Nainen nähdään aina uhrina, jos miehen väkivallan uhrina niin omansa...Huh huh. Minne tässä vielä joutuukaan?
http://www.mariainstituutti.fi/dem.htm
http://www.mariainstituutti.fi/dem.htm
Maria instituutti
avemaria
21998
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kun väität naisten olevan väkivaltaisia, tosin piilosellaisia, koska tilastot osoittavat muuta, ja olet usein kovaäänisen huolestunut siitä, ettei kyseistä ilmiötä saa edes tutkia täällä naisvallan keskittymässä, Suomessa, niin miksei mitään parantavaa apua saisi antaa? Siksikö, että kyseessä ovat juuri naiset, ne inhottavat olennot, miespolojen kustannuksella elävät, miehiä terrorisoivat kiittämättömät ja kyvyttömät uhreiksi tekeytyjät. Ihan tahallaan usuttavat miehiä päästäkseen mukiloiduiksi tilastoihin ja petkuttavat taitavasti tilastonikkareita välttääkseen itse lyöjän maineen?
Ja mies, suomalainen mies, on niin korrekti, alistettu, ettei tosiaan tutki. No, akkojen työtä se tutkiminen onkii. Mies käy sen kansakoulun.
joka minua ihmetyttää koko jutussa on se, että nainen PELKÄÄ omaa väkivaltaansa (linkin mukaan)!!!
On siinäkin selitys avun tarpeelle ja samalla tästä "luomakunnan kruunusta" tehdään yhdensortin uhri lisää...
Onko tosiaan niin, että naisen on oltava AINA uhri?
Koska Suomi kehittyy niin paljon, että täällä nainen voi olla muutakin?
Minusta siinä pelossa on viisauden alkua, koska ihminen tunnistaa itsessään vahingollisia voimia, ja vielä viisaampaa on etsiytyä hakemaan apua. Eikö? Olen lukenut, että miehetkin ovat havahtuneet/havahtumassa siihen, että asialle pitää tehdä jotain ja voidaan tehdä jotain. On sikälikin terve merkki, että riisutaan harhaluuloja tai idyllejä myös ns. naiseudesta (jos niitä joillakin on).
Sitä vain en hyväksy, että väkivaltaiset välttäisivät rikoslain mukaisen tuomion uudella kikalla: sovittelulla. Tuomio on tuomio ja muuten kyllä saa sovitella vaikka maailman tappiin.
kanssasi samaa mieltä. Naisenkin pitää pystyä katsomaan peiliin ja löytämään omat vikansa, sekä myöntämään ne. Yksilötasolla henkistäkasvua on jo se, että kykenee myöntämään omat virheensä - entä suuremmissa puitteissa, taitaa olla sama juttu!
Molemmat, naiset sekä miehet, kykenevät väkivaltaisiin tekoihin - jotkut väittävät naisen olevan jopa kostonhaluisemman kuin miehen , mikä on sitten totuus tästä.
Väkivalta on aina hirveä asia, tapahtui se kotona tai kodin ulkopuolella ja oli sitten väkivallan aiheuttajana kuka hyvänsä. Usein väkivalta johtuu pahastaolosta ja aiheuttaa lisää pahaa oloa molemmille osapuolille.
Tärkeintä olisi yhteiskunnankin taholta keskittyä poistamaan niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat yleistä pahaaoloa ja joiden vaikutukset heijastuvat perheisiin ja ehkä voimakkimmin näissä perheissä kasvaviin tulevaisuuden toivoihin!
Jaksellaan!
Kun mies joutuu naisen pahoin pitelemäksi niin asiasta jää yleensä ilmoitukset tekemättä johtuen miesten ja naisien halveksivasta asenteesta naisen hakkaamaa miestä kohtaan. koska miehet ovat yleensä vahvempia kuin naiset niin naisten iskut ei tee yleensä pahaa jälkeä ellei ole kättä pitempää jälleen jää ilmoitus tekemättä. Kyllä tuolla kylillä näkee ravintolan seutuvilla useinkin kuinka naiset mätkii äijiä jotka onneksi tyytyvät usein vain torjumaan iskuja. Aikoinaan tuli ohjelma naisista jotka rääkkäsi lastaan jotta saisivat lääkäreiltä ja hoitajilta huomiota. Äskeinen heitto vaan sen takia että joskus tuntuu että tietyt naiset hakevat vain väkivaltaisia paskoja vaikka kuinka vaihtaisivat niin aina se on pieksijä.
Olin aikeissa vastata Sohville, mutta lukekoon sen tästä sinun kirjoituksestai mitä minäkin mietin.
:))
Hän on aivan yhtä väärässä kuin mies hakatessaan. Hän on aivan yhtä väärässä. Mitään puolusteltavaa asiassa ei ole.
Mielenkiintoista on pohtia, miksi väkivalta pitäisi "ymmärtää" ja miksi hakkaajaa täytyy pitää uhrina, kun hän on nainen ja miehen ollessa kyseessä hän on rikollinen. Miksi he eivät täytä samalla tavalla toimiessaaan samoja kriteereitä?
Eikä se ole edes ratkaisu, se on reaktio. Reaktioihin voi ihminen itsekin oppia vaikuttamaan, mutta ammattiapu ja lähiyhteisön tukea antava kontrolli olisi tarpeellista.
Väkivaltaan on monenlaisia motiiveja, mielestäni motiiveilla ON eroa. Vai mitä mieltä Rose ja Maria ovat vaikkapa näistä kahdesta:
a) sadismista nauttiva henkilö antaa periksi halulleen, rääkkää, hyökkää jonkun kimppuun, hakkaa
b) nöyryytetty ja peloiteltu henkilö hyökkää lopulta rääkkääjänsä kimppuun, hakkaa?
Väkivallan tuomittavuudessa ei ole pääroolissa sukupuoli, niinkuin jokunen täällä haluaa väkisin käsittää, vaan mielestäni siihen vaikuttavat mainitsemani motiivit, olosuhteet, käytetyn väkivallan kovuus muodot, tämän tapaiset seikat. Olosuhteilla tarkoitan mm. sitä, että vahvempi-heikompi-asetelma määrittää tuomittavuutta paremmin kuin sukupuoli. Kun vahvempi lyö heikompaa, on se minusta vakavampi asia kuin päinvastoin (vaikkapa kun yläluokkaa käyvä iso tyttö röykyttää ekaluokkalaista poikaa).
Usein kylläkin mies on juuri se vahvempi, joka käyttää tätä etulyöntiasemaansa (sananmukaisesti) hyväksi. Sukupuolen merkitys näkyy myös faktassa, että reaalimaailmassa enimmäkseen juuri miehet mätkivät toisiaan, naisia, lapsia, jopa vanhuksia. Naiset onneksi vähemmän, ovatpa tämän totuuden perimmäiset "syyt" mitkä tahansa.
Uhriudesta vielä sen verran, että kun Maria ei hyväksy alistettua naista uhrin rooliin, millä perusteilla hän kirjoittaa uhrisävyyn alistetuista miehiestä tai hakkaavista miehistä, väärin ymmärrettyinä ja ärsytettyinä uhreina, myötätunto aivan paistaa kirjoituksista? Miksi vastaavanlaiset naiset eivät saa armoa Marian silmissä?
keskellä työpäivää...
Niin. Olen samaa mieltä otsikkosi kanssa. Mutta lasken siihen vääryyteen kaiken toista tahallaan loukkaavan materian.
En osaa arvostella olisiko henkisen väkivallan uhrina kymmeniä vuosia olleen henkilön mielen järkkyminen pienempi juttu kuin kerran nyrkistä saaneen.
Kerrasta seuraa nyrkillä pahempaa jälkeä kuin kerran vittuilusta. Mutta aivan varmasti kumpikin jättää jälkensä.
Nainen on siis lyödessäänkin uhri, miehestä ei saa ajatella samoin. Siitä sukupuoli väkivallalle. Nainen on oman väkivaltansakin uhri. Ei koskaan syyllinen.
Olen protestoinut tätä "uhriteemaa" vastaan sen vuoksi, että tällä palstalla on tapana tuoda se niin kovin selvästi esille. Nainen on uhri. En ymmärrä miten feminismi, joka ajaa vahvaa asemaa naiselle, voi vedota ja sallii vedottavan naisen uhriuteen. (heikkouteen) Kyllä näitä asioita voi hoitaa muullakin tavoin!
Koska en näe eroa henkisellä ja fyysisellä väkivallalla, en pidä naista yhtään sen kykenemättömämpänä väkivaltaan kuin miestäkään.
Nainen on taas verbaalisesti voimakkaampi. En ymmärrä, miten siitä ei riitatilanteessa, tai vaikka muutenkin, voisi olla toiselle haittaa? Miksi henkilö ei voisi olla henkisellä väkivallalla alistettu? Mitätöity? Näitä mitätöityjä lapsia on jo olemassa. Eikä heidän elonsa ole yhtään mielekästä.
Mutta helppohan se on puhua, kun ei näe metsää puilta, sinunkin. Kokonaisuutesi maastamme/elämästä on aivan erilainen kuin minulla.
Mielen järkkymisten vertailu keskenään on sekin enemmän tai vähemmän "väkivaltaista", myönnetään. Ihmiset ovat erilaisia, reagoivat ärsykkeisiin eri tavoin, altistuvat kuka mistäkin.
Yksipuolinen uhriuden korostaminen ei minustakaan ole rehellistä. Mutta. En voi muuttaa kantaani, että vahvempi saisi käyttää fyysistä ylivaltaansa hyväkseen aivan muiden asioiden ratkomiseen. Jos ratkaistavana olisi, kumpi on vahvempi, niin antaa palaa, mätkiköön. Muulloin ei. Heikompi voi olla se väkivaltaisempi osapuoli, mutta sellaisesta ei ole kovin suurta vaaraa vahvalle. Väärin se heikon väkivaltakin on, ärsyttävää, ikävää ym, mutta ei synny kovin pahaa jälkeä. Seuraamuksia pitää myös arvioida (vaikkei pelkästään niitä).
En varmaan osaa selittää hyvin, mutta punnitsen näillä perusteilla tekijöiden ja kohteiden (en nyt käytä "uhria") asetelmaa. En haudo idyllistä naiskuvaa (kuinkahan moni muka niin tekee?), mutta naisista ei yleisesti ottaen ole suurtakaan vaaraa fyysisesti. Tällä on merkitystä. Samoin sillä, jos miesväki löytäisi muunlaisia malleja "suoran vaikuttamisen" tilalle.
Siinäkin osut oikeaan, että elämänkokonaisuus, se mitä on nähnyt ja kokenut, vaikuttaa mielipiteisiin. Ja siihen, miten ne ilmaistaan. Kaikkea ei saa kirjoista ja abstrahoimalla. Usein on kysymys vain painotuseroista, ydinasiasta saatetaan olla yhtä mieltä. Niin, ja tällä palstalla voittamisen halusta, se täällä tuo terävyyttä kehiin. Ihailen muuten Maria sinun loistavaa kielenkäyttöäsi, varsinkin, kun suomi ei ole äidinkielesi (?, vai olenko väärässä). Olisit tosi hyvä meidän puolella, mutta oikeastaan antifemu-rintama tarvitsee vahvaa tukea ;).
Aluksi, otan kiitokset suomen kielestä vastaan nöyrästi. Olen 70 luvulla ollut vielä miltei ummikko, ja koen itse vieläkin, että sanomani ei aina mene perille kielivaikeuksien takia. Sanat vaan äkkiä katoavat. Tai sitten se tulee ruotsin kielisenä tai aivan muuna kuin "oikeana" suomena. Joskus menee tarkoituksetkin sekaisin. Sanoja jää pois ym, ym. Kyllä tätä riittää. Suomen kielen eteen olen tehnyt valtavasti työtä.
Se ei ole äidinkieleni, totta kyllä, mutta isän on. Tosin kotona puhuttiin ruotsia, paitsi äiti, joka puhui espanjaa kun olin pieni, oppi ruotsin myöhemmin. Oli aika jolloin puhuin kaikkia kolmea sekaisin.
Tuosta antifemusta vielä. Enpä tiedä tarkkaa määritelmää asialle. Jos feminismi kannattaisi vahvaa naisen mallia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, olisin feministi. Mutta koska näin ei ole, tyydyn olemaan tasa-arvon kannattaja, jolla on erilaiset toimintamallit kuin feministillä. Olen eripuolella leiriä, olen saavuttanut sen, mikä naiselle ei ole niin tyypillistä.
Ps- Ai niin, mieheni on myös suomalainen.
Sujuvasta sanankäytöstäsi ei hitustakaan huomaa, että olet opetellut suomen lähes vieraana kielenä. Hatunnosto. Sparraat sitä täällä :D.
Minä kyllä olen ymmärtänyt feminismin niin, että ideaalina on vahva naisenmalli ja tasa-arvo. Mutta kun kaikki eivät ole vahvoja, niin heikompia tuetaan. Lähemmäs oikeudenmukaisuutta pitäisi päästä, koskaan se ei tule olemaan täydellistä ja aina on heikkoja, ja mikä kenenkin mielestä on oikeudenmukaista, on kiistanalaista. Mutta kohti parempaa. Ja tällä palstalla keskitytään naisteemaan, muualla muihin.
Kun pyrit tasa-arvoon, voisin vallan hyvin haukkua sinua feministiksi, samaan me muutkin. Keinoista olet monesti eri mieltä, no, ei niistä ole ketkään sataprosenttisesti yhtä mieltä, poliittisesti meitä on laidasta laitaan. Sanaillaan vaan jatkossakin femu/antifemu-vedenjakajan yli puolin ja toisin. Luin toisesta yhteydestä tylyjä ensi kokemuksiasi Suomessa, ymmärrän nyt vähän paremmin taistelijanluonnettasi.
kanssasi samaa mieltä siinä, että väkivallan tuomittavuudessa pääroolissa ei ole sukupuoli.
Mainitsemiasi a ja b ihmisiä on.
Kun ihmistä kiusataan tarpeeksi kauan, hän saattaa ylittää tietyn kynnyksen ("kipukynnys") ja vastata hyvinkin väkivaltaisesti. Yhtälailla mies voi kyllästyä jatkuvasti nalkuttavaan akkaansa kuin nainen ukkonsa alistavaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja valita vääränlaisen ratkaisumallin. Tarinoita on monia.
Sadismi ( joka on saannut nimensä aatelismies Saden mukaan) on minun mielestäni vakava henkinen sairaus, joka on jossain määrin nähtävissä jo varhaislapsuudessa (eräänlainen luonne vika ) - tämä on minun maalaisjärkeni ajatelma ja minua fiksummat korjaavat sen kyllä. En osaa sanoa kummassa sukupuolessa esiintyy sadismia enemmän tai vähemmän!
Opitut käyttäytymismallit vaikuttavat myös väkivaltaan. Perheväkivalta niinkuin muukin on kuin noidankehä ja sitä on vaikea katkaista. Nuoret katsovat paljon väkivaltaviihdettä ja tuskin vanhemmat edes tietävät mitä kaikkea nuoret silmät näkevät, perheen sisäiset ratkaisumallit myös usein periytyvät seuraavalle sukupolvelle.
Agressiivisuuteen ja väkivaltaisiin tekoihin vaikuttavat myös huumeet ja erilaiset lääkeaineet, jotka vaikuttavat aivojen kemiallisiin prosesseihin. Yksilö saattaa olla kaikin puolin ihana ihminen perheen äiti tai isä, mutta nautittu aine voi hänet muuttaa hetkessä tyystin eri ihmiseksi - hirviöksi. Ihmisillä on aivojen kemiallisessa rakenteissa eroja ja esim. alkoholi vaikuttaa ihmisiin hyvin erilailla yksilötasolla!
Meidän pitäisi oppia puhumaan asioista avoimesti ja vaikeistakin asioista ilman häpeää tai pelkoa, tabuja ei saisi olla!
Sohvi ! Sinä olet hyvä kirjoittaja, pistät minunkin vanhat aivosoluni hyrräämään - kiitos siitä ja hyvää viikonloppua. Mun on pakko käydä nukkumaan, lääkekuuri väsyttää!
Minä todellakin teen niin. :)
Sinähän luet minua kuin avointa kirjaa! Hui!
En loukkaannu vaikka minua sanotaankin feministiksi. Yritän selvittää näin kautta rantain, mitä suomalainen mies tarkoittaa kun hän ajattelee naisen olevan feministi.
Täytyy sanoa, että ei ole imarteleva kuva. Sen silti kyllä tiesin ennenkin.
Olen tässä pohtunut onko feministin todellakin jateltava nainen uhrina? Vai onko se sanahelinää täällä palstalla, johon vedotaan, kun ei muuhun enää voida?
Päässäni on monia muitakin kysymyksiä ja ajatuksia tällä hetkellä. Ehkäpä puran niitä joskus.
Eletään sellaista vaihetta, jossa kovat arvot ovat voitolla, kumarretaan markkinoille ja teknologialle, muu on "tuottamatonta". Ihmiset ovat vain yksi tuotannon resurssi siinä missä muutkin resurssit. Esineellistetään, hinnoitellaan, vaihdetaan, sysätään syrjään. Mikään elävä olento ei kestä sellaista pitkään, ihminen on aika sinnikäs, muttei teräksestä. Psyyke ja fysiikka alkavat oireilla, aggressiot lisääntyvät, korvikeaineilla ja huumeilla turrutetaan tajuntaa tai haetaan "suurta". Televisio ja elokuvat suoltavat väkivaltaa, ihannoivat suoraa toimintaa, kun syntyy massoittain ruumiita, ei ripsi värähdä, rikollisuus ja korruptio on jännittävää.
Mutta ei noita purematta niellä, vasta-aalto muodostuu jokseenkin varmasti lähitulevaisuudessa. Sinä kirjoitat niin humaanisti, ettet saa vastaväitteitä. Kuten olet huomannut, tänne hypätään kehään taistelemaan hetkeksi, ja sitten pois virkistyneenä .D. Toivottavasti lääkekuurista on apua ja toivut. Viihtyisää sunnuntaita.
Tutkimuksellisessa keskustelussa mies nousee uhrina esiin kahdessa yhteydessä: selityksenä sille, miksi hänestä tulee väkivaltainen tai hyväksikäyttäjä tai miksi hän traumatisoituu sodan ja taistelujen yhteydessä. Paradoksaalisesti molemmissa yhteyksissä uhriutuneen miehen miehuus on "pelastettu" väkivallalla. Niin patologisena kuin väkivaltaisen miehen voikin ymmärtää, hän ei nyt sentään ole jäänyt nurkkaan nyyhkyttämään vaan reagoi! Ja niin traumatisoituneina kuin esimerkiksi Vietnamin sodan amerikkalaissotilaat tai suomalaisesta kirjallisuudesta tutut viinalla ja räyhäämisellä sodan tuskat sammuttavat miehet esitetäänkin, heidän uhriutumisensa myös oikeutetaan. He ovat tehneet miehen teon. Siten tutkimukselliset valinnatkin ovat vaalineet myyttiä miehestä, joka ei uhriudu ja väkivallasta, joka on vain teko.
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta
Kuolemansyyt (N=70)
pään ja kaularangan vammat. 25
tukehduttaminen............ 19
hukuttaminen............... 15
muita...................... 11
Aikaisemman pahoinpitelyn merkkejä oli 8 lapsessa
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta
ikä.........kpl.....%
alle 1 v....113.....39
1-4 v.......62......21
5-9 v.......53......18
10-14.......64......22
yhteensä....292.....100
Lapsen kuolemaan johtanut väkivalta
Tekijä..
Kyllä se naisen väkivaltaisuus satuttaa, ja paljonkin, etenkin kun se väkivaltainen nainen on oma äitisi.
Mun äitini hakkas mut oikein kunnolla jos oli mies-ongelmia tai töissä vaikeeta, ei tarvinnu ku kattoa väärällä tavalla niin revittiin kirjaimellisesti hiukset pois päästä.
on aina hirveä asia ja sen kokeneen tuska tuntuu vielä vuosienkin päästä!
Toivottavasti sinun asiasi ovat nyt kunnossa ja olet jaksanut jatkaa elämässäsi eteenpäin - helppoa se ei varmaankaan ole ollut. Näistä asioista pitää puhua ja löytää keinoja auttaa ihmisiä, ongelmat ja väärinkäytökset eivät parane tai muutu niiden lakaisemisella maton alle.
Tsemppiä sinulle!
Mutta kun sinun äitisi oli virallisen selityksen mukaan uhri - Et sinä.
Feministit eivät näe syytä vieläkään tutkia naisten väkivallan laajuutta ja määrää.
Valitettavasti.
Toivottavasti jaksat elää asian kanssa. Ja toivotaan että saadaan asia pian kuntoon. Feministien vastustuksesta huolimatta.
Hah hah! Ennen pidin femmareita harmittomina hölmöinä, mutta nyt harmittomina idiootteina!