Kyllä helluntalaisilla toimii Pyhä Henki mutta miten toimii adventisteilla?
Kokemukseni mukaan adventistit kieltävät jopa Pyhän Hengen (PH:n pilkka?).
Eihän uskonnollisuudessa jonka nimi nyt sattuu olemaan adventismi ei voi toimia Pyhä Henki koska kirjanoppineet sen estävät?
Kokemukseni mukaan adventistit kieltävät jopa Pyhän Hengen (PH:n pilkka?).
Eihän uskonnollisuudessa jonka nimi nyt sattuu olemaan adventismi ei voi toimia Pyhä Henki koska kirjanoppineet sen estävät?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se nyt vaan on niin, että Pyhälle Hengelle kuuluva paikka ja kunnia on annettu väärälle profeetalle EGW, missä siinä sitten olisi sijaa Pyhälle Hengelle? Ei PH väkisin seurakunnissa vaikuta, Hän menee sinne, missä on tervetullut ja kiitollisuudella vastaan otettu!
Eipä nuo valhehenget paljon kiinnosta. Kärmeenhenki alkaa monesti sihistä heillä kun tulee puhe sapatista.
henget koetellut ! Mitäs sinä nyt itse alat sihistä aivan ilman aihetta: kukaan ei nyt ole kirjoittanut tässä sapatista mitään, vaan kyse on siitä, vaikuttaako Pyhä Henki adventtiseurakunnassa. Ja siitä, miksi PH ei ole siellä tilaa, kun se paikka on annettu väärälle profeetalle.
Sinun näkökulmastasi tietysti on olemassa vain yksi teema (sapatti), mutta on kuule paljon muitakin teemoja kristinuskossa eivätkä kristityt pyöri yhden ja saman teeman ympärillä adventistien lailla. That's the difference.
Hei-
Poistin kirjoitukseni koska sorrun käyttämään toisinaan huumoria kielenkäytössäni ja en tarkoittanut viitata suoraan helluntai-liikkeeseen.
Keskustelu-foorumin luonteeseen ja arvoihin kuuluu tietty letkeä kielenkäyttö mielellään osana viihtyvyys-metodia. Minun letleää kieltä ei välttämättä aina oikein ymmärretä kuitenkaan.
Huomasin että aloituksessa viitattiin "helluntailaisiin" enkä minä viitannut helluntailaisiin mitenkään vaan yleensä hurmoksellisuuden, ja kielillä puhumisen, erilaisen karismaattiasuuden asiaa pohdin.
Minulla on tapana usein kirjoittaa hyvin spontaanilla tavalla ja nopeasti.
Lyhyesti;
- 1 Kor 12 ja 14 luvuissa on kielillä puhumisen lahjasta. Näissä pitää erottaa
kaksi erilaista lahjaa; 1) kieliryhmien puhuminen 2) ns. hurmoskieli
Apostolien teoissa on esimerkkiä kun kansaa tuli vieraista maista hengellisille juhlille puhuttiin heti vierasta kieltä. Lähetys saarnaajia on autioille saarille mennyt ja puhuneet heti saaren kielen kun veneen nokka karahti rantaan.
Hurmoskieli on sitten sellainen jota kukaan ei ymmärrä josta Paavali mainitsi siellä 14 luvussa "itsensä rakentamisen" "salaisuuksia" puhumisen merkityksessä.
Ihminen voi saada jotakin suoraan Jumalalta oman henkilökohtaisen uskonsa tueksi.
On huomioitava ettei kielillä puhumisen lahjaa saa sekoittaa profetian lahjaan. Profetian lahja on aina lahja jossa Jumala ilmoittaa suoraan jotakin seurakunnan hyväksi. Hyötyjiä on siis joukko.
Hengellinen into on hyvä asia joka näkyy esim. ahkeruutena Herran työssä lähimmäisten hyväksi Herran kunniaksi, että myös kiinnostuksena oppia Raamatusta miten voisi parhaiten täyttää paikkansa kristittynä. -Haluna tehdä Jumalan tahto ja miellyttää Jumalaa. Ei tavoitella ihmeitä, tunne-elämyksiä ja transsitiloja. Usko ja hengellisyys ovat viisasta, järkevää, vakaata, arvokasta ja pyhää toimintaa, joka näkyy mm. Jumalaa ja lähimmäisiä rakastavan luonteen (Matt 22:37-40) jaloutena uskossa, sanoissa ja teoissa. (Jaak 2:14-26)
Usko ei ole tunne-elämyksiä, eikä ihmeitä! Usko on uskoa Jeesukseen alistumalla Pyhän Hengen johdatukseen ja valvontaan, (Ilm 3:17-21, Joh 16:8, Joh 3:5-6, 16:13, Gal 4:6, 2 Kor 3:18, Tiit 3:5, Room 8:15-26) sekä rakkautta Jumalaan joka ilmenee Jumalan käskyjen noudattamisena. (Joh 14:23,26, 1 Joh 5:3)
Spontaani voimakas reagointi on asia joka liittyy spontaanilla tavalla mutta hurmoksien hakeminen ei voi olla uskon perusta ja tarkoitus eikä kristinuskon päämetodi.
Lopun aikana viimeisinä päivänä esiintyvät paholaisen eksytykset valkeuden vaatteissa Kristuksen nimissä. (2 Kor 11:14, Matt 24:24, 7:15-23, Ilm 16:13-14, 13:13-14) Ne tekevät suuria ihmeitä. Tällainen hurmos ja kiihkomielisyys haittaa Jumalan työtä. Eksytykset ovat pettäviä, koska ne tapahtuvat uskonelämän kautta, ja niitä on vaikea erottaa ja arvostella. Ainoa tapa arvostella oikeata ja väärää on Jeesuksen usko, ja Jumalan sana Raamattu, sekä Jumalan käskyillä koettelu. (Jaak 1:25, 2:10-12, Jes 8:20, 1 Joh 2:3-4, Luuk 16:17)
Hurmosasioihin liityy riskejä joita on hyvä ymmärtää. Usko ei ole hurmoksien kanssa elämistä. >> Ilm 14:12 kertoo Raamatun sanoin minkälainen ihminen on "Pyhä ihminen aikanamme" (12:17) Hebr 12:14 esittää miten usko ja Jumala/ Jeesus on oltava kokonaisvaltainen asia elämässä ja Ef 2:8-9 Jeesuksen Kristuksen ansion. Näistä jakeista selviää hengellisen pelastavan uskon perusta.
Hurmoksia hakevista kaatuilevista ihmisistä ei voin vain olla uskon tiellä.
Uskoa edellyttää ensin syntien katuminen Jumalan edessä synnin surussa,
synnin hylkääminen -johtaa anteeksiantoon. Eli vain pieni osa hurmoksissa kaatuilevista ihmisistä toisinaan jää uskon tiellä.
Mutta niitä on jotka ovat elämänsä antaneet Jeesukselle ahdistuneina ja saaneet avun ja uuden uudesti syntyneen elämän. > Jumala katsoo ihmisiä yksilöinä.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija