaettu ja henkilökuntaa vähennetty. Globaalisaatio, rakennemuutos ja yritysjohtajien optiot. On pitänyt irtisanoa ja lomauttaa, jotta lyhyen aikavälin tulos on tuottanut optioita. Yritysten henkilökunnan kouluttamiseen, uusiin innovaatioihin tai investointeihin ei ole yritysten voittoja käytetty, muutoin tulos ei olisi tuottanut optioita. Näin yritystoiminta on hiljalleen hiipunut ja lopulta yritys on myyty tai tuotanto siirretty orjatyövoiman maihin.
Yritysten osakkaat olivat tyytyväisiä, kun osakkeiden arvot ja osinkotulot kasvoivat ja pitivät OPTIO-JOHTAMISTA suurenmoisena ja kannattavana.
Mitähän optio-osaaminen ja johtaminen on merkinnyt Suomen kansantaloudelle, kun huoltosuhteen hoitamiseen on velkaannuttu vuosi vuodelta siten, että ulkomaan velka ei enää ole hoidettavissa ilman leikkauksia ja kotimaisen kysynnän laskua.
Näistä palkkioista nousi kohu, todetaan Helsingin Sanomissa "Optioiden arkkitehdit" artikkelissa.
- NOKIA ja toimitusjohtaja Stephen Elop, 27,8 miljoonaa euroa:
Kanadalainen Elop johti suomalaista Nokiaa vajaat kolme vuotta ja tienasi noin 27,8 miljoonaa euroa. Tuona aikana Nokia menetti lopullisesti otteensa kännykkämarkkinoista. Monet kritisoivat palkkiota koska Nokiasta lähtenyt Elop ei onnistunut toimitusjohtajana.
- FORTUM ja toimitusjohtaja Mikael Lilius, 11 miljoonaa euroa
Valtionyhtiö Fortum maksoi toimitusjohtajalleen yli 11 miljoonan euron palkan vuonna 2006 vanhan optio-ohjelman seuruksena. Palkkiosta nousi kohu, koska valtio oli linjannut jo vuonna 2004, ett optioilla voi palkita vain poikkeustapauksissa. Liliuksen ja Fortumin muun johdon optiopalkkiot nousivat satoihin miljooniin euroihin vuosina 2006-2008 arviointivirheen takia.
Optio-ohjelmia suunniteltaessa ei oattu ottaa huomioon vuonna 2005 alkanutta EU:n päästökauppaa, jok noti rajusti sähkön hintaa ja samalla yhtiön tulosta ja pörssikurssia.
- FINNAIR ja stay-bonukset, 2,8 miljoonaa euroa
Valtionyhtiö Finnair maksoi 18 johtajalleen vuosina 2009-2011 yhteensä lähes 2,8 miljoonan lisäbonukset, jotta nämä pysyisivät yhtiössä.
Samana vuonna muun muassa yhtiön lentäjät suostuivat 5 prosentin palkanalennukseen. Tieto bonuksista tuli julki 2012, ja Finnair sai Helsingin pörssin kurinpitolautakunnalta varoituksen johdon palkitsemista koskevien raportointivelvollisuuksien laiminlyönnistä.
Kuinkahan monen johtajan bonukset ovat vähentyneet, jos osakekurssi on laskenut? Kuinka monta työntekijää on irtisanottu tai lomautettu, jotta osakekurssi on noussut?
Toimittaja Timo-Erkki Heinon mukaan ennen vuotta 1995 yritysjohtaja tienasi suomessa 14 kertaa enemmän kuin yrityksensä työntekijä.
Vuosina 1995-2009 johtajien palkat nousivat niin, ttä ne olivat jo 31 kertaa työntekijöiden palkkoja suuremmat. Selvityksessä ei ollut mukana Nokiaa, joka olisi repinyt eron satakertaiseksi.
Erilaiset palkkiojärjestelmät ovat käytössä kaikissa suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, joissa niiden toivotaan auttavan yritystä mahdollisiman suureen menestykseen. Johtajien jättimäisen suuret palkkiot näkyvät viime viikon verotiedoissa.
Kysymys kuuluu: onko myös yritysten työntekijöitä palkittu optioilla tai palkankorotuksilla, jos johtajien palkitsemisjärjestelmät ovat pörssiyritysten sääntö eikä poikkeus?
Toinen kysymys: miten yritystuet ne suorat 2 miljardin ja ne epäsuorat verotuet 3,6 miljardia ovat vaikuttaneet yritysten johtajien optioihin ja palkkioihin? Yhteisöveroahan alennettiin 20 %:iin, työnantajien kelamaksu poistettiin jne. Ovatko työntekijät ovat tyytyneet palkanalennuksiin - jotta yritysjohto voisi moninkertaistaa palkkionsa, optiot, bonukset, ylimääräiset eläkkeet jne. Pitäisikö optiojärjestelmiä kehittää tasapuolisesti siten, että yrityksen koko henkilökunta palkitaan hyvästä tuloksesta.