Miten Sinä olisit varustanut ja kehittänyt puolustusvoimia ennen talvisotaa, sanotaan nyt että aikaa olisi ollut viisi vuotta? Nythän on otettava huomioon vähäiset resurssit, joten ajatellaanpa sellaisia realistisia vaihtoehtoja.
Jossitellaanpa talvisodasta
Yly
181907
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Olisin pyrkinyt luomaan parempia suhteita Venäjälle, jotta heillä olisi ollut syytä uskoa vahvemmin:
a) että Suomi on jyrkän kielteisellä kannalla natsien tulevan hyökkäyksen suhteen ja
b) että Suomi ei missään nimessä tee mitään myönnytyksiä natseille alueensa käyttämiseksi NL:oa vastaan
Ja oletat että Stalin vainoharhoissaan olisi sanaasi luottanut?
No Suomen 30-luvulla toteuttamaan politiikkaan NL ei ainakaan luottanut. Ei luottamuksen herättämiseen pyrkivä suuntaus olisi ainakaan pahemmin voinut epäonnistua kuin nyt nähty vaihtoehto.
Ehkä. Ja lisäksi minkä Saksan tulevan hyökkäyksen? Marraskuussa 1939 tuli kuluneeksi kaksi kuukautta Molotov-Ribbentrop -sopimuksesta. Saksa ei ollut Neuvostoliitolle uhka. 1941 kyllä mutta ei marraskuussa 1939.
Saksan hyökkäyksen uhka oli täysin ilmeinen aikalaistodistusten mukaan. Seuraavassa muutama todistus vuodelta 1938 ja 1939 kuin myös 1941:
"Tahdotaanko vakavasti väittää, että Suomi on tulevassa sodassa taisteleva fascismin vastustajain riveissä?"
- K. H. Wiik (sdp), Työväki ja varusteluvimma (1938)
"Kuvitelkaa seuraavanlaista tilannetta: Neuvostoliiton ja Saksan välillä syttyy sota. Saksa katsoo edulliseksi käyttää hyökkäystietä Suomen kautta päästäkseen käsiksi Leningradiin tai Muurmannin rataan. Tapahtumat saattavat kehittyä myös toiseen suuntaan: Venäjä ryhtyy miehittämään tiettyjä osia maastamme estääkseen saksalaisia käyttämästä niitä hyväkseen; silloin saa Saksa syyn sekaantua tapahtumiin ja porvaristo tulee ottamaan sen vastaan ystävänä ja liittolaisena. Tämä on jopa suurempi mahdollisuus; Saksa ei todennäköisesti yritä suoraan Suomen mukaansavetämistä, jos asia järjestyy toisellakin tavalla niin, että Saksa voi esiintyä auttajana ja pelastajana."
- K. H. Wiikin kirje Paul Oldbergille 23.5.1939
"Jos Saksan kanssa tulee sota, niin Venäjä miehittää Suomen kokonaan estääkseen Saksan tänne pääsyn."
- Väinö Tanner Sdp:n puolueneuvostossa 16.10.1938
K.H. Wiikin elämäkerta (E. Tuomioja), s.316:
"13.3.1941 Atos Wirtanen selosti Tannerille käsityksensä tulevasta sodan kulusta: siitä miten Saksa hyökkäisi Neuvostoliiton kimppuun, Yhdysvallat ja Englanti liittoutuisivat sotilaallisesti Neuvostoliiton kanssa ja miten Saksan häviö siten olisi väistämätön. Tällöin Tanner keskeytti tokaisemalla: »- Sehän nyt vielä puuttuisi!».
Ihan tosissasiko kuvittelet että käskystäsi Suomi olisi hylännyt virallisen puolueettomuuspolitiikkansa ja käynyt Saksaa vastaan?
En usko, että Suomi olisi ainakaan toteutettuun politiikaan verrattuna voinut hävitä paljoakaan siinä, jos se ei olisi suhtautunut rikokseen nimeltä natsismi vienon kainon puolueettomasti.
