Haastavaa asiaa koiranomistajille. Kannattaa perehtyä ja ottaa opiksi (Hämeen Sanomat 19.11.2014 s. 6).
Koirien hankinta usein LEMMIKIKSI lisääntyy ja lisääntyy. Koira on hieno olento ja seuralainen, mutta se voi olla myös todella vaarallinen, kuin ampuma-ase ymmärtämättömän ja riittävästiu perehtymättömän käsissä.
Toivoisin asiasta sivistynyttä keskustelua vastaavien ikävien tapahtumien estämiseksi.
Oma ehdotukseni olisi, että hankintaa edellyttäisi ehdottomasti jonkinlaista lupaa hankkia koira. Sillä vuosikymmeniä koirien kanssa touhunneena olen yhä enemmän huolissani vastaan tulevista koirista ja koiranomistajista lenkkipoluillani kohtaamistilanteista?
Esimerkiksi kohtaamistilanne metsäpolulla, kun koirat ovat kytkettyinä. Vastaantulija nähdessään vastaantulevan koiran hihnassa meneekin koiransa kanssa mitä pikimmin piiloon metsäpolulla. Vie, kiskoo ja pakottaa koiran pois kohtamistilanteesta polulla. Jää kuitenkin polusta kymmenen kahdenkymmenmetrin päähän ja koiransa hakkuu, kiskoo ja riuhtoo vimmatusti päästäkseen tutustumaan toiseen koiraan. Näitä tilanteita saan kohdata yhä enemmän. Kun pyydän, että tule vaan tutustumaan niin vastaus on usein, että en uskalla kun pelkään tilannetta.
Mitä tästä opimme. Näin toimien tilanteet vain pahenevat ja koiran päästessä joskus vapaaksi niin silloin seuraukset saattavat - harvemmin kyllä - olla vakavat.
Eli kyllä koirien omistajilla on päävastuu siitä kuinka koira käyttäytyy kohdatessaan toisen koiran ja sen tulee tapahtua toisistaan juuri mitään välittämättä, ellei siihen anneta lupaa puolin ja toisin. Tässä kohdin ei voi antaa muuta neuvoa kuin, että älkää hyvät ihmiset viekö koiraanne piiloon. Tutustuttakaan koiraanne kaikkiin tilanteisiin niin luottaa niihin tilanteisiin, näin ei ole hätää. Liittykää rotunne järjestöön, lukekaa koiran käyttäytymis- ja koulutuskirjallisuutta, menkää kursseille koiranne kanssa ja myös ilman koiraa. Päävastuu on aina SINULLA siitä, miten koirasi toimii ja käyttäytyy.
Koira kuoli koirien yhteenotossa ! ?
40
342
Vastaukset
- Aika paljolti
olen samaa mieltä. Nuo puskaanrynnijät on aika ikäviä ja vähän säälittäviäkin tapauksia. Kuinkahan ne luulee että koiransa koskaan tottuu toisiin jos ne aina eristetään muista?
- fköl
Ensinnäkin, se on omistajan valinta haluaako hän koiransa tapaavan toisia koiria hihnassa tai ei. Kaupungeissa on vapaana kohtaamiseen koirapuistot. Jos ei niissä halua käydä niin se on oma valinta ja kannattaa hankkia koiratuttuja omalle koiralle kaveriksi.Toiseksi, taluttajan kuuluu suojella omaa koiraa jos ei tunne vastaantulevaa koiraa. Koiraetikkettiin kuuluu kohteliaasti kysyä hyvissä ajoin ennen kohtaamista "sopiiko haistella". Näin annetaan toiselle mahdollisuus kieltäytyä. Koiraetiketin mukaisesti vastaantuleva koira ohitetaan siten, että vain ihmiset kohtaa ja koirat kulkevat penkereen puolella. Jos vastaantuleva ei ymmärrä/osaa tehdä näin on viisaampaa ennakoida konflikti vetäytymällä syrjään ohituksen ajaksi.
