Tänään tuli lukion tuntijakopäätös: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/lukio/1311_fi_Liite__Lukion_tuntijako.pdf
Uskonnon/elämänkatsomustiedon pakollisen kurssien määrä vähenee yhdellä kahteen, ja filosofian pakollisten kurssien määrä kasvaa yhdellä kahteen.
Uskonnottomien ja muiden et-oppilaiden kannalta tämä on ihan kohtalainen ratkaisu, koska filosofian kurssi osin korvaa et:n kurssin. Tietenkin uskonnon/et:n pakolliset kursit olisivat voineet, saaneet tippua enemmänkin ja filosofian&etiikan vastaavasti nousta.
NYT pitäisi vielä saada kaikille lukiolaisille (ja peruskouulaisen huoltajille) oikeus valita vapaasti, opiskelekeeko ja suoritaako lukiossa katsomusaineen pakollisina kursseina uskonnon vai elämänkatsomustiedon kaksi kurssia
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/11/12/vapaa-ajattelijat-katsomusaineen-valinta-vapaaksi/
Mainittakoon, että "pakkouskontoa" suorittava lukiolainen, joka haluaa opiskella et:oa ja kirjoittaa yo-kirjoituksissa et:n, voi hieman helpommin tehdä niin, että lusii ne kaksi itselleen pakolista uskonnon kurssia ja sen jälkeen valinnaisissa opiskeleekin et:n kursseja. Se lienee mahdollista. Tämä on kuitenkin lukio-opintojen kireyden ja kiireisyyden takia edelleen vaativa tie. Senkin takia NYT on tärkeää tukea vaatimuksia et:n avaamisesta kaikille.
"Vapaa-ajattelijain liitto esittää eduskunnan sivistysvaliokunnalle, että peruskoulun ja lukion katsomusaineen saisi valita vapaasti uskontojen ja elämänkatsomustiedon välillä.
– Nykyiset rajoitukset ovat ristiriidassa ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa, sanoo Vapaa-ajattelijain pääsihteeri Esa Ylikoski
– Sen, onko oppilas vauvana liitetty uskontokunnan jäseneksi, ei tule estää esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetukseen pääsemistä.
Valinnan voisivat tehdä peruskoulussa huoltajat ja lukiossa opiskelija itse.
Samalla liitto toteaa Perustuslakivaliokunnan mietintöön viitaten, että eduskunnan on syytä luopua hallituksen epäonnistuneesta esityksestä nostaa katsomusaineiden minimiryhmäkokoja. Peruskoulu- ja lukiolakia on tarkoitus käsitellä sivistysvaliokunnassa lähipäivinä."
Vapaa-ajattelijain lausunto kokonaisuudessaan:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/11/10/katsomusaineen-valinta-vapaaksi-lausunto-sivistysvaliokunnalle/
Keskustelua esim. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940577059/artikkeli/vapaaajattelijat haluavat katsomusaineen valinnan vapaaksi.html
Uskonnon/elämänkatsomustiedon pakollisen kurssien määrä vähenee yhdellä kahteen, ja filosofian pakollisten kurssien määrä kasvaa yhdellä kahteen.
Uskonnottomien ja muiden et-oppilaiden kannalta tämä on ihan kohtalainen ratkaisu, koska filosofian kurssi osin korvaa et:n kurssin. Tietenkin uskonnon/et:n pakolliset kursit olisivat voineet, saaneet tippua enemmänkin ja filosofian&etiikan vastaavasti nousta.
NYT pitäisi vielä saada kaikille lukiolaisille (ja peruskouulaisen huoltajille) oikeus valita vapaasti, opiskelekeeko ja suoritaako lukiossa katsomusaineen pakollisina kursseina uskonnon vai elämänkatsomustiedon kaksi kurssia
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/11/12/vapaa-ajattelijat-katsomusaineen-valinta-vapaaksi/
Mainittakoon, että "pakkouskontoa" suorittava lukiolainen, joka haluaa opiskella et:oa ja kirjoittaa yo-kirjoituksissa et:n, voi hieman helpommin tehdä niin, että lusii ne kaksi itselleen pakolista uskonnon kurssia ja sen jälkeen valinnaisissa opiskeleekin et:n kursseja. Se lienee mahdollista. Tämä on kuitenkin lukio-opintojen kireyden ja kiireisyyden takia edelleen vaativa tie. Senkin takia NYT on tärkeää tukea vaatimuksia et:n avaamisesta kaikille.
"Vapaa-ajattelijain liitto esittää eduskunnan sivistysvaliokunnalle, että peruskoulun ja lukion katsomusaineen saisi valita vapaasti uskontojen ja elämänkatsomustiedon välillä.
– Nykyiset rajoitukset ovat ristiriidassa ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa, sanoo Vapaa-ajattelijain pääsihteeri Esa Ylikoski
– Sen, onko oppilas vauvana liitetty uskontokunnan jäseneksi, ei tule estää esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetukseen pääsemistä.
Valinnan voisivat tehdä peruskoulussa huoltajat ja lukiossa opiskelija itse.
Samalla liitto toteaa Perustuslakivaliokunnan mietintöön viitaten, että eduskunnan on syytä luopua hallituksen epäonnistuneesta esityksestä nostaa katsomusaineiden minimiryhmäkokoja. Peruskoulu- ja lukiolakia on tarkoitus käsitellä sivistysvaliokunnassa lähipäivinä."
Vapaa-ajattelijain lausunto kokonaisuudessaan:
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2014/11/10/katsomusaineen-valinta-vapaaksi-lausunto-sivistysvaliokunnalle/
Keskustelua esim. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940577059/artikkeli/vapaaajattelijat haluavat katsomusaineen valinnan vapaaksi.html
Vastaukset 20
Vanhimmat
Katsomusaineet eivät kuuluu kouluihin. Tilalle lisää matematiikkaa.
Tämän aikaansaaminen on nyt pidempi projekti, kun juuri tänään hyväksyttiin lukion tuntijako, joka tulee voimaan 2016, ja peruskoulun aiemmin hyväksytty tuntijako tulee voimaan 2016.
Seuraava uudistus mennee siten ensi vuosikymmenelle... Paitsi jos uskontoa ja elämänkatsomustietoa aletaan yhdistämään erillishankkeena.
Sen takia on NYT tärkeää vaatia ET:oa vapaaksi kaikille NYT, jotta lukiolaiset voivat äänestää jaloillaan.
ET on uskontoihin ja ateismiin nähden sitoutumaton aine, eli sehän ei ole oikeastaan luonteelaan "katsomusaine" niin kuin uskonto, vaan lähellä etiikkaa ja kulttuurikasvatusta.
Toki mys peruskoululaisten vanhempien holhous pitää lopettaa...
Miten tätä ET:n vapauttamista kaikille, edes lukiossa, voisi parhaiten edistää?
Juuri nyt kirjoittamalla lakivaliokunnan jäsenelle, joka edustaa omaa puoluetta ja/tai omaa vaalipiiriä. Osoitteet täällä: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-lav01/index.htx?subpage=jasenet&te=lav01
Tietysti asiallisen kohteliaaseen sävyyn, eikä massapostituksena kaikille kansanedustajille. Mielellään kohtuullisen lyhyesti. Ja oikoluku tietysti ennen lähettämistä.
Toisaalta vapaaehtoisten kurssien määrä kasvoi kahdella. Siis kun aiemmin saattoi suorittaa max. viisi uskonnon kurssia, niin nyt määrä on kuusi.
Pitäisi selvittää paljonko noita kursseja todella opiskellaan.
Pakkouskontoon kastetut voivat opiskella myös ET:n kursseja valinnaisena aineenaan.
Lukiolaiset ovat todella pettyneitä siihen että alinnaisuus ei juuri lisääntynyt. Olisi paikka tiedoteelle, jossa muistutettaisiin, että eroamalla kirkosta pääsee eroon koulun pakkouskonnosta.