Samaan aikaan rikokseen nimeltä kommunismi tuli suhtautua puolueettomasti?
Niinhän siihen jouduttiin sittemmin kuitenkin suhtautumaan. Ei kai olisi paljoa haitannut, vaikka tämä suhtautuminen olisi aloitettu muutamaa vuotta aiemmin.
Arvostelet siis 1920-luvun ratkaisuja 2000-luvun tietojen perusteella? Ja myönnät että Suomen suhteissa ulkovaltiohin ei ollut (eikä ole) kyse siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kaikkia voi myötäillä kunhan siitä on meille etua?
Edellä esittämäni sitaatit K.H. Wiikin kirjoituksista osoittavat, että huomiot Suomen tuolloisen linjan epäkohdista eivät ole ainoastaan 2000-luvun tietojen varassa. Ainakin K.H. Wiik näki tilanteen jo ennen talvisotaa terävämmin ja osui oikeampaan kuin valtion johto. Muistettakoon myös, että Paasikivi ja Mannerheimkin olivat ulkopolitiikasta eri mieltä Erkon kanssa jo aikanaan eivätkä vasta 2000-luvulla.
Varmaan puolustusvoimia olisi pitänyt kehittää 30-luvulla.
Se ei kylläkään olisi estänyt talvisotaa.
Parhaiten tarvisota olisi estetty kunnollisella ulkopolitiikalla. Niin itään, kuin länteenkin.
Erityisesti olisi pitänyt huomioida Itä-Meren ja Suomenlahden alueiden turvallisuus. Siinä olisivat avainasemassa olleet Suomen lisäksi myös Ruotsi, Baltian maat, Saksa ja Neuvostoliitto. Ei myöskään unohdeta Britanniaa, Ranskaa tai USA:aa.
Valitettavasti meillä ei ollut ulkopolitiikkaa. Olipahan vaan muutama nousukasmainen virkamies ja politikkoja.
Itse en usko, että Suomi olsi selvinnyt Venäjän hyökkäykseltä MILLÄÄN muulla konstilla kuin antamalla Venäjän miehittää maan. Paitsi ehkä varustautumalla ihan perusteellisesti ja näyttämällä voimansa Venäjälle.
Olen ollut tulkitsevinani niin, että yksikään varteenotettava sotahistorioitsija ei ole kanssani eri mieltä.
Mielenkiintoista on, että Skp:n lehdet ja edustajat Suomessa vaativat Suomen varustautumisen tehostamista v.1938. Tässä vaiheessa siis NL:lla oli ilmeisestikin jonkinlainen aikomus Suomen oman voiman vahvistamiseksi Saksan uhkaa vastaan. Sitten kun tämä linja alkoi vetää vesiperää, niin NL kääntyi Suomelle epäedullisemman ratkaisun puoleen. Onkin houkuttelevaa pohtia, olisiko Suomen kannattanut v.1938 koettaa vahvistaa NL:n uskoa Suomen oman voiman käyttökelpoisuuteen natseja vastaan.
kehittäminen olisi ehkä, huom. ehkä ollut tehokkaampi panostuskohde.
Muttä sotapuolella:1)laskenut palvelukseenastumiskynnystä (Halstin mukaan joka vuosiluokasta raakattiin n. 4000 miestä kun eivät olleet paraatikuntoisia). 2)Ratkaissut riidan Norsupysyn kaliiberistä. 3)Maksanut ne kulut joita tarvittiin massiivisen ammustuotannon toteuttamiseen.
Johan on äijillä infantiilit unelmat jos moisia kuvitellaan. Vai ei ollut paraatikuntoisia ja norsupyssy viivästyi kiistelyn vuoksi...