- puskaanrynnijä
No ootko vähän tyhmä? Kaikista koirista ei tule sosiaalisia esim. samaa sukupuolta kohtaan. Nuoret koirat ovat usein ihan yli-innokkaita tilanteessa ja kiskovat omistajaa perässään.
Ehdotat siis, että tulisin koirineni teitä moikkaamaan? Hyvä, otatko meidät vastaan: muutaman metrin päässä isot koirani kiskaisevat minut kumoon ja hyökkäävät koirasi päälle. Ääntähän maailmaan mahtuu, karvat pöllyävät ja veri roiskuu. Siinä ne luonnollisesti tutustuvat toisiinsa. Oma koirasi saattaa heittää henkensä näissä tapaamisissa, kaksi yhtä vastaan on niiiin epäreilua. Mutta itsepähän pyysit.
Vai - pysyisimmekö kuitenkin etäämpänä? Kauempana koirani eivät ota niin kovia kierroksia ja malttavat kuunnella käskyjänikin. Uskokaa jo, on koiria, joiden kanssa on vaan opeteltava, että toisia koiria ei moikata eikä niille huudella mitään.
Meillä on toki koiratuttavia, mutta muutamia vaan. Käymme koiratapahtumissa, joissa koirat osaavat kyllä olla kauniisti, jopa haistella muita ihan sovinnollisesti. Mutta kodin lähistöllä lenkkeillessä vartiointivietti pukkaa päälle, ei ole otollinen tilanne tavata ketään.- mietin vain että...
Mistä rodusta on kyse?
Ovatko ne yleensä yhteiskuntaan soveltuvia?
Siis ihmisille ja muille koirille vaarattomia....kö? - puskaanrynnijä
mietin vain että... kirjoitti:
Mistä rodusta on kyse?
Ovatko ne yleensä yhteiskuntaan soveltuvia?
Siis ihmisille ja muille koirille vaarattomia....kö?Metsästyskoiria, ihmisille erittäin ystävällisiä, lapsirakkaita.
Meillä ei metsästyskoiria jätetä pihanperälle häkkiin vaan lenkitetään ja sosiaalistetaan, kuljetaan näyttelyissä ja kilpailuissa.
Metsällä ne keskittyvät riistaan eivätkä muuta edes huomaa.
Lenkkeillessä tämä kovaviettisyys sitten näkyy reaktiivisuutena. - 33666
Pitiltä, dogolta, amstaffilta jne ymmärtäisin tuon käytöksen, metsästysroduilta en. Minullakin on ollut suomen ajokoira ja oli kiltein maailmassa, metsästysrotujen ei missään nimessä kuulu olla aggreja. Metsästysvietti ei tarkoita samaa.
Kuulostaa että ongelma on sinussa koirankouluttajana. - puskaanrynnijä
33666 kirjoitti:
Pitiltä, dogolta, amstaffilta jne ymmärtäisin tuon käytöksen, metsästysroduilta en. Minullakin on ollut suomen ajokoira ja oli kiltein maailmassa, metsästysrotujen ei missään nimessä kuulu olla aggreja. Metsästysvietti ei tarkoita samaa.
Kuulostaa että ongelma on sinussa koirankouluttajana.Joo, suomenajokoira on aina hyvin lempeä. Mutta on muitakin rotuja, joissa luonnettakin löytyy. Miksi teet nyt ongelmaa sinne, missä sitä ei ole? Tunnen kyllä koirieni rotuominaisuudet, ihan tyypillisiä ne meillä ovat. Vartiointiviettisyys ja epäluulo vieraita koiria kohtaan eivät ole samaa kuin aggressiivisuus. Ainut ongelma taitaa olla sinun tietämättömyytesi asioista, joita kommentoit.
- ei ongelmarotuja
Myy koirasi nahkoiksi ja hyppää itse hirteen jos käytöksenne on tuota tasoa. Koiran ja sen ohjaajan tulee osata käytös ja ohjaajan osata kouluttaa koiransa YHTEISKUNTAKELPOISEKSI. Moikata ei tarvi, mutta asenteesi on perseestä.
