40% suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa kokenut väkivaltaa. 93% perheväkivallasta kohdistuu naisiin ja joka toinen viikko nainen kuolee saamiinsa vammoihin. Joka viides suomalainen nainen on joutunut uhkailun tai väkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Nämä luvut koskevat siis vain viranomaisille tulleita tapauksia. Luvut kasvanevat moninkertaisiksi esiin tulematta jääneiden tapauksien myötä.
- Seksuaalirikoksista 47% (744) oli lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, 36% (573)raiskauksia, 17% (264) muita seksuaalirikoksia (2003 tilaston mukaan). Seksuaalirikoksia tapahtuu kuitenkin paljon enemmän, kuin tilastot antavat ymmärtää, koska varsinkaan tuttujen tekemistä raiskauksista ei niin heloposti ilmoiteta poliisille. Jotain asiasta kertoo se, että raiskauskriisikeskus Tukinaiseen tulee n. 17 600 soittoa tai soiton yritystä vuosittain.
- Suomalaisnaisille vuonna 1997 tehdyn uhrikyselyn mukaan 33 000 oli kokenut avio- tai avopuolison tekemää seksuaalista väkivaltaa. Melkein 23 000 naista taas oli puolestaan kokenut muun tutun tai tuntemattoman miehen tekemää seksuaalista väkivaltaa, joista sukupuoliyhteyteen pakottamisen kokeneita oli nelisen tuhatta ja sen yrityksen uhreja 18 500.
- Sukupuoliyhteyteen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys:
1. Tekijänä nykyinen avio- tai avopuoliso, joskus elämänsä aikana 15- vuotta täytettyään: 76 526.
2. Entinen avio- tai avopuoliso, joskus elämänsä aikana 15- vuotta täytettyään: 96 260.
3. Tuttu tai tuntematon mies yhteensä: 271 261
- Seksuaalirikoksista 47% (744) oli lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, 36% (573)raiskauksia, 17% (264) muita seksuaalirikoksia (2003 tilaston mukaan). Seksuaalirikoksia tapahtuu kuitenkin paljon enemmän, kuin tilastot antavat ymmärtää, koska varsinkaan tuttujen tekemistä raiskauksista ei niin heloposti ilmoiteta poliisille. Jotain asiasta kertoo se, että raiskauskriisikeskus Tukinaiseen tulee n. 17 600 soittoa tai soiton yritystä vuosittain.
- Suomalaisnaisille vuonna 1997 tehdyn uhrikyselyn mukaan 33 000 oli kokenut avio- tai avopuolison tekemää seksuaalista väkivaltaa. Melkein 23 000 naista taas oli puolestaan kokenut muun tutun tai tuntemattoman miehen tekemää seksuaalista väkivaltaa, joista sukupuoliyhteyteen pakottamisen kokeneita oli nelisen tuhatta ja sen yrityksen uhreja 18 500.
- Sukupuoliyhteyteen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys:
1. Tekijänä nykyinen avio- tai avopuoliso, joskus elämänsä aikana 15- vuotta täytettyään: 76 526.
2. Entinen avio- tai avopuoliso, joskus elämänsä aikana 15- vuotta täytettyään: 96 260.
3. Tuttu tai tuntematon mies yhteensä: 271 261
Vastaukset 15
Vanhimmat
What should we do with it?
Eli mitenkä tuon voisi estää?
miehiltä keppi pois jo syntyessään. Kivekset voidaan säilyttää ja saada niistä sitten jälkipolvie (neula koeputki). 20 vuoden iässä miehiltä voisi sitten ottaa loputkin pois. Kun mieshormoonin tuotanto loppuu niin ovat aika säyseitä.
Miten nämä luvut ja prosentuaaliset osuudet suhteutetaan todellisuuteen? Tällaisenaan ne ovat tunteita kuohuttavia, mutta niiden merkitys ei avaudu. - Milloinka saamme valikoituja tietoja miesten kokemista kärsimyksistä?
Minkä vuoksi, täytisi saada valikoituja tietoja miesten kokemista kärsimyksistä? Vähentäisikö se naisten kokemia kipuja, vai peräti poistuisivatko ne? Olisiko tarpeellista laitaa pystyyn kilpailu siitä, kummalle sukupuolelle miehet aiheuttavat enemmän kärsimyksiä?
Väkivallan julkituominen on tärkeää, koska keskustelu madaltaa kynnystä avun hakemiseen. Toisaalta olisi jo syytä pohtia kunnallisten turvakotien tarpeellisuutta, etenkin haja-asutusalueilla.
Ei kai tämä ole taas siitä tutkimuksesta, jossa lähes kaikki tulkittavissa oleva myös tulkittiin "väkivallaksi". Sellaisesta oli täällä joskus keskustelua. Olisi ikävä nähdä jos moinen "tutkimus" olisi saavuttanut virallisen aseman.
Milloinka raiskaus avioliitossa tuli rikolliseksi? Periaatteessa viimeiset kohdat voivat pitää sisällään aika paljon rikoksia, jotka eivät tekohetkellä olleet rikoksia (ts. eivät siis ole rikoksia).
Niin tai näin, aihe on tietysti vakava ja tutkimisen arvoinen. Jokainen väkivallanpurkaus on liikaa. Valitettavasti tässäkin asiassa feministit ovat päässeet propagandallaan myrkyttämään minunkin mieleni niin, että välittömästi herää epäilys lukujen oikeellisuudesta. Perinteinen poika ja susi -ilmiö, joka syntyy siitä kun tilastollisia- ja muita numerotietoja käytetään jatkuvasti väärin tai kyseenalaisella tavalla oman agendan ajamisessa.
Feministithän nekin tietty tekevät.
Raiskaus tuli rikolliseksi avioliitossa vuonna 1994.
Milloin rikos on tapahtunut ei mielestäni ole edes oleellista, moraalisesti se on aina ollut väärin.
Uskomatonta, että jatkuvasti tätäkin yritetään vähätellä ja jopa poispyyhkiä, ainoata todellista väkivaltaahan kokee vain mies, niinkö?
Tämä juttu oli muuten rasismipalstallakin vähän laajemmin käsiteltynä.
Ei tässä mitään olla poispyyhkimässä, mutta se on aika oleellista onko teko ollut rikollinen sen tekohetkellä. Länsimainen oikeuskäsitys lähtee siitä, että teon on oltava lainvastainen silloin kun se tapahtuu tai se ei ole rikos. Taannehtivaa oikeutta ei tunneta. Tällaisessa "tilastoinnissa" tuo on erittäin tärkeä pointti, koska ei mielestäni ole oikein esittää "rikostilastoa", jonka luvut pitävät sisällään sellaisia tekoja, jotka eivät ole rikoksia. Moraaliin en ota kantaa vaan siihen, mitä ja miten tilastoidaan ja totena esitetään.
Sitä paitsi ainakin osa tätä kirjoitusta on jostain muusta lähteestä kuin virallisista rikostilastoista. Kaikenlaiset uhrikyselyt ja muut kyselytutkimukset ovat juuri niitä "tutkimuksia" joihin tulee ja saa suhtautua kriittisesti. Ja kyllä, myös feministit tekevät näitä tällaisia tutkimuksia. Kuten jo edellisessä kirjoitin oli tälläkin palstalla jokunen aika sitten juttua tästä perheväkivaltatutkimuksesta, jossa mm. huutaminen tilastoitiin perheväkivallaksi. Juuri tällainen tilastointi vie pohjaa näiden juttujen luotettavuudelta.
ettet yritä poispyyhkiä. Tuli vain mieleen sekin, kun aika moni mies yrittää väittää, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat pari prosenttia, kun todellinen ero on 20 %:a.
Aloituksessa sanotaan näin:
"40% suomalaisista naisista on jossain elämänsä vaiheessa kokenut väkivaltaa. 93% perheväkivallasta kohdistuu naisiin ja joka toinen viikko nainen kuolee saamiinsa vammoihin."
Ovatko perheväkivallasta johtuneet kuolematkin tilastovirheitä?
"ettet yritä poispyyhkiä. Tuli vain mieleen sekin, kun aika moni mies yrittää väittää, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat pari prosenttia, kun todellinen ero on 20 %:a."
Samassa hommassa olevista miehestä ja naisesta, jotka tekevät yhtä paljon tunteja, nainen tienaa 20 % vähemmän. En usko.
Jos vertailuun otetaan esimerkiksi diplomi-insinöörien palkat ja verrataan samoja työtehtäviä, niin saako nainen todella 20 % vähemmän?
Jos vertailuun otetaan esimerkiksi opettajien palkat, niin saako nainen 20 % miestä vähemmän? En edelleenkään usko.
"aika moni mies yrittää väittää, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat pari prosenttia, kun todellinen ero on 20 %:a."
Niin. Tämä 29 prosenttia onkin oikein hyvä esimerkki siitä, miten tilastollista mittaria käytetään väärin. Tuo keskiarvomittarihan ei mittaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa vaan miesten ja naisten palkkojen keskiarvon välistä eroa. Lainaan itseäni tasa-arvo-palstalta:
---------------------
Voisitko edes harkita luopumista tuosta keskiarvojen käytöstä? Kun nyt viestistä toiseen haluat niitä käyttää niin mielelläni selventäisin kantaasi hieman.
1.) Ymmärrätkö sen, ettei kaikkien naisten ja kaikkien miesten keskiarvopalkka ole sellainen määritelmä, joka olisi tilastollisesti pätevä? Siis johtuuko halusi käyttää kyseistä mittaria siitä, että uskot sen mittaavan oikeaa asiaa vai siitä, että se vaan kuulostaa hyvältä ja haluat pitää 20% tapetilla vaikka se onkin tilastollisesti täysin turha luku? (Tämä kysymys auttaa minua ymmärtämään tekstiesi tarkoitusta hieman paremmin).
