Lentääkö kiväärinluoti ääntänopeammin, ja jos,
mihin se äänivallipamaus hukkuu?
Millä nopeudella/voimalla taivasta kohti ammutut
luodit (n.10gr, vai vaikuttaako paino?) putoavat
maahan? (jos arvellaan että horisontaalinen
lentorata olisi jotain n. 2-3 km).
äänennopeudesta + muusta
juutas
11
1475
Vastaukset
- google
netissä taitaa olla vastauksia kysymyksiisi:
äkkiä muistelisin että (lyijy)luodin putoamisnopeus on useita kymmeniä m/s, Googlella esim.
http://perpetualbeta.com/woifm/archive/002290.html.
Eli: kaarella ammuttaessa painovoiman vaikutus on -0, kun luoti palaa samalle korkeudelle ja luoti on osuessaan aina tappava. Pystysuoraan ammuttu luoti putoaa vaarallisen nopeasti, iskuvoima riippuu lähinnä kalibeerista. Luodin paino ei ole kriittinen tekijä, vaan tiheys (lyijyä), muoto ja lentoasento, jotka määräävät vapaan putomisnopeuden ilmakehässä
Useimpien tuliaseiden lähtönopeus on >1.5 Mach.
Luodin osuessa kohteseen, saavuttaa äänivallin murtumisesta johtuva paineaalto sen hetkessä. En osaa arvioida, kuinka suuri energia tuollaisen luodin äänivallin puhkaisuun on tarvittu. "Paluuläjähdyksen" voimakkuus on ilmeisesti suoraan tuosta riippuvainen, ehkä joku viisaampi tietää enemmän?- ...
"Pystysuoraan ammuttu luoti putoaa vaarallisen nopeasti". Voi olla, mutta miksei ihmiset juokse pakokauhussa suojaan kun kuvissa näytetään jonkun ilmaan ammuskelua, lähinnä itäisillä mailla?
- ampuja
Oikeiden kiväärien luodit kyllä lentävät yli äänennopeudella. Jos et kuule sitä pamausta niin korvissasi on kyllä jotain vikaa.. :)
Kiväärin suuri ääni johtuu siis paitsi nallin sytyttämän ruudin poksahduksesta, niin myös luodin ylittäessä äänennopeuden.
Pienoiskivääreihin valmistetaan myös aliäänipatruudoita, joiden luodit lentävät alle äänennopeudella. Pamaus on niin pieni, että niitä voisi ampua jopa ilman kuulosuojausta.
On jopa joitain ilmakiväärejä joiden luoti ylittää äänennopeuden. Äänikin on vastaavasti vähän kovempi kuin perinteisessä ilmakossa on totuttu...
Uusimmassa Tiede-lehdestä löytyy vastaus toiseen kysymykseesi. Rynnäkkökiväärin luoti (7 g, lähtönopeus 710 m/s) saavuttaa lakipisteensä 1900 m noin 15 sekunnin kuluttua laukauksesta. Putoamiseen menee noin 25 sekuntia ja maahan tullessaan luodin nopeus on 100 metriä sekunnissa. Luoti muuten säilyttää asentonsa koko matkan, eli se tippuu perä edellä.- nimimerkki sama
Eli kauas ammuttaessa liikkuvaan maaliin täytyy
ottaa todella paljon ennakkoa osuakseen,
esmes laukkaavaan hirveen kilometrin päähän...
Toisaalta taivaalta tippuvia luoteja on syytä
varoa eikä yrittää ottaa niistä koppia!
Ja että ne tippuvat pystö edellä.
Jaa, äänivallipamaus riippuu siis kappaleen
massasta.(?) siis se äänen voimakkuus. - ennakko
nimimerkki sama kirjoitti:
Eli kauas ammuttaessa liikkuvaan maaliin täytyy
ottaa todella paljon ennakkoa osuakseen,
esmes laukkaavaan hirveen kilometrin päähän...
Toisaalta taivaalta tippuvia luoteja on syytä
varoa eikä yrittää ottaa niistä koppia!
Ja että ne tippuvat pystö edellä.
Jaa, äänivallipamaus riippuu siis kappaleen
massasta.(?) siis se äänen voimakkuus.Kappaleen massa ei sinänsä vaikuta pamauksen äänenvoimakkuuteen.
Eiköhän isomman pyssyn isompi ääni tule ihan siitä suuremman patruunan ruutimäärästä. Äänivallin murtuminen on tosiaankin vain osa metelistä.
Luodin pinta-ala ja/tai ilmanvastuskerroin sen sijaan vaikuttavat volyymiin ainakin jonkin verran...
Luodin kiihtyvyyskin saattaa teoriassa vähän vaikuttaa äänenvoimakkuuteen, mutta tuskin kovin olelllisesti.