Se on uskomatonta kyllä, oppilaan vanhempien takana, mutta ei muuta kuin vaatimaan lupaa vanhemmilta. Ja kertomaan omaa tarinaansa julkisuudessa jos lupaa ei irtoa.
Aivan, mediaa mukaan; juuri noin.
Onkohan liiton tiedotteesta STT:n tekemää uutista näkynyt muualla kuin Aamulehdessä? siis: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940577059/artikkeli/vapaaajattelijat haluavat katsomusaineen valinnan vapaaksi.html
Ps. Lukiolaiset ovat opiskelijoita ja peruskoululaiset oppilaita. :-)
Lukion opetussuunnitelman perusteita vielä valmistellaan. Sen valmitumisen jälkeen alkaa kuntakohtainen ops-työ, jota parhaillaan jo tehdään peruskoulun osalta.
Katsomusaineiden osalta vapaa-ajattelijain on perusteltua tarjota yhteistyötä kunnan valmistelutoimintaan - niin ET:n kuin myös uskontojen suhteen. Myös uskontojen opetuksessa tulisi käsitellä uskonnottomuutta katsomuksellisena ja kultuurisena ilmiönä.
Ihmisoikeuksia, kuten yhdenvertaisuuttta ja uskonnonvapautta, tulee toki käsitellä myös yhteiskuntaopissa ja historiassa.
Mahtaakohan nykyinen "tunnustukseton" "oman uskonnon" opetus käsitellä uskonnottomuutta millään tavalla? Ja jos käsittelee, missä sävyssä ja missä yhteydessä?
Omana lukioaikanani uskonnossa oli pakollinen "maailman uskonnot" -tyyppinen kokonaisuus, jossa käsiteltiin lähinnä abrahamilaiset valtauskonnot sekä buddhalaisuutta, hindulaisuus, taolaisuus, kunfutselaisuus yms itäisemmät uskonnot menivät jo kevyemmällä tarkastelulla, muut pienemmät ohitettiin lähes kokonaan - ateismia tai uskonnottomuutta ei käsitelty kai lainkaan. Ehkä ajat ovat muuttuneet?
Oppikrijat niin peruskoulussa kuin lukiossa ovat tässä suhteessa selvästi heikompia kuin ops. Joko pahantahtoisuuttaan tai kirkon painostusta peläten ovat välttäneet uskonnottomuuden asiallista käsittelyä...
Eikä niissä kerrota vaparivastaisista mollitrolleista, joita näyttää olevan liikkelele erityisen kiihkeästi näin pääsiäisen alla.
Nuorisolakia ollaan uusimassa, ja siinä pohditaan myös ikärajoja, jos ei muuten niin nuorten käsitteen määritelyssä ja segmentoinnissa. Samaan soppaan on valitettvasti mahdollista todeta myös seuravaa:
Nyt nuorten II asteen koulutuksessa lukiossa on voimassa kohtuuttomia rajoituksia oppiaineen valinnassa. Nimittäin kun lukiossa on pakollisia katsomusaineen kursseja, ev.lut. ja ort. kirkkoon kuulumattomat opiskelijat voivat valita uskonnon kurssien ja elämänkatsomustiedon (ET) kurssien suorittamisen välillä, mutta sen sijaan ev.lut. ja ort. kirkkoon kuuluvat – yleensä noihin uskonnollisiin yhdyskuntiin jo pienenä vauvana itseltä kysymättä liitetyt - opiskelijat eivät voi tuollaista valintaa tehdä uskonnon ja ET:n pakollisten kurssien välillä, vaan heidän on pakko suorittaa uskonnon kurssit (saadakseen lukion päästötodistuksen).
Nuorisolain uudistuksen yhteydessä asiantilaan tarvitaan muutos. Perusteluna voi - ihmisten uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta julkisen vallan toiminnassa turvattavan yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen lisäksi - tuoda esiin sen, että esimerkiksi Nuorisobarometri2014:n kyselyn mukaan noin puolet nuorista pitää itseään ”ei-uskonnollisina” ja vain noin neljännes ”uskonnollisena”. Näin ollen voidaan sanoa, että uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnutukseton ”katsomusaine” ET voisi olla monelle kirkon jäsenyyteen pienenä liitetylle lukiolaiselle hänen mielestään sopivampi katsomusaine kuin uskonto.
Toinen ikärajoihin liittyvä paradoksi Suomessa on siinä, että vaikka 16-vuotiaat voivat äänestää kirkollisvaaleissa ilman huoltajien lupaa, heillä ei ole nyt oikeutta itse päättää eroamisestaan tai liittymisestään koskien uskonnollisten yhdyskuntien, kuten ev.lut. kirkon jäsenyyttä. Olemme esittäneet, että jäsenyyttä koskevan päätäntävallan ikäraja laskettaisiin 16 vuoteen.
Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä koskeva ikäraja 18 on lapsen oikeuksien näkökulmaa liian korkea. Nyt se aiheuttaa nuorille kohtuutonta haittaa oppiaineen valinnassa oppivelvollisuusiän jälkeisissä opiskeluissa. Lisäksi jäsenyys aiheuttaa nuorelle kirkollisverovelvollisuuden, johon sisältyy myös 18-vuotiaita koskeva ”jäähyväisvero”, koska vaikka 18 vuotta täyttänyt nuori eroaisi kirkosta heti kun itsenäisesti voi, hän joutuu maksamaan kirkollisveroa koko kyseisen kalenterivuoden loppuun asti.
Lukion opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden luonnos tullee ensi viikolla julkisuuteen ja lausuntokierrokselle, joka päättynee jo toukokuussa viikolla 19 eli noin 8.5. mennessä... Uusi ops on tarkoitus saada käyttöön samaan aikaan kuin esi-ja perusopetuksen uusi ops, jonka perusteet hyvöksyttiin ajat sitten ja kuntakohtainen (ja yksityiskoulukohtainen) soveltaminen on parhaillaan vireillä.
"Tavoitteena on, että nuorille annettava lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet olisivat valmiit syyskuun 2015 lopussa ja aikuisille annettavan lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuun 2015 lopussa."
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/lukiokoulutus/lops2016
Tällä hetkellä tai heti kesälomien jälkeen on ajankohtaista perusopetuksen opetusuunnitelmien kuntakohtainen laatimistyö.
Lukion kuntakohtaiten opetussuunnitelmien uudistustyöhön valmistaudutaan myös jo syksyn alussa, jotta työ käynnistyy ripeasti, kun valtakunnalliset perusteet on annttu.
Uskonnottomien näkökulmasta kunnissa on tarpeen kiinnitää huomiota siihen, miten uskonnottomuutta käsitellään eri uskontojen opetuksessa sekä ET:n opetuksessa. Myös uskontojen (eikä vain ET:n) opetuksessa pitäisi käsitellä uskonnottomuutta, ja siinä olisi hyvin perusteltavissa myös uskonnotomien järjestöjen edustajien vierailut koulujen opetusryhmissä tai myös laajemmissa teematapahtumissa.
Myös oppikirjoihin kaivataan suurta remonttia uskonnottomuuden käsittelyyn. Oppikirjojen lisäksi voidaan toki käyttää myös muuta oppimateriaalia.
Kumpi onpi pahempi, valinnan mahdollisuuden epääminen lukiolaiselta vai valinnan mahdollisuuden epääminen peruskoululaisen huoltajalta?
Lukion ops-perusteet syyskuun aikana. Kunnissa valmius paikalliseen ops-työstöön. http://oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/103/0/lukion_opetussuunnitelman_perusteiden_paivittamisen_aikataulu
Lukiossahan pakollisten uskonnon/ET:n kurssien määrä laski kolmesta kahteen ja filosofian pakollisten kurssien määrä nousi yhdestä kahteen. Etiikan oopetuksen painopiste siirtyy filosofian puolelle.
Opetussuunnitelman valltakunnallisten perusteiden laadinta on loppusuoralla. http://oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/103/0/lukion_opetussuunnitelman_perusteiden_paivittaminen