Keräilin tähän pari mielenkiintoista, vähemmälle huomiolle jäänyttä tilastoa kirkon puuhastelusta. Laitan kommentteihin lisää jos jaksan, sillä näitä riittää:
(Huomatkaa, että erästä oululaista kummalisuutta lukuunottamatta kaikki nuolet osoittavat kirkon kannalta alas päin. Kaikki.)
1. Porvoon hiippakunnassa rytisee: Vuodesta 2000 eteenpäin kastettujen osuus on laskenut voimakkaimmin Porvoon hiippakunnassa. Vuonna 2012 kastettujen osuus oli lähes 19 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2000.
2. Isät haraavat vastaan: Helsingin hiippakunnassa kastettujen lasten osuus ei laske yksinomaan kirkosta eroamisen vuoksi. --- Toiseksi tärkein syy oli se, että lapsen isä ei halunnut lasta kastettavan (18 %).
3. Englannissa edelläkävijöitä: Myös Englannissa kasteiden ja vihkimisten osuus on jatkuvasti laskenut. Vuonna 2007 lapsista kastettiin enää 13 prosenttia ja kirkollisesti vihittyjen osuus oli vain yksi neljästä (vuonna 2006).
4. Kirkkohäät so last year Mikkelin hiippakunnassa: Kaikista voimakkainta [kirkollisesti] vihittyjen osuuden lasku oli Mikkelin hiippakunnassa, jossa vuonna 2012 vihittyjen osuus oli jopa 25 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2000.
5. Rippikoulun indoktrinaatio toimii, mutta vaikutus ei onneksi ole pysyvä: Rippikoululaisia koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan 20-vuotiaista kolme neljästä (77 %) aikoi kastaa lapsensa. Viiden vuoden kuluttua samoista nuorista enää kaksi kolmesta (64 %) aikoi kastaa lapsensa.
6. Kristillinen kasvatus on passé: Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan alle
25-vuotiaista joka viides (21 %), mutta yli 65-vuotiaista puolet (52 %) katsoo saaneensa kristillistä kasvatusta kotonaan. --- Alle 25-vuotiaista miehistä vain joka seitsemäs (14 %) antoi tai aikoi antaa lapsille kristillistä kasvatusta, kun yli 65-vuotiaista miehistä kristillistä kasvatusta oli antanut joka toinen (51 %).
7. Nykylapset paremmin turvassa aivopesulta: Vuonna 2012 kirkon lapsi- ja varhaisnuorisotyön ryhmät tavoittivat neljänneksen 3–14-vuotiaiden ikäryhmästä.
Osuus on runsaassa vuosikymmenessä laskenut merkittävästi, sillä vuonna 2000 tavoitettiin vielä lähes kaksi viidestä (38 %) tähän ikäluokkaan kuuluvasta. --- Kymmenessä vuodessa määrä laski yli 100 000 osallistujalla.
8. Helsinki edelläkävijä: Hiippakunnittaisen kehityksen tarkastelu osoittaa, että Etelä-Suomesta alkanut kehitys on saapunut muille alueille noin kymmenen vuoden viiveellä. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa lapsi- ja varhaisnuorisotyön tavoittavuus oli laskenut jo vuonna 2000 sille tasolle,
jolle ensimmäisissä muissa hiippakunnissa tultiin vasta vuonna 2012.
9. Rippikoulu, kirkon viimeinen ase: Suomessa useampi kuin neljä viidestä (86 %) 15-vuotiaasta kävi rippikoulun vuonna 2012. Osuus on vain neljä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2000. Tämä on varsin pieni muutos verrattuna moniin muihin kirkkoon sitoutumista koskeviin tunnuslukuihin. P.S. kuka auttaisi oululaisia: Poikkeuksellisen voimakas asema rippikoululla on Oulun hiippakunnassa, jossa rippikoulun kävi 95 prosenttia 15-vuotiaista vuonna 2012. 2000-luvun aikana Oulun hiippakunnassa rippikoululaisten osuus on jopa kohonnut, mikä on poikkeuksellista koko maassa.
10. Yksi ylitse muiden: Hautaan siunaamisen osalta muutokset ovat varsin vähäisiä. Edelleen lähes kaikki vainajat saavat kirkollisen hautaan siunaamisen: vuonna 2011 kirkollisesti siunattiin hautaan noin 95 prosenttia vainajista. (Tämä on tietenkin kirkolle ongelmallista, koska se tarkoittaa, että kirkon jäseniä kuolee joka vuosi kuin kärpäsiä, mutta tilalle ei saadakaan enää pakkoliitettyä sylivauvoja riittävän ripeään tahtiin.)
(Huomatkaa, että erästä oululaista kummalisuutta lukuunottamatta kaikki nuolet osoittavat kirkon kannalta alas päin. Kaikki.)
1. Porvoon hiippakunnassa rytisee: Vuodesta 2000 eteenpäin kastettujen osuus on laskenut voimakkaimmin Porvoon hiippakunnassa. Vuonna 2012 kastettujen osuus oli lähes 19 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2000.
2. Isät haraavat vastaan: Helsingin hiippakunnassa kastettujen lasten osuus ei laske yksinomaan kirkosta eroamisen vuoksi. --- Toiseksi tärkein syy oli se, että lapsen isä ei halunnut lasta kastettavan (18 %).
3. Englannissa edelläkävijöitä: Myös Englannissa kasteiden ja vihkimisten osuus on jatkuvasti laskenut. Vuonna 2007 lapsista kastettiin enää 13 prosenttia ja kirkollisesti vihittyjen osuus oli vain yksi neljästä (vuonna 2006).
4. Kirkkohäät so last year Mikkelin hiippakunnassa: Kaikista voimakkainta [kirkollisesti] vihittyjen osuuden lasku oli Mikkelin hiippakunnassa, jossa vuonna 2012 vihittyjen osuus oli jopa 25 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2000.
5. Rippikoulun indoktrinaatio toimii, mutta vaikutus ei onneksi ole pysyvä: Rippikoululaisia koskevan pitkittäistutkimuksen mukaan 20-vuotiaista kolme neljästä (77 %) aikoi kastaa lapsensa. Viiden vuoden kuluttua samoista nuorista enää kaksi kolmesta (64 %) aikoi kastaa lapsensa.
6. Kristillinen kasvatus on passé: Gallup Ecclesiastica 2011 -kyselyn mukaan alle
25-vuotiaista joka viides (21 %), mutta yli 65-vuotiaista puolet (52 %) katsoo saaneensa kristillistä kasvatusta kotonaan. --- Alle 25-vuotiaista miehistä vain joka seitsemäs (14 %) antoi tai aikoi antaa lapsille kristillistä kasvatusta, kun yli 65-vuotiaista miehistä kristillistä kasvatusta oli antanut joka toinen (51 %).
7. Nykylapset paremmin turvassa aivopesulta: Vuonna 2012 kirkon lapsi- ja varhaisnuorisotyön ryhmät tavoittivat neljänneksen 3–14-vuotiaiden ikäryhmästä.
Osuus on runsaassa vuosikymmenessä laskenut merkittävästi, sillä vuonna 2000 tavoitettiin vielä lähes kaksi viidestä (38 %) tähän ikäluokkaan kuuluvasta. --- Kymmenessä vuodessa määrä laski yli 100 000 osallistujalla.
8. Helsinki edelläkävijä: Hiippakunnittaisen kehityksen tarkastelu osoittaa, että Etelä-Suomesta alkanut kehitys on saapunut muille alueille noin kymmenen vuoden viiveellä. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa lapsi- ja varhaisnuorisotyön tavoittavuus oli laskenut jo vuonna 2000 sille tasolle,
jolle ensimmäisissä muissa hiippakunnissa tultiin vasta vuonna 2012.