Meidän koirat, joita on nyt 3 ja joiden edeltäjiä on 12 hautaansaatettu ovat olleet yhtä lukuunottamatta erinomaisen sosiaalisia; ne on voinut laskea porukkaan ja puistoon ilman ongelmia. Arvaamatta on selvää, että harrastat typeriä ongelmarakkeja.... ole hyvä. Ja haista se. Vai heittikö elämä haasteen päälle ja piti valita maailman tyhmin rotu naapureita rasittamaan? - puskaanrynnijä
ei ongelmarotuja kirjoitti:
Myy koirasi nahkoiksi ja hyppää itse hirteen jos käytöksenne on tuota tasoa. Koiran ja sen ohjaajan tulee osata käytös ja ohjaajan osata kouluttaa koiransa YHTEISKUNTAKELPOISEKSI. Moikata ei tarvi, mutta asenteesi on perseestä.
Meidän koirat, joita on nyt 3 ja joiden edeltäjiä on 12 hautaansaatettu ovat olleet yhtä lukuunottamatta erinomaisen sosiaalisia; ne on voinut laskea porukkaan ja puistoon ilman ongelmia. Arvaamatta on selvää, että harrastat typeriä ongelmarakkeja.... ole hyvä. Ja haista se. Vai heittikö elämä haasteen päälle ja piti valita maailman tyhmin rotu naapureita rasittamaan?Oho! Tämän vastauksen kirjoittaja on siis yhteiskuntakelpoisen käytöksen asiantuntija? Vaikutat erittäin sosiaaliselta :)
Noh, ei meitä kukaan ole moittinut yhteiskuntakelvottomiksi emmekä rasita naapureita. Koirani ovat ihmis- ja lapsiystävällisiä, kuten jo kerroin. Kun kirjoitan, ettemme moikkaa vieraita koiria koska koirani suhtautuvat niihin epäluuloisesti, palaute on tätä tasoa. Tässäkö on asenne kohdallaan? - osaaminen ratkaisee
puskaanrynnijä kirjoitti:
Metsästyskoiria, ihmisille erittäin ystävällisiä, lapsirakkaita.
Meillä ei metsästyskoiria jätetä pihanperälle häkkiin vaan lenkitetään ja sosiaalistetaan, kuljetaan näyttelyissä ja kilpailuissa.
Metsällä ne keskittyvät riistaan eivätkä muuta edes huomaa.
Lenkkeillessä tämä kovaviettisyys sitten näkyy reaktiivisuutena.Kyllä metsästyskoiratkin saa käyttäytymään, jos taitoa on. Pappani juoksuttaa neljää metsästyskoiraansa pyörällä, joukossa kaksi vahvaa ja kovaviettistä karhukoiraa. Lauma ohittaa nätisti rähjääjät ja juoksuiset nartut. Joskus vain tiukassa paikassa papan pitää vähän ääntänsä korottaa.
- 1Taija
Kauhistus, kyllä sinun on syytä ulkoiluttaa vain sen kokoista ja tapaista koiraa että pystyt koiran tai koirat hallitsemaan kaikissa vaikeissakin tilanteissa. Jos olet aivan yksin koiriasi hoitamassa etkä pysty hallitsemaan koiriasi, olet vaarallknen koiranulkoiluttaja. Etsi koirillesi turvallinen taluttaja! Laita keltaiset nauhat ulkoillessa, niin ainakin osa vastaantulijoista ymmärtää varoa teitä.
