"Venäjä on ottanut rahapolitiikassaan uuden askeleen kohti kelluvaa ruplaa, kertovat kansainväliset talouslehdet. Uutistoimisto Bloombergin mukaan keskuspankin toimet ovat tähän asti vahvin tunnustus siitä, että sanktiot ovat ”upottamassa Venäjän talouden”.
http://www.uusisuomi.fi/raha/74061-myonsiko-venaja-suuren-ongelmansa-kohtaa-todellisuuden
Ruplan arvon jatkuva heikentyminen ja raakaöljyn hinnan lasku yhdistettynä länsimaiden talouspakotteisiin ovat myrkkyä Venäjän taloudelle. Venäjän keskuspankki laski tänään ensi vuoden talousennusteensa nollakasvuun.
http://www.uusisuomi.fi/raha/74061-myonsiko-venaja-suuren-ongelmansa-kohtaa-todellisuuden
Ruplan arvon jatkuva heikentyminen ja raakaöljyn hinnan lasku yhdistettynä länsimaiden talouspakotteisiin ovat myrkkyä Venäjän taloudelle. Venäjän keskuspankki laski tänään ensi vuoden talousennusteensa nollakasvuun.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Venäjän talouden nykytilaa seuraaville on päivänselvää, että Venäjän valtion virallinen näkemys pakotteiden vähäisestä vaikutuksesta ei pidä paikkaansa.
Venäjän suuryritykset hakevat taloudellista apua valtiolta. Rupla syöksyy. Keskuspankki joutuu tukemaan sitä ostoillaan. Korot nousevat. Inflaatio kiihtyy. Ulkomainen ja kotimainen raha karkaavat. Maastamuutto kiihtyy. Palvelusektori ja teollisuus hyytyvät.
Kaikki tämä voisi olla suurten raha- ja tuotantovarantojen Venäjälle vielä kestettävissä, jos maan talouden pitkän aikavälin näkymät olisivat kunnossa.
Näin ei kuitenkaan ole. Pitkän ja lyhyen aikavälin suunta on yhtenevä – alaspäin.
Venäjän keskuspankki ilmoitti torstaina, että se rajoittaa ruplan tukiostot 280 miljoonaan euroon päivässä. Samalla pankki laajensi haarukkaa, jossa valuutan arvon tulisi olla.
Tämä voidaan tulkita niin, että ruplasta tuli käytännössä kelluva valuutta. Keskuspankki tunnusti, ettei se pysty estämään ruplan halpenemista eikä enää yritäkään.
Kelluva valuutta päätyy lopulta siihen asemaan, johon se markkinoilla tehdyn talouden suorituskykymittauksen perusteella kuuluu. Jossain on sen vakautumiskohta – todennäköisesti runsaasti alempana kuin kurssi, johon venäläiset ovat tottuneet. Rupla halpeni keskuspankin päätöksen jälkeen edelleen suhteessa dollariin.
Perinteisen tulkinnan mukaan valuutan halpeneminen auttaa: se johtaa viennin kilpailukyvyn kohentumiseen. Venäjästä puhuttaessa tämä tulkinta ei ihan osu maaliinsa. Venäjä vie käytännössä vain energiaa, jonka hinta etenee samaan suuntaan kuin ruplan kurssi – alaspäin.
Ne yritykset, jotka vievät jotain muuta, törmäävät finanssisektorin pakotteisiin ja pakotteista seuraavaan rahoituksen kallistumiseen, mikä syö kurssiedun.
Monet Venäjän taloutta lyhyellä aikavälillä painavat seikat todistavat sen puolesta, että suurten keskinäisriippuvuuksien ja vapaan liikkuvuuden markkinataloudessa valtiolliset sääntely-yritykset vuotavat.
Venäjä ei pysty säätelemään öljyn hintaa, ruplan arvoa eikä investointien virtoja. Se ei myöskään pysty estämään aivovuotoa.
En olisi kovin huolissaan Venäjästä, se kyllä selvii. Selvisi 90-luvusta, niin toi on ihan rutiiniä. EU:sta olisin huomattavasti enemmän huolissani.
Täällä, kun ei ole edes näköpiirissä parempaa tulevaa.
Muistatteko, kun Islanti antoi pankkiensa kaatua vuonna 2008? Oli kauhea kriisi ja näytti ihan toivottomalta. Tällä hetkellä Islannissa sana työttömyys on aika vieras ja muutenkin maalla menee loistavasti.