Ei kaikki ole edes havainneet mitään sisintään? Ei ole. Sen havaitset vasta lapsuudessasi. Mutta jos havaitset jonkun kiinnostuksen, kun joku haluaa kertoa sinua Jumalasta, lue tämäkin höpötys loppuun.
Jumala haluaa sinut palvelijakseen aluksi, ja lopulta kun se osa kuolee, sinut "synnytetään" lapsekseen, tai eräs luojanhengistä tulee sinuun asumaan. Silloin saat tehdä sen rikoksen, että olet itsekin yksi Jumalista: Jumalan Lapsi tarkoittaa, että hänestä tulee Luoja-olento, Jumalan kaltainen, vaikka tietysti pienempi sitä Jumalaa, joka kaiken materian ja tilavuuden ja hengenkin loi, mutta eipä siihenkään riitä vain muutama enkeli, niitä asioita "päivittämään". Ihminen on neljännestä kerubista kolmas, se, joka etsii etenkin näkönsä kuvien avulla muutosta kaikkeen.
Enkelit ovat olentoja, jotka ikuisesti ovat "Jumalan palvelijoita"; mutta ihmiselle annettiin mahdollisuus tulla "tietämään kuten Jumala". Turhaa ajatella onko se hyvää tai pahaa, oletko Jumalan palvelija vai lapsi, kuten Paholainenkin silti on, palvelija, hänellä on samankaltainen Minän Olenta, kuin muilla eläimillä ja kerubeilla, mutta Jumalan palvelija ei koe itseään rakkauden kohteeksi, hän haluaa olla oman kehossa ilmenevän Jumalansa oma, suuren palkkansa tähden.
Ei Jumala kutsu ihmisiä muusta syystä, kuin että haluaa tehdä hänestä Luojan, olennon jolle hän voi delegoida osan hommistaan, mutta ei Jumala mitään kovin UUSIA asioita ketään pistä tekemään - kuitenkaan....
Jos koet, että Jumala haluaa kauheasti muuttaa sinua, se ei ole täysin totta, ei sinun tarvitse hylätä kuin ne asiat, joita sanotaan synneiksi, turhat syytökset ja väärä viha ja pelko muita kohtaan, ja varkaudet muilta ihmisiltä, puhumattakaan pahemmista asioista, kuten murhista, ja huoruuksista, muiden puolisoiden vokottelemiset... Paholainen on palvelija, joka teki Jumalalle kiintoisan taistelun, monissa asioissa, juurikin noita em. rikoksia ihmisille tehden, mutta ongelma on se, että hänellä on kaamea alivoima, en tiedä, miksi paholainen jaksaa sitä niinkin kauan yrittää...Ihminen yleensä silkasta säälistä rupeaa pahaksi, paholaisen puolelle, mutta se ovelus silti vie pikkusormen annettuaan helposti "koko käden". Jos joko äijä tai ämmä on joskus kokonaan paha, niin se olisi ihme kyllä sekin, mutta siitäkun on ikuisesti niin helppo kääntyä poiskin, että mikä tässä nyt sitten on niin kiinnostavaa....
Jumala haluaa sinut palvelijakseen aluksi, ja lopulta kun se osa kuolee, sinut "synnytetään" lapsekseen, tai eräs luojanhengistä tulee sinuun asumaan. Silloin saat tehdä sen rikoksen, että olet itsekin yksi Jumalista: Jumalan Lapsi tarkoittaa, että hänestä tulee Luoja-olento, Jumalan kaltainen, vaikka tietysti pienempi sitä Jumalaa, joka kaiken materian ja tilavuuden ja hengenkin loi, mutta eipä siihenkään riitä vain muutama enkeli, niitä asioita "päivittämään". Ihminen on neljännestä kerubista kolmas, se, joka etsii etenkin näkönsä kuvien avulla muutosta kaikkeen.
Enkelit ovat olentoja, jotka ikuisesti ovat "Jumalan palvelijoita"; mutta ihmiselle annettiin mahdollisuus tulla "tietämään kuten Jumala". Turhaa ajatella onko se hyvää tai pahaa, oletko Jumalan palvelija vai lapsi, kuten Paholainenkin silti on, palvelija, hänellä on samankaltainen Minän Olenta, kuin muilla eläimillä ja kerubeilla, mutta Jumalan palvelija ei koe itseään rakkauden kohteeksi, hän haluaa olla oman kehossa ilmenevän Jumalansa oma, suuren palkkansa tähden.
Ei Jumala kutsu ihmisiä muusta syystä, kuin että haluaa tehdä hänestä Luojan, olennon jolle hän voi delegoida osan hommistaan, mutta ei Jumala mitään kovin UUSIA asioita ketään pistä tekemään - kuitenkaan....
Jos koet, että Jumala haluaa kauheasti muuttaa sinua, se ei ole täysin totta, ei sinun tarvitse hylätä kuin ne asiat, joita sanotaan synneiksi, turhat syytökset ja väärä viha ja pelko muita kohtaan, ja varkaudet muilta ihmisiltä, puhumattakaan pahemmista asioista, kuten murhista, ja huoruuksista, muiden puolisoiden vokottelemiset... Paholainen on palvelija, joka teki Jumalalle kiintoisan taistelun, monissa asioissa, juurikin noita em. rikoksia ihmisille tehden, mutta ongelma on se, että hänellä on kaamea alivoima, en tiedä, miksi paholainen jaksaa sitä niinkin kauan yrittää...Ihminen yleensä silkasta säälistä rupeaa pahaksi, paholaisen puolelle, mutta se ovelus silti vie pikkusormen annettuaan helposti "koko käden". Jos joko äijä tai ämmä on joskus kokonaan paha, niin se olisi ihme kyllä sekin, mutta siitäkun on ikuisesti niin helppo kääntyä poiskin, että mikä tässä nyt sitten on niin kiinnostavaa....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, paholainen edustaa sitä mitä Jumala ei, eli syntiä monessa muodossa joka on ihmiselle mukavaa, tunteehan paholainen ihmisen aika hyvin, mutta ei niinkuin Jumala. Ihminen on syntinen, kun vain oppisi ymmärtämään mitä se tarkoittaa, mutta siihenhän on annettu elämä aikaa, minä tiedän nyt kumpaa seuraan, Jumalaa, vai paholaista.
Synti on asia, jonka Eenokkikin kuuli liian monta kertaa, tuolloin, seitsemäntenä Aadamista, ja totesi, että kerran tulee henkilö joka lopetaa pitämästä sitä, mitenkään luonteenomaisena ihmisyydelle. Jeesus tuli ja haluaa lopettaa turhimmat syytöksistämme. Sitä ei ole helppoa lopettaa, syyttämiseenkin jää "koulukkuu", ja hihhulifundispiireissä luullaan vieläkin, että ihmisen on pakko rypeä suurien syytöstestä lätäköissä ensin, ennenkuin hän voi tehdä kääntymykseen ja Jumalan omaksi, vaikka juuri se käsite "perisynti" on jo Suomeltakin jo vuosisata sitten murrettu, eli lapsemme osaavat suhtautua jo vaistomaisesti oikein Jeesukseen, ei heille tarvitse luoda teennäisesti enää mitään "synnintuntoa", jos he ovat hyviä kavereita toisilleen, ei heillä ole edes sitä syntiä, kuin monella minunkin ikäisellä, joka pyhän hengen pilkan ja kiusaamisen valitsi "kortikseen".
Synti on asia, jonka Eenokkikin kuuli liian monta kertaa, tuolloin, seitsemäntenä Aadamista, ja totesi, että kerran tulee henkilö joka lopettaa pitämästä sitä, mitenkään luonteenomaisena ihmisyydelle. Jeesus tuli ja haluaa lopettaa turhimmat syytöksistämme. Sitä ei ole helppoa lopettaa, syyttämiseenkin jää "koukkuun", ja hihhulifundispiireissä luullaan vieläkin, että ihmisen on pakko rypeä suurien syytöstensä lätäköissä ensin, ennenkuin hän voi tehdä kääntymykseen ja Jumalan omaksi, vaikka juuri se käsite "perisynti" on jo Suomeltakin jo vuosisata sitten murrettu, eli lapsemme osaavat suhtautua jo vaistomaisesti oikein Jeesukseen, ei heille tarvitse luoda teennäisesti enää mitään "synnintuntoa", jos he ovat hyviä kavereita toisilleen, ei heillä ole edes sitä syntiä, kuin monella minunkin ikäisellä, joka pyhän hengen pilkan ja kiusaamisen valitsi "kortikseen".
Ei minun sydämeni ole mikään "maailman paras", erottamaan mikä hyvää ja pahaa, koska ei pahassa ole aina muuta eroa, kuin että pahis tulee vasemmalta, hyvin oikealta, vaikka satunnaisuus on suuri voima, jonka vuoksi nuokin yhtenään, väärissä paikoissa...
Pahis saattaa pitkään puhuakin samoin sanoin, kuin hyvis, mutta äänensävyssään vain pieni ero, pieni myrkky, tehdä siitä vain pilkattavaa....Äoonikaan ei niin alhaiseksi jäänyt, etten ällyäisi silti, minkä joku suurista isistämme ja äideistämme on pahaksi ja hyväksi kuollut, mutta jos missään ei saa liikuttaa "rajamerkkejä"; ei Suomeenkaan sovi enää ketään uutta ihmistä....Vaikka voihan niitä vanhojakin ihmisiämme jäädä tänne pyörittämään enemmänkin, niitä kun vain ei tietokoneet, eikä edes moottorit kiinosta suuremmin, vain syöminen, juominen, nukkuminen, urheilu, naisten kaataminen, ja pienet peltohommat ja suon kuokkimiset....Se on Suomalaisen Vanha Aatu, että puheet pelkää pilkkaa ja kiroiluja, ja vaikka suomalainen siinä paras, haluaisin nähdä ja kuulla, että Suomenkin uusi ihminen olisi sille vastakohtainen, hieno ja kärsivälinen kuuntelija, ja vähän tuota järkevämpi puheissaan.
EI Jumala paholaisesta sitä kironnut, että hän halusi olla erilainen, vaan sen, että hän halusi, että palveijoitaan olisi enemmän kuin alkuperäisellä Hallitsijallaan, tyypillinen kapinan alkuasetelma, kapinoitsijalla koskaan ollut enemmän väkeä joukoissaan.....
Jos Paholainen yritti tehdä itsensä vastakohtaiseksi Jumalalle, se joutui juuri ulkoistamaan kaiken toimintansa, eikä sisimmästä noussut ymmärrys saavuttanut koskaan mitään, vaikka Kyllä paholaisella ulkokuori oli aina täydellinen.