- Et tietenkään mene
kohtaamaan kahden kanssa jos ne ei ole hallinnassasi, mutta minä ymmärsin pointin niin, että on hyvä oppia kohtaamaan ja ohittamaan. Esim. itse tänään juuri oli ihan mukava tilanne kun vastaan tuli suht samaa kokoa oleva koiruus. Siis 8-15 kg ja kun tultiin kohdakkain, niin kysyi vastaantulija, että koulutatko vai voiko moikata. Kyllä tuntui hyvältä, sillä hän näki jo kauempaa, että yritin hillitä nuorimmaista koiraani ja sainkin vinkulelun kanssa sen innostusta hieman laantumaan ja hyvin meni. Jäimme siis juttelemaan ja kohta tämä minunkin yliaktiivinen nuori poijuni seisoi rauhoittuneena keskustellessani toisen ihmisen kanssa. Joskus tulee tilanteita, jolloin häpeän silmät päästäni ja nämä aina silloin kun ns. tilanne tulee vähän kuin puskista, nopeaan ja en ole ehtinyt reagoimaan ajoissa ja tilanne on jo päällä. Koirani ei ole vihainen, vaan haluaa tutustua kaikkeen ja kaikkiin. Totuus on kumminkin mielestäni se, että pitää saada tutusta ja mennä ohi, jos tarvis. Sen tiedän, että oppii kyllä jonain päivänä, kunhan vaan jaksan ja jaksan. Mallikkaastihan mennään, jos menen yhden kanssa, mutta kaksi on aina lauma. Tutut koirat kohdataan suht fiksusti, mutta uudet on uusia ja nekin pitäisi osata kohdata oikein. Mutta se, että omistaa kaksi niin isoa ja voimakasta koiraa, että ei pysty tosipaikan tullen niitä pitämään aloillaan on riski, jota ei oikeasti saisi olla. En ikinä ottaisi kahta isoa koiraa, jos ne eivät ole hallinnassa tai en pystyisi estämään niitä vahingoittamasta muita.
- puskaanrynnijä
Tästäkin vastauksesta haisee hurskastelu. Otamme koirat pikkupentuina. Suunnittelemme kouluttavamme ne mallikelpoisiksi. Teemmekin kovasti töitä, koiramme on pentukurssin priimus, koirapuistoilemme ihanasti kaikkien kanssa.
Murrosiässä tapahtuu jotain yllättävää: tuntemattomaan koiraan aletaankin suhtautua epäluulolla. Kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta. Siispä topakasti taas kouluttamaan. Nyt muuten ollaan todellisen haasteen edessä, koira ihan selvästi pitää omaa asennettaan oikeana. Pienin askelin edistymme. Tämä edellyttää, ettei rähinätilanteita pääse syntymään, välimatkaa on pidettävä.
Näin toimien olemme pärjänneet hienosti. Uskon, että nuoruuden kiihkon laantuessa rauhoitutaan kohtaamistilanteissa, kunhan nyt pidän huolen, että rähinää ei synny. Meillä ei ole tarvetta tutustua tuntemattomiin koiriin, parin irtokoiran päällekäymiset ovat tehneet omani epäluuloisiksi.
Tämä "fiksuus" kohtaamistilanteissa on siis ihmisten mielipide, ei koirien ollenkaan. Eikä me oikeasi puskiin mennä, mutta jos tilaa on, pidämme välimatkaa. Tiukoissa paikoissa remmit lyhyelle ja tiukka käskytys ja ohi mennään pikku pöhinän kanssa. - rauhallisuutta
puskaanrynnijä kirjoitti:
Tästäkin vastauksesta haisee hurskastelu. Otamme koirat pikkupentuina. Suunnittelemme kouluttavamme ne mallikelpoisiksi. Teemmekin kovasti töitä, koiramme on pentukurssin priimus, koirapuistoilemme ihanasti kaikkien kanssa.
Murrosiässä tapahtuu jotain yllättävää: tuntemattomaan koiraan aletaankin suhtautua epäluulolla. Kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta. Siispä topakasti taas kouluttamaan. Nyt muuten ollaan todellisen haasteen edessä, koira ihan selvästi pitää omaa asennettaan oikeana. Pienin askelin edistymme. Tämä edellyttää, ettei rähinätilanteita pääse syntymään, välimatkaa on pidettävä.