Kunnon PST -tykkejä olisi tarvittu eikä mitää pelleaseita! Senaikaiset 37 ja 38 mm tykit olivat sopivia mutta pöljät suomalaiset eivät halunneet maksaa Boforsille eikä RheinMetalBorsigille pyydettyä hintaa vaan alkoivat leikkiä lisensseillä ja omalla valmistuksella, joka piti käynnistää tyhjästä!
Luin kirjan Valmetin historiasta jossa kerrotaan Linnavuoren tehtaitten vaiheista Jyväskylässä. Siinä on mm. kohta jossa kerrotaan miten pelkkien Bofors -tykkien ammusten lataaminen ja hylsyjen valmistaminen oli aluksi mahdotonta kun ei ollut koneita! Koko maassa EI ollut YHTÄÄN hylsyjenvetokonetta koska sellaisia EI ollut hankittu kun kuviteltiin että tykkimiehet kerää KAIKKI ammutut hylsyt talteen ja palauttaa ne uudelleenladattaviksi!!! Voi kun olisi jonkun päähän pälkähtänyt että vetäytyvällä armeijalla on tärkeämpääkin mukaan kerättävää kuin nokiset HYLSYT! Sitten löytyi ankaran etsimisen jälkeen sopiva vetokone joka oli tarkoitettu spagetin vetämiseen eli siinä oli riittävän pitkä vetoväli ja siitä modifioitiin hylsynvetokone jolla saatiin muutama kymmenen hylsyä päivässä!
Tämä juttu on ehkä yksi kaikkein irvokkaimmista laiminlyönneistä armeijan hankinnoissa ja asiantuntemattomuudesta päätöksiä tehtäessä, mitä olen kirjoista lukenut!
11.11.2004 kello 11.41 Matti Keränen , Salla.
Vaikka Suomessa olivatkin johdossa porvarilliset presidentit Svinhufvud ja Kallio vuosina 1933 - 1938 , niin maanpuolustuksen tositarpeista ei juuri kumpikaan ymmärtänyt mitään.
Sitten tuli vielä laajapohjainen , maltillinen , mutta heikon pääministerin A.K. Cajanderin ensimmäinen punamultahallitus maamme historiassa.
Sillä olisi ollut kaikki poliittiset ja taloudelliset edellytykset kunnostaa maamme puolustuskyky ajanmukaiseksi vielä omana toimikautenaan. Mutta Luojamme rankaisi sokeilla johtajilla ahnetta, lyhytnäköistä, järkiajatteluun kykenemätöntä, materialismin , hekuman , hyvinvoinnin ja erilaatuisten utopististen ideologioiden peräänsä villitsemää kansaamme.
Matti Keräne4n , Salla, olisi suositellut seuraavaa ja järkevää ohjelmaa.
1) Panssarintorjuntaan valmis saksalainen 35 mm kaliiberinen pst-tykki. Ase oli loppuunkehitetty, kevyt, kenttäkelpoinen ja ammustensaanti olisi ratkennut ensin kertaostolla ja sitten lisenssivalmistuksena. Saksa tarjosi tätä kevyttä , Boforsin tykkiäkin kätevämpää asetta meille 1937 jopa edullisilla kauppaluotoilla.
Kotimaista Lahti-Salorannan " Norsupyssyä " olisi kannattanut kehittää , mutta sittenkin se saatiin vasta jatkosotaamme käyttövalmiina.
Oli ehdoton virhe yrittää lisenssivalmistusta Boforsin aseilla. Mieluummin sitten kertahankinta jollaista Saksa meille esitteli omalle tykilleen. PST - tykistömme pääase myöhästyi kohtalokkaasti Talvisodastamme. Puuttuva rauta maksettiin yli 10 000 :lla " Turhalla Uhrilla " !
2) 75 mm kevyt kenttätykistö. Kenraali Nenosen mallinen kertakauppa USA:sta sopivalla kauppaluotolla. Tämähän toteutui vasta välirauhan aikana. Kevyt tykistömme ammuksinéen olisi saatu kertaheitolla ja siihen lisättynä kotimaiset ammuslataamot kuten jatkosodassa.