9. Rippikoulu, kirkon viimeinen ase: Suomessa useampi kuin neljä viidestä (86 %) 15-vuotiaasta kävi rippikoulun vuonna 2012. Osuus on vain neljä prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2000. Tämä on varsin pieni muutos verrattuna moniin muihin kirkkoon sitoutumista koskeviin tunnuslukuihin. P.S. kuka auttaisi oululaisia: Poikkeuksellisen voimakas asema rippikoululla on Oulun hiippakunnassa, jossa rippikoulun kävi 95 prosenttia 15-vuotiaista vuonna 2012. 2000-luvun aikana Oulun hiippakunnassa rippikoululaisten osuus on jopa kohonnut, mikä on poikkeuksellista koko maassa.
10. Yksi ylitse muiden: Hautaan siunaamisen osalta muutokset ovat varsin vähäisiä. Edelleen lähes kaikki vainajat saavat kirkollisen hautaan siunaamisen: vuonna 2011 kirkollisesti siunattiin hautaan noin 95 prosenttia vainajista. (Tämä on tietenkin kirkolle ongelmallista, koska se tarkoittaa, että kirkon jäseniä kuolee joka vuosi kuin kärpäsiä, mutta tilalle ei saadakaan enää pakkoliitettyä sylivauvoja riittävän ripeään tahtiin.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
11. Size does matter: Niillä paikkakunnilla, joissa kirkkoon kuuluu ainakin
90 % asukkaista, toimii yksi tai useampia herätysliikkeitä. Paikkakunnilla, joissa kirkkoon kuuluvien osuus on keskimääräistä alhaisempi, herätysliikkeillä ei ole välttämättä mitään toimintaa. Samansuuntainen on paikkakunnan koon merkitys. Niistä seurakunnista, joissa kirkkoon kuului vuonna 2011 ainakin 90 %, kaksi kolmesta oli enintään 6 000 asukkaan paikkakuntia. Alhaiset kirkkoonkuulumisprosentit löytyvät suurista kaupungeista.
12. Kirkossa eivät käy edes jäsenet: Kun tarkastellaan jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia, yleinen trendi on laskeva mitattuna sekä kävijämäärillä että ihmisten osallistumistiheyttä kysymällä. --- selkeimmin viime vuosina on vähentynyt jumalanpalveluksissa käynti. (Useimmilla vuoden ainoa "kirkkokäynti" on joululaulukonsertti tai vastaava, mutta jumalan palveleminen ei kiinnosta suurinta osaa jäsenistä millään muotoa). Julkkisetn palvonta sen sijaan kiinnostaa: [Ilmiön] taustalla on etenkin tunnettujen artistien enenevä
innostus konsertoida kirkossa, mikä vetää myös kerralla paljon yleisöä kirkkoihin. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on kirkkokonserttien ja hengellisten musiikkitilaisuuksien kautta kosketuksissa kirkkoon. Suurelle osalle tästä yleisöstä konsertti kerran tai pari vuodessa voi olla keskeinen tai ainoa kirkossa käymisen muoto. Kirkon jäsenistä 38% ei ole käynyt jumalanpalveluksessa "lainkaan viime vuosina".
"9. Rippikoulu, kirkon viimeinen ase: Suomessa useampi kuin neljä viidestä (86 %) 15-vuotiaasta kävi rippikoulun vuonna 2012."
Älä mene kirkon propagandaan. Kirkko vääristää rippikoulunkäyneiden luvun näin joka vuosi. Ei ole kyseessä 15-vuotiaiden rippikoulunkäyntiaste, vaan kaikkien ikäluokkien rippikoulunkäyntiaste. Eli kaiken ikäiset kyseisenä vuotena rippikoulun käyneet suhteutetaan 15-vuotiaiden ikäluokan kokoon. Todellinen 15-vuotiaiden rippikoulunkäyntiaste vuonna 2012 oli 82,3%.
Kirkon tilastollinen vuosikirja, sivu 82.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/8A75CE045AD09FE4C22577AE00256611/$FILE/KKH_Tilastollinen_vuosikirja2012_toiminta_lopullinen%20versio.pdf
Kiitos tarkennuksesta!