Näin toimien olemme pärjänneet hienosti. Uskon, että nuoruuden kiihkon laantuessa rauhoitutaan kohtaamistilanteissa, kunhan nyt pidän huolen, että rähinää ei synny. Meillä ei ole tarvetta tutustua tuntemattomiin koiriin, parin irtokoiran päällekäymiset ovat tehneet omani epäluuloisiksi.
Tämä "fiksuus" kohtaamistilanteissa on siis ihmisten mielipide, ei koirien ollenkaan. Eikä me oikeasi puskiin mennä, mutta jos tilaa on, pidämme välimatkaa. Tiukoissa paikoissa remmit lyhyelle ja tiukka käskytys ja ohi mennään pikku pöhinän kanssa.Aika useasti moni koira rähjää kun vastaan tulevat.Mutta, oletteko kokeileet, että pysähdytte juttusille vieraan koiran omistajan kanssa?
Minä teen niin usein.Kyselen että pelkääkö, vain onko vain tottumaton koira jne.
Usein se rähjääjä rauhoittuu, ja haluaakin vain haistella, kun hetken on rauhoittunut.Siinä on rähjääjälle hyvä tilaisuus tutustua toiseen koiraan.Ja muutaman kerran niin tehtyämme, saadaan koirat jopa ystävystymään.
Omistajakin siinä on ihmeissään, ettei se oma rähjä olekkaan vihainen, pelokas ja epävarma vain.
Eli ottakaa aikaa tutustua ja jäädä juttusille muiden koiran omistajien kanssa, siitä on koirillenne apua paljon.Oma koirani ei rähjää, joten siihen on helppo toisten koirien totutella, kunhan hiukan rauhoittuvat ensin.
Koiria jotka ovat epävarmoja ja pelokkaita , oikeasti pelottaa ne kohtaamiset.Ja siinä sitten turvautuvat rähinöintiin, niinhän ovat tottuneet selviämään ohituksista.Mutta kun ohitettava pysähtyykin, eikä näytä vaaralliselta eikä pelottavalta, rohkenee se rähjääjäkin tutustumaan.Pahimmatkin rähisijät hiljenevät, kun hetkeksi pysähtyy juttusille, vaikka ei haistelemaan päästäisikään.Ohituskaava muuttuu, ja muuttuu koiran käytöskin.Omistajan täytyy olla rauhallinen ohituksissa, ja silloin jos pysähtyy muiden omistajien kanssa juttusille, niin koira vaistoaa, ettei ole mitään syytä pelätä. - puskaanrynnijä
rauhallisuutta kirjoitti:
Aika useasti moni koira rähjää kun vastaan tulevat.Mutta, oletteko kokeileet, että pysähdytte juttusille vieraan koiran omistajan kanssa?
Minä teen niin usein.Kyselen että pelkääkö, vain onko vain tottumaton koira jne.
Usein se rähjääjä rauhoittuu, ja haluaakin vain haistella, kun hetken on rauhoittunut.Siinä on rähjääjälle hyvä tilaisuus tutustua toiseen koiraan.Ja muutaman kerran niin tehtyämme, saadaan koirat jopa ystävystymään.
Omistajakin siinä on ihmeissään, ettei se oma rähjä olekkaan vihainen, pelokas ja epävarma vain.
Eli ottakaa aikaa tutustua ja jäädä juttusille muiden koiran omistajien kanssa, siitä on koirillenne apua paljon.Oma koirani ei rähjää, joten siihen on helppo toisten koirien totutella, kunhan hiukan rauhoittuvat ensin.
