Mitä ootte mieltä ep:läisestä luonteesta? Pitääkö yleistykset paikkansa?
Oma kokemukseni on sellainen, että ep voidaan aika hyvin kahtiajakaa kahteen palaan. Seinäjoen eteläpuoliseen sekä pohjoispuoliseen. Esim Nurmo, Lapua, Kauhava, Järviseutu, Kyrö, Ylistaro, ovat sitä pohjoispuolista aluetta, ja siellä ihmiset on jotenkin synkkämielisempiä. Kun taas eteläpuolella, eli Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Kauhajoki, Peräseinäjoki, ihmiset ovat jotenkin enemmän pilke silmäkulmassa.
Pohjoispuolta leimaa huumorintajuttomuus, ahdasmielisyys sekä ilottomuus. Eteläpuolella taas ei oriaalla, mutta kujeillaan sekä leikitellään enemmän sekä ollaan avarakatseisempia.
Ja tunnen satoja ihmisiä ympäri ep:tä, eli kokemukseni perustuu täysin siihen. Sekä joskus on tullut samanlaisia kommentteja muiltakin.
Seinäjoki on tietysti sekoitus kaikkea. Mutta sanoisin silti, että Seinäjokikin kuuluu jollain tapaa ns eteläiseen puoleen. Eli raja menee varmaan jossain vanhan Nurmon ja Seinäjoen välissä. Omat tuntemani seinäjokiset ovat selvästi avarakatseisempia kuin kantanurmolaiset.
Tämä näkyy myös monessa muussa asiassa. Pohjoispuolella tehdään monessa asiassa vähemmän yhteistyötä kuin eteläpuolella. Johtuu varmaan mentaliteettierosta. Pohjoispuolelaiset kokee aina kaiken uuden uhkana. Kun taas eteläpuoliset kokee uudet asiat monesti mahdollisuutena. Synkkä mieli näkee monesti uudet asiat uhkana. Kun taas avarakatseinen mieli näkee uusissa asioissa mahdollisuuksia.
Raja seurailee varmaan aika hyvin Vaasa-Jyväskylä -ratalinjaa.
Muitakommentteja kiitos. Vaikka erilaisiakin...
Oma kokemukseni on sellainen, että ep voidaan aika hyvin kahtiajakaa kahteen palaan. Seinäjoen eteläpuoliseen sekä pohjoispuoliseen. Esim Nurmo, Lapua, Kauhava, Järviseutu, Kyrö, Ylistaro, ovat sitä pohjoispuolista aluetta, ja siellä ihmiset on jotenkin synkkämielisempiä. Kun taas eteläpuolella, eli Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Kauhajoki, Peräseinäjoki, ihmiset ovat jotenkin enemmän pilke silmäkulmassa.
Pohjoispuolta leimaa huumorintajuttomuus, ahdasmielisyys sekä ilottomuus. Eteläpuolella taas ei oriaalla, mutta kujeillaan sekä leikitellään enemmän sekä ollaan avarakatseisempia.
Ja tunnen satoja ihmisiä ympäri ep:tä, eli kokemukseni perustuu täysin siihen. Sekä joskus on tullut samanlaisia kommentteja muiltakin.
Seinäjoki on tietysti sekoitus kaikkea. Mutta sanoisin silti, että Seinäjokikin kuuluu jollain tapaa ns eteläiseen puoleen. Eli raja menee varmaan jossain vanhan Nurmon ja Seinäjoen välissä. Omat tuntemani seinäjokiset ovat selvästi avarakatseisempia kuin kantanurmolaiset.
Tämä näkyy myös monessa muussa asiassa. Pohjoispuolella tehdään monessa asiassa vähemmän yhteistyötä kuin eteläpuolella. Johtuu varmaan mentaliteettierosta. Pohjoispuolelaiset kokee aina kaiken uuden uhkana. Kun taas eteläpuoliset kokee uudet asiat monesti mahdollisuutena. Synkkä mieli näkee monesti uudet asiat uhkana. Kun taas avarakatseinen mieli näkee uusissa asioissa mahdollisuuksia.
Raja seurailee varmaan aika hyvin Vaasa-Jyväskylä -ratalinjaa.
Muitakommentteja kiitos. Vaikka erilaisiakin...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Saattaa hyvinkin olla perää tuossa... Etelä-Pohjanmaalle yltää 1500-luvun savolainen muuttovirta: "...Savolaiset asuttivat myös Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueet. Joko suoraan Savosta tai Rautalammin pitäjän sekä Pohjois-Pohjanmaan kautta. Pohjois-Pohjanmaan savolaiset asuttivat aikaisemmin kuin Etelä-Pohjanmaan, sillä Savosta oli suora vesireitti Oulujoen vesistöjen lähdejärville." (http://maksyli.blogspot.fi/2012/03/suomen-vaesto-1500-luvun-asutusliikkeet.html). Eli savolaisten syytähän tuo lienee ;O). Mutta mites sitten kävi niille muinaisille savolaisille, jotka jäivät Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle tai Satakuntaan???
Tuosta nyt vois joku tietämätön päätellä, että koko Satakunnan väki olisi savolaisten jälkeläisiä. Todellisuudessa savolaisia muutti joskus 1500 luvulla vain Koilis-Satakuntaan kaskenpolttajiksi. Useimmat heistä lähtivät uusille kaskenpolttomaille, mutta paljon heitä sekoittui alkuperäisväestöönkin. Koilis-Satakunnasta siirtyi myöhemmin asukkaita Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosiin (Esim. Alavus, Töysä, Ähtäri, Nurmo).
osittain perää osittain ei.noi rajat ei pidä ihan paikkaansa mutta ainahan sitä on poikkeuksia joka puolella. olen nimittäin asunut muutamia kurikassa,vähäkyrössä,isokyrössä,vuoden siihen ns vanhaan aikaan seinäjoella.nyt asun niinsanotusti ulkomailla eli mustasaaressa. kyllä se on pienien kylien kiro että ollaan sisäänpäin lämpeeviä ja kaikkien pitää päteä ja olla pikkusen parempia.kaikki uus tuomitaan kaupunkilaisten hömpötykseksi.
muuten ihan mukavaa sakkia kun oppisivat ettei kehitys oo pahasta ja naapuria ei tarvi karehtia. mutta on nää rantahurrit yhtä pahoja ne näyttää hyvää naamaa mutta puukottaa selkään samantien. suku on niille kaikki(sen takia pikkusen mielen vikasia) vois edes hakea puolison suvun ulkopuolelta.no savolaiset luku sinänsä
Olen kiertänyt Etelä-Pohjanmaan joka sopen, aluksi myyntimiehenä ja sitten konsulttina. Juuria minulla on vähän joka suuntaan, mutta enimmäkseen Pohjois-Satakuntaan.
Sen minkä olen pannut vahvasti merkille on, että maakunnan pohjoisosassa ollaan huomattavasti yritteliäämpiä, sanansapitävämpiä ja rehellisempiä kuin eteläosissa. Siinä missä etelässä epäonnistumisien sattuessa luovutaan, masennutaan tai sorrutaan viinaan, pohjoisosien väki nousee ja yrittää uudelleen. Myöskin työttömyys on vähäisempää kuin etelässä. Ja kun tutkii sosiologian tilastoja ja karttoja huomaa, että pohjoisessa asuu selvästi terveempiä ihmisiä monella mittarilla mitattuna. Ja minkä vielä olen pannut merkille; pohjoisosien ihmiset ovat jotenkin komeampia, ryhdikkäämpiä, etten sanoisi germaanisempia.
No, paljon on sentään yhtäläisyyksiäkin ja paljon myös poikkeuksia. Itse tulen toimeen paremmin pohjoisen alueen ihmisten kanssa ja joku toinen taas tykkää etelän väestä.
Seinäjokea ja Nurmoa ei mielestäni voi lukea kumpaankaan kategoriaan, koska enemistö asukkaista on joko alkuperältään tai muuttoliikkeestä johtuen vähän joka puolelta Suomea. Tai parempi kun ei ala kategorioimaan ollenkaan. Ihmiset kun ovat enemmän yksilöitä. Äh, nyt mua alkoi harmittaa koko aihe! Eihän sellaista selvää rajaa ole olemassakaan, jossa voidaan sanoa, että ihmiset ovat rajan toisella puolella sellaisia ja toisella tuollaisia. Mutta kun vähän provosoiduin...?
Ota huumorilla koko aihe, niin et stressaannu ;)
Germaanisuudesta vähän...
Germaanisuus noudattaa Suomessa lähinnä Lounas-Koillinen linjaa. Eli mitä lounaammaksi mennään, sitä enemmän on germaanisia piirteitä. Länsirannikolla on paljon germaanisia piirteitä, ero esim kokkolalaisilla ja turkulaisilla on varsin pieni, mutta hitusen turkulaisten eduksi. Kaikki rannikon väestö on enemmän tai vähemmän merenkulkijoiden jälkeläisiä. Heti kun mennään sisämaahan päin, tämä germaanisuus alkaa vähentyä. Itään päin mentäessä alkaa tulla venäläisiä piirteitä.
Jossain oli että kainuulaisen ja turkulaisen geeniero on suurempi kuin turkulaisen ja saksalaisen. Suurin geeniraja taitaa mennä jossain Kajaanin kohdilla, luode-kaakko suunnassa.
Esim Kokkolan ja Turun ero on se, että Kokkolassa germaaniset piirteet ovat enemmän skandinaavisia, kun taas Turussa vaikutuksia on tullut myös Virosta. Toki molemmat Skandinavia ja Viro ovat melko germaanisvoittoisia, omalla tavallaan. Virossa on toki venäläisgeeniäkin, mutta enemmän kuitenkin sitä germaanista.
Lapualaisissa vanhoissa suvuissa tapaa usein hyvinkin komiaa ja germaanista ihmistä. Lapua oli eräänlainen Amerikka 1800 luvulla ja sinne muutti paljon porukkaa rengiksi ja piioiksi muualta päin Suomea. Karjalaisia "evakkoja" myös yllättävän paljon. Paljon on muuttoliikettä tapahtunut myös viime vuosikymmeninä. Uudemmat tulijat ovat enimmäkseen Keski- ja Pohjoispohjanmaalta. Myös Virosta ja Venäjältä on tullut porukkaa. Eli Lapuan katukuvassa ei "lapualaisuus" niin selvästi enää näy. Kauhavalla on säilynyt alkuperäisyys paremmin.
Kuulostaa vähän liioittelulta.
Mikä yleensäkin on "vanha suku"? Eiköhän jokainen nykyihminen ole yhtä vanhaa sukua? Kaikkihan periytyvät jostain alku-ihmisestä, tiedä vaikka apinasta. Tottakai on paljon ns "lapualaisia" sukunimiä, joissa yksi monesta sukunimestä kulkee isältä pojalle eteenpäin. Naisten kohdalla sukunimi vaihtuu, mutta geeniperimä ja esi-isät ovat niilläkin olemassa, aina alkuajoista lähtien. Läntisessä Suomessa sukunimet ovat mennyt myös yleensä talojen/tilojen nimien mukaan. Tällöin esim geeniperimällä ei ole ollut sukunimen kanssa välttämättä mitään tekemistä.
Eli mielestäni millään "vanhalla suvulla" ei ole geeniperimällisesti mitään merkitystä.
Amerikasta puheenollen. Täältä muutettiin amerikkaan aika lailla. Esim tämän takia nykyisestäkin USA:sta voi bongata suomalaisen ja eteläpohjalaisen näköisiä ihmisiä, koska suurten järvien ympäristössä on ainakin jonkin verran geenejä täältä meiltä.
Yleisesti. Eteläpohjanmaa on asutettu lähinnä meren suunnalta. Toki hämäläisillä ja savolaisilla eränkävijöillä on myös oma vaikutuksensa. Eli lännestä ne germaaniset piirteet tulevat. Suuria muuttoliikkeitä ovat tosiaan olleet amerikkaan muutto, ja sitten ne sotaevakot. Mutta ei niitä renkejä tai piikoja nyt niin suurin joukoin ole tullut, että sitä voisi kovin suurena tekijänä pitää. Kulkureita toki on ennen vanhaan ollut pitkin Suomea. Mutta ei Lapua tässä erotu mitenkään, kun katsotaan asiaa koko Suomen mittakaavassa.
Tottakai Lapualla syntyneet ja kasvaneet ovat saaneet lapualaisen kasvatuksen, ja koulussa on syötetty paljon lapualaista historiaa. Sen takia voi tuntua, että Lapua olisi ollut joskus jokin merkittävä paikka. Kuitenkin jos mennään esim Pirkanmaalle tai vaikka jonnekin Turkuun, niin ei siellä moni Lapuasta ja sen historiasta tiedä yhtään mitään. Hyvä jos tietävät missä kunta sijaitsee. Todennäköisesti yhdistävät paikkakuntamme painiin taikka pesäpalloon. Kuten yhdistävät minkä tahansa eteläpohjalaisen paikkakunnan.
valitettavasti parhaat muutti ruotsiin ja ameriikkaan. T änne jäi vain kepulaiset
Evakoille lohkottiin pientiloja ainoastaan Seinäjoelta ja Ilmajoelta. Mikäli Elätti-Pohjanmaa olisi saanut uutta verta, niin olisi se paljon parempi paikka.
Kiero, ahne ja tyhmä.
Menestyvä liikemies ja sen myötä hyvä veronmaksaja sekä lähiseudun työllistäjä.
Kyllä hattua pitää nostaa jos yksityisyrittäjä edes selviää näistä lamavuosista kotimaan verotuksilla.
Olet taitosi näyttänyt.
Kyläilykulttuurista. Oma kokemukseni perustuu Lapua-Kauhavaan, sekä Kurikka-Ilmajokeen.
Lapualla ja Kauhavalla, tuntuu että ihmiset eivät hirveästi kyläile toistensa luona. Vaan enemmänkin viettävät perjantai-iltaa omissa kodeissaan omissa oloissaan. Lisäksi kyläseuratoimintaa ei juurikaan ole, eikä myöskään oikein minkäänlaisia tapahtumia tai yhteenkokoontujaisia. Olla möllötetään vain kotona, eikä tervehditä naapureita, korkeintaan vähän mulkoillaan.
Kurikassa ja Ilmajoella taas kyläilykulttuuri on enemmän voimissaan. Tuntuu että joka toisessa kodissa on jonkinlaiset illanistujaiset menossa. Sitten on kyläseuratoimintaa, tansseja, sekä nuorisolle nuopparitoimintaa. Viikonloppuillat ovat enemmänkin sosiaalista kanssakäymistä, kuin yksinään möllöttämistä.
Siis tällainen on oma kokemukseni, kaikilla näillä paikkakunnilla olen asunut. Olen siis kotoisin varsinaissuomesta, ja pystyn katsomaan asiaa ilman värilaseja mitään paikkakuntaa kohtaan. Tosin olen itsekin pohjalaistunut, koska on tullut täällä oltua jo kohta 12 vuotta.
Ehkä varsinaissuomalaisena pidän enemmän sosiaalisesta elämästä. Vaikka toisaalta epäsosiaalinen vaihtoehto voi olla toisenlaiselle ihmiselle parempi. Sanotaanko näin, että jos haluaa tehdä asioita itsekseen ja omassa rauhassa, niin kannattaa muuttaa Seinäjoen pohjoispuolelle. Jos taas tykkää muiden ihmisten kanssakäymisestä, niin kannattaa muuttaa Seinäjoen eteläpuolelle. Sellainen pikku ero tässä mun mielestä on, näin yleistettynä siis.