Tuo äänennopeus muuten vaihtelee yllättävän paljon. Kovalla pakkasella saattaa äänennopeus olla vain 300 m/s, kun hellekeleillä se onkin 347 m/s.
Ennakkoa pitää olla reippaasti.
Jos luodin keskimääräinen nopeus on vaikkapa 600 m/s (lähtönopeus suurempi, "osuma"nopeus pienempi), hirven nopeus 10 m/s (pikajuoksijan vauhtia) ja matkaa hirveen on 500 m.
Luodilta kuluu 0,83 sekuntia tuohon matkaan.
Hirvi ehtii samassa ajassa hölkätä 8,3 metrin matkan.
Piippu täytyisi myös olla jo reilusti yläviistossa. Vaakatasossa ammuttaessa rynkyn luoti tipahtaa 24 senttiä 150 metrin matkalla.
- piikkipiru
Pystysuoraan ammutun kappaleen (esim.luodin)nopeus maahanosumishetkellä ei riipu kappaleen massasta eikä siis tietenkään tiheydestä. Ampujan esimerkin pystysuoraan ammuttu luoti putoaa n.20 s ja sen nopeus maassa on 193 m/s.
Tennispallo ja samankokoinen lyijykuula putoavat yhtä nopeasti, tajusihan tuon jo Galilei.- asdfghj
Kyllä kyllä, mutta rajanopeushan sitten riippuukiin massasta.
Lyijykuula tippuu suuremmalla nopeudella kuin tennispallo jos niiden lähtökorkeus vain on riittävän suuri. asdfghj kirjoitti:
Kyllä kyllä, mutta rajanopeushan sitten riippuukiin massasta.
Lyijykuula tippuu suuremmalla nopeudella kuin tennispallo jos niiden lähtökorkeus vain on riittävän suuri.Jos tarkastellaan putoamisliikettä neliöllisen ilmanvastuslain vallitessa, niin kuvaavaksi differentiaaliyhtälöksi tulee
m v'(t) = m g -k (v(t))^2
missä m on massa, g maan vetovoiman kiihtyvyys, k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin ja v(t) nopeus ajan t funktiona.
Kun tämä yhtälö ratkaistaan ja ratkaisusta otetaan raja-arvo, kun t lähestyy ääretöntä, niin rajanopeudeksi saadaan
(m g/k)^(1/2).
Näin rajanopeus on verrannollinen putoavan esineen massan neliöjuureen, jos muut tekijät säilyvät vakiona.- minäkin soppaani
Jäärä kirjoitti:
Jos tarkastellaan putoamisliikettä neliöllisen ilmanvastuslain vallitessa, niin kuvaavaksi differentiaaliyhtälöksi tulee
m v'(t) = m g -k (v(t))^2
missä m on massa, g maan vetovoiman kiihtyvyys, k ilmanvastuksen verrannollisuuskerroin ja v(t) nopeus ajan t funktiona.
Kun tämä yhtälö ratkaistaan ja ratkaisusta otetaan raja-arvo, kun t lähestyy ääretöntä, niin rajanopeudeksi saadaan
(m g/k)^(1/2).
Näin rajanopeus on verrannollinen putoavan esineen massan neliöjuureen, jos muut tekijät säilyvät vakiona.ajatuskoe:
pudota 10 km korkeudella lentävästä lentokoneesta höyhetyyny ja samankokoinen ja muotoinen lyijymurikka.
kumpi mahtaa ehtiä ensimmäiseksi maan pinnalle?
taisi muinaisella tutkijalla olla mittaustarkkuudessa toivomisen varaa. minäkin soppaani kirjoitti:
ajatuskoe:
pudota 10 km korkeudella lentävästä lentokoneesta höyhetyyny ja samankokoinen ja muotoinen lyijymurikka.
kumpi mahtaa ehtiä ensimmäiseksi maan pinnalle?
taisi muinaisella tutkijalla olla mittaustarkkuudessa toivomisen varaa.Täytyy hieman puolustaa muinaista tutkijaa, sillä hän ei varmasti päässyt pudottelemaan esineitä kymmenen kilometrin korkeudesta, vaan jo muutama kymmenen metriä sai riittää. Lisäksi hänellä ei ollut nopeustutkaa saati muita elektroniikkavempeleitä nopeuden tai ajan mittaamiseen, vaan silmämääräinen vertailu oli ainoa keino.
- vastausta oottaa
minäkin soppaani kirjoitti:
ajatuskoe:
pudota 10 km korkeudella lentävästä lentokoneesta höyhetyyny ja samankokoinen ja muotoinen lyijymurikka.
kumpi mahtaa ehtiä ensimmäiseksi maan pinnalle?
taisi muinaisella tutkijalla olla mittaustarkkuudessa toivomisen varaa.vai yhtäaikaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1751461
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä411039Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38735- 14660
Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21650- 36643
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä28642Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46607Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17593Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30577