Koiria jotka ovat epävarmoja ja pelokkaita , oikeasti pelottaa ne kohtaamiset.Ja siinä sitten turvautuvat rähinöintiin, niinhän ovat tottuneet selviämään ohituksista.Mutta kun ohitettava pysähtyykin, eikä näytä vaaralliselta eikä pelottavalta, rohkenee se rähjääjäkin tutustumaan.Pahimmatkin rähisijät hiljenevät, kun hetkeksi pysähtyy juttusille, vaikka ei haistelemaan päästäisikään.Ohituskaava muuttuu, ja muuttuu koiran käytöskin.Omistajan täytyy olla rauhallinen ohituksissa, ja silloin jos pysähtyy muiden omistajien kanssa juttusille, niin koira vaistoaa, ettei ole mitään syytä pelätä.Hieman tunnut katselevan asioita ruusunpunaisten lasien läpi. Koirani eivät ole pelokkaita. Ne ovat eriluonteisia, mutta kahdestaan toimivat laumana, haluten torjua "tungettelijat". Niillä on voimakas vartiointivietti. Vanhemman kimppuun on kahdesti vieras koira hyökännyt ollessamme talutuslenkillä. Se on näistä kahdesta epävarmempi, ja nuorempi onkin sitten ottanut suojelijan roolin. Sen kanssa piti koirapuistoilukin lopettaa, vaikka pentuaika meni siinä suhteessa ihan hyvin.
Minusta olisi kyllä hölmöä ottaa riskejä ja tuppautua tutustumaan yhtään kehenkään. Eräällä ystävälläni on pelkopurijatapaus ja hän haluaa "hoitaa" koiraa tutustuttamalla. Koira on purrut useita, myös minun koiraani. Ei ole poistunut pelko niillä keinoin, vaan saatu aikaan uusia rähisijöitä. Olen siis nähnyt, että näin on saatu vahinkoa aikaan.
Muutenkin tuo käsitys, että koirille olisi normaalia olla ystävällisiä vieraita koiria kohtaan, on mielestäni koirien inhimillistämistä. Koira toimii omasta mielestään järkevästi, kun se ilmoittaa kyvystään puolustaa omia resurssejaan. Mie keskityn kouluttamaan niin, että tämä ilmoitetaan mahdollisimman hillitysti, eikä kiihdytä tarpeettomasti tilanteissa.
Kahden kanssa on parasta toimia johdonmukaisesti, eikä ruveta arpomaan vastaantulijoiden kohdalla että tutustutaanko vai ei. Koirissa on myös isoja rotu- ja yksilökohtaisia eroja. Käyttökoirat ovat viettitasoltaan ihan eri luokkaa kuin matalaviettiset seurakoirat. Tätä ei tunnu monet tajuavan, vaan kuvitellaan että kaikki olisivat pohjimmiltaan leikkisiä hännänheiluttajia. Näin ei ole. - Voieih
puskaanrynnijä kirjoitti:
Hieman tunnut katselevan asioita ruusunpunaisten lasien läpi. Koirani eivät ole pelokkaita. Ne ovat eriluonteisia, mutta kahdestaan toimivat laumana, haluten torjua "tungettelijat". Niillä on voimakas vartiointivietti. Vanhemman kimppuun on kahdesti vieras koira hyökännyt ollessamme talutuslenkillä. Se on näistä kahdesta epävarmempi, ja nuorempi onkin sitten ottanut suojelijan roolin. Sen kanssa piti koirapuistoilukin lopettaa, vaikka pentuaika meni siinä suhteessa ihan hyvin.
Minusta olisi kyllä hölmöä ottaa riskejä ja tuppautua tutustumaan yhtään kehenkään. Eräällä ystävälläni on pelkopurijatapaus ja hän haluaa "hoitaa" koiraa tutustuttamalla. Koira on purrut useita, myös minun koiraani. Ei ole poistunut pelko niillä keinoin, vaan saatu aikaan uusia rähisijöitä. Olen siis nähnyt, että näin on saatu vahinkoa aikaan.
Muutenkin tuo käsitys, että koirille olisi normaalia olla ystävällisiä vieraita koiria kohtaan, on mielestäni koirien inhimillistämistä. Koira toimii omasta mielestään järkevästