Jotenkin mulla on ollut sellainen, imeisestikin lapsellinen ajatus, että demokraattisessa sivistysvaltiossa päättäjät olisivat valveutuneempia ja edistyksellisiä kuin kansa keskimäärin.
Mutta kun katsoo vaikkapa tätä homoavioliitto asiaa ja koulujen uskonnonopetus asiaa niin kyllä karisee kuvitelmat päättäjistä kansakunnan kehityksen etujoukkona.
Vaikka kansahan ne päättäjät valitsee, ja puhutaan eduskunnasta "kansana pienoiskoossa" Siellä pitisi olla kaikenlaisia ihmisiä edustamassa kansaa.
Toisaalta äänestysprosentti ei ole sata, kaukana siitä, ja luulisi että mitä valveutuneemp sitä varmemmin äänestää. Ja toivoisihan sitä, että äänestäjä äänestäisi vähän itseään viisaampaa, äänestäähän moni itseään paljon rikaampaakin.
Luulisi myös että puoleiden ehdokkaiksi valikoituisi kovan kilpailun tuloksena tarjokkaiden "kerma", mutta ei sinne taida niin kauheasti tunkua olla, että ehdokkaaksi voi päästä aika tollojakin. (esim. Persut, anteeksi vain, KD:stä nyt puhumattakaan.)
Saattaa kohta mennä maallisissakin vaaleissa homma samanlaiseksi kuin srk-vaaleissa. Ehdokkaita joudutaan etsimään kissojen ja koirien kanssa ja huokuttelemaan ehdolle ja puolet ehdokkaista tulee valituksi. Ja laatu on mitä on.
Mutta kun katsoo vaikkapa tätä homoavioliitto asiaa ja koulujen uskonnonopetus asiaa niin kyllä karisee kuvitelmat päättäjistä kansakunnan kehityksen etujoukkona.
Vaikka kansahan ne päättäjät valitsee, ja puhutaan eduskunnasta "kansana pienoiskoossa" Siellä pitisi olla kaikenlaisia ihmisiä edustamassa kansaa.
Toisaalta äänestysprosentti ei ole sata, kaukana siitä, ja luulisi että mitä valveutuneemp sitä varmemmin äänestää. Ja toivoisihan sitä, että äänestäjä äänestäisi vähän itseään viisaampaa, äänestäähän moni itseään paljon rikaampaakin.
Luulisi myös että puoleiden ehdokkaiksi valikoituisi kovan kilpailun tuloksena tarjokkaiden "kerma", mutta ei sinne taida niin kauheasti tunkua olla, että ehdokkaaksi voi päästä aika tollojakin. (esim. Persut, anteeksi vain, KD:stä nyt puhumattakaan.)
Saattaa kohta mennä maallisissakin vaaleissa homma samanlaiseksi kuin srk-vaaleissa. Ehdokkaita joudutaan etsimään kissojen ja koirien kanssa ja huokuttelemaan ehdolle ja puolet ehdokkaista tulee valituksi. Ja laatu on mitä on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>Saattaa kohta mennä maallisissakin vaaleissa homma samanlaiseksi kuin srk-vaaleissa.
Arpapeliähän se on nytkin. Kuvitellaan äänestävänsä ihmistä, joka vaikuttaa asioihin positiivisesti ja lopputuloksena on joku Stubb, Räsänen tai Hakkarainen. Ja puoluekuri kuohii lopuistakin lampaita, jotka ovat puoluetoimiston ideologiajyrien ja keskusjärjestöjen yms lobbareiden äänestysrobotteina.
"Arpapeliähän se on nytkin."
Noinhan se pääasiassa on. Kunnallisvaaleissa vielä tavallinen kuntalainen voi ainakin jollakin tavalla tuntea ehdokkaan. Tietää hänen kyvyistään, aikaisemmasta toiminnastaan, hänen ajattelutavastaan, ideologiastaan ja motiiveistaan ainakin jotakin. Eduskuntavaaleissa äänestetään lähinnä ehdokkaasta ja puolueesta luotua imagoa, joka ei välttämättä lainkaan vastaa todellisuutta.
Äänestäjää ohjaillaan, äänestäjät ovat vaalikarjaa. äänestäjälle sanotaan: "sinä päätät," mutta eihän se ole totta. Äänestäjää vain on ohjailtu antamaan hyväksyntänsä jollekin henkilölle ja puolueelle, joiden todellisia pyrkimyksiä hänellä ei yleensä edes ole edellytyksiä tietää ja ymmärtää. Siksi on olemassa vaalimainonta ja kampanjat. Niissä annetaan kiillotettu ja tarkoituksella mahdollisimman hyväksi muokattu kuva ehdokkaasta ja puolueesta.
Kun "tavallisen pulliaisen" poliittinen muisti on todella lyhyt ja tiedot vähäiset, niin ei ole ihme, että mielipiteen muokkaus ja kampanjointi onnistuu.
"Vaikka kansahan ne päättäjät valitsee, ja puhutaan eduskunnasta "kansana pienoiskoossa" Siellä pitisi olla kaikenlaisia ihmisiä edustamassa kansaa."
Parista tilastosta selviää:
Kansanedustajien keski-ikä on 52 vuotta, kymmenisen vuotta enemmän suomalaisten keski-ikä kuin nuorimman kansanedustajan ollessa 28 vuotias.
Suomessa korkeasti koulutettujen osuus ikäryhmässä 45-54 vuotta on 42%, 25-64 vuotiaissa 39%. Kansanedustajista ylemmän korkeakoulututkinnon omaa 46.5%.
Sukupuolijakauma on 42/58 miesten eduksi.
Kansanedustajat ovat siis keskimäärin vanhempia ja hiukan paremmin koulutettuja kuin väestö keskimäärin.
Onhan tuo usko vähän naiivia.
Kun osa puolueista on ohjelmallisesti konservatiivisia, niin miksi niiden edustajat olisivat edistyksellisiä? Toisaalta, vanha edistyksellisyys on saattanut muuttua nykyiseksi konservatiivisuudeksi, kuten ainakin osalle sosialismista on käynyt. Uusi edistyksellisyys on arvaamatonta, eikä ole takeita, että se palvelisi mitään yleistä hyvää. Edistykselliseksi pääsee myös ihan ilmoittautumalla, esim. nimeämällä puolue edistyspuolueeksi tai muulla samankaltaisella operaatiolla.
Äänestämällä valittavat päättäjät edustavat usein taustaryhmänsä aatemaailmaa. Mikä ehdokkaita asettava taustaryhmä sinun mielestäsi edustaa edistyksellisyyttä?
Demokraattisessa päätöksenteossa on paljon puutteita. Yksi on se, että päätäjiksi valikoituu tosiaan äänestäjien arvojen keskimääräinen edustus. Päättäjät ovat suunnilleen yhtä edistyksellisiä tai konservatiivisia kuin äänestäjätkin. Edistyksellisyyttä ei myöskään ole asetettu minkäänlaiseksi tavoitteeksi päättäjien valinnassa.
Kuka sanoi, että niiden pitäisi olla edistyksellisiä?
"Luulisi myös että puoleiden ehdokkaiksi valikoituisi kovan kilpailun tuloksena tarjokkaiden "kerma", mutta ei sinne taida niin kauheasti tunkua olla, että ehdokkaaksi voi päästä aika tollojakin. "
Ehdokkaiden asettamiseen vaikuttaa moni asia: substanssiosaaminen, luottamus puolueen sisällä, poliittisen pelin hallinta, kyky käyttää valtaa jne. Ei ehdokkaaksi seuloudu automaattisesti pätevin tai edistyksellisin, vaan ehdokasasettelussa on ihan oma pelinsä.
Kuten sanoin, demokraattisessa päätöksenteossa on paljon puutteita. Tärkeintä demokratiassa ei kuitenkaan ole päättäjät, vaan kansalaisyhteiskunta, joka muodostaa mielipiteitä, perustaa puolueita, lobbaa ja kritisoi päättäjiä.
Demokratia ei ole ensisijaisesti tehokas, vaan keskusteleva päätöksentekomuoto. Se saa välillä tuskastuttavia piirteitä, mutta kyllä se kansan tahto jotenkin tulee läpi, vaikka monen mutkan kautta.