3) Järeä tykistö malliin 203 H 17. Koko kalusto ammuksineen ostettiin USA:sta samalla tavalla kuin kevyt tykkikalusto. Nenonen ja Talvela aktiivisina kaupantekijöinä.
4) Raskaalle kenttätykistölle oli tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja. 1930 - luvun lopuulla olisi voitu kokeilla venäläisten haupitsia 152 H 37. Hinta olisi varmasti ollut lännen kalustoja halvempi ja aseen laatu oli erinomainen. Saksalaisten vastaava 150 H 40 tuli talvisotaamme ajatellen liian myöhään, mutta valinnanvaraa olisi ollut Ruotsin, Ranskan, Tshekin ja muiltakin suunnilta.
5) Lentoaseemme oikea kehityslinja oli hävittäjiin panostaminen. Valitettavasti koko aselajin ylijohto oli epäpätevän Jarl F. Lundqvistin johdolla kiinnostunut vain Douhetismista ja raskaista pommikoneista. Näiltä puuttuvan hävittäjäsuojan merkitystä ei ymmärretty ennen Talvisotaa.Kotirintamamme olikin
suojaton hyökkääjän mielivaltaiselle ilmaterrorille. Saksasta olisikin ollut hankittava Messerschmidt - ja Focke Wulf - kalustoa. Tämä kalustohan osoitti tehonsa vielä kesän 1944 suurtaisteluissa.
6) Peitteisessä ja mäkisessä maastossa osoittautuivat kranaatinheittimet tehokkaaksi köyhänmiehen tykistöksi. Tampellan oivalliset kehitelmät aloitettiin liian myöhään , valmistuivat vasta Jatkosotaan, osoittautuivat hyvin käteviksi siellä.
Toisen Maailmansodan jälkeen aseistautui nuoren Israelin armeija Tampellan kalustolla. Tampellan lisenssillä valmistetut heittimet ja kenraali Nenosen tykistöopit selvittävät suuren osan Israelin sotilaallisista suurmenestyksistä ...
Loppumottoni : " Rautaa rajoille ja amitsuunia varikoille ! Sehän se rauhoittaa lähialueemme suurian maarosvoja ! Ei rauhankyyhkyt eikä palmunlehvät ! ".
Valitettavasti vain kaikilta sotiemme jälkeisiltä presidenteiltä , hallituksilta ja eduskunnilta on ollut " Pallo Hukassa " aseellisen maanpuolustuksen kysymyksissä.
Täytyy vain todeta nykyisen armeijaa käymättömän presidenttimme maamiinapäätöksen olevan pöljyydessään yhtä pöyristyttävää kuin pääministeri A.K. Cajanderin puhe Viipurin Espilässä elokuussa 1939.
Arvoisa pääministerimme onnitteli elokuussa 1939 maamme hallitusta viisaasta talouspolitiikasta ja säästäväisyydestä kun se ei ollut hankkinut " Turhia tykkejä , ammuksia ja materiaaleja ruostumaan varikoihinsa ja vanhentumaan siellä , kun sotaa ei nyt kuitenkaan ole näköpiirissä ! ".
Nykyinen presidenttimme on osoittanut maamiina-asiassa yhtä pöljää vastuuttomuutta , sokeutta , typeryyttä ja lyhytnäköisyyttä. Onko hänellä muka parempaa tietoa siitä , ettei sotia ole näköpiirissä seuraavan viiden vuoden sisällä ???
En tiedä niin paljon, että osaisin kommentoida aseostoehdotuksiasi, mutta olen täysin samaa mieltä Halosen lyhytnäköisyydestä. Epäpätevä presidentiksi, maamiinakielto todennäköisesti romuttaa puolustuksen ainakin jalkaväen hyökkäyksen osalta.
Ihanaa olla Suomessa, edustuksellisen demokratian kehdossa. Miksei samantien lopeteta koko puolustusvoimia?