2.) Mikäli pidät keskiarvoa pätevänä mittarina (eli se kertoo totuuden palkkaeroista) miten mielestäsi palkkaerot pitäisi korjata? Tulisiko kaikkien naisten palkkaa nostaa niin, että saataisiin sukupuolten keskiarvo sopimaan toisiinsa 1:1? Entäpä miesten palkkojen laskeminen?
3.) Jos palkkojen saaminen samalle tasolle edellyttää niiden nostamista/laskemista, tulisiko palkkoja muuttaa tasaisesti kaikissa tuloluokissa vai esim. siten, että matalapalkka-alojen palkkoja nostettaisiin naisten osalta 20%, keskipalkkoja 17% ja ylimpien naisjohtajien palkkoja vaikkapa 10%? Tietysti prosentteja laskettaessa otettaisiin huomioon se, että kummankin sukupuolen kokonaiskeskipalkan on oltava 100%.
4.) Mites sitten tehtäisiin kun tämän mahdollisen palkkojen nostamisen jälkeen todettaisiin, että esim. naispuoliset sairaanhoitajat saavat kautta linjan 17% parempaa palkkaa kuin miespuoliset kollegansa ja naispuoliset keskijohdon esimiehet saisivat kautta linjan n. 15% parempaa palkkaa kuin miehet ja ylimmän johdon tehtävissä työskentelevät naiset saisivat myöskin hieman parempaa palkkaa kuin vastaavissa asemissa olevat miehet? Olisiko tämä osoitus siitä, että keskiarvon käyttäminen ei ollutkaan ihan tilastollisesti oikein vai siitä, että miehet ja naiset vihdoin saavat samasta työstä samaa palkkaa ja tasa-arvo on näin ollen saavutettu?
----------------
Jos viitsisit vastata noihin kysymyksiin. Kiinnostaa minua ihan oikeasti...
"Ovatko perheväkivallasta johtuneet kuolematkin tilastovirheitä?"
En tiedä.
Juridisesti olet oikeassa, raiskaus avioliitossa ei ollut rikos - itselleni kyllä tulee mieleen, millaista porukkaa kulkee vapaalla jalalla, ei kenellekään normaalitolkuissaan olevalle ihmiselle tule mieleen raiskata toista - varsinkaan vaimoaan "kun eihän se edes ole rikos".
Itse olen miettinyt ihan samaa asiaa.
Väkivalta on aina väärin. Niin miesten kuin naistenkin tekemänä. Olen lukenut kaikki lähes kaikki tutkimukset tältä alalta työni takia ja kysynkin mikä oli lähde.
Samalla totean, kuten aikaisemmatkin kommentoijat, että monet väkivaltatilastot Suomessa ovat surullista luettavaa sekä, miesten, naisten että lasten ja nuorten osalta. Toki kehitystäkin on tapahtunut.
Tutkimuksiin perustuen kyseenalaistasin kyllä noita lukuja joiltain osin. Ja samoin totean, että erityisesti kyselytytkimuksissa naiset määrittelevät väkivallaksi sellaista jota miehiltä ei edes kysytä tai mitä miehet eivä kysyttäessä (kehtaa) määritellä väkivallaksi koska heidät on kasvatettu niin, ettei mies itke tai valita. Miehillä on myös paljon suurempi kynnys samasta syystä ilmoittaa asiaa poliisille ja naisten väkivalta jää paljolti henkirikoksia lukuun ottamatta piilorikollisuudeksi.
Suurin ongelma on lisäksi naisten tekemä väkivalta lapsia kohtaan johon ei haluta lainkaan puuttua. Onko tämäkin sellainen yritys selittää väkivalta vain miesten tekemäksi en tiedä.
Mitä pitää minusta tehdä on tuoda julkisuuteen kaikki väkivalta riippumatta kuka sitä tekee ja samalla tavalla sukupuoleen tai ikään katsomatta. Onko esim. lapsen lyömine tai tukistaminen äidille sallitumpaa kuin hänen miehensä tekemänä aikuiselle naiselle? Minusta molemmat ovat peruuttamattomalla tavalla väärin ja toivon, että rakentavampi keskustelu asiasta herää.
Toivon myös, että keskustelu herää väkivallan dynamiikasta ja sen muodosta myös fyysistä väkivaltaa laajemmin. Tämä juupas eipäs keskustelu kun ei pitkällä tähtäimellä johda minnekään.
Arvioisin myös, että noin 50% miehistä on joutunut väkivalloin tai väkivallalla uhkaamalla puolustamaan naista naisten tai miesten väkivallan uhan trai seksuaalisen häirinnän takia.
Täällä femmarit kauhistelee tilannetta, jonka he itse ovat saaneet aikaan vaikeuttamalla seksipalvelualan yritystoimintaa. Todella tekopyhää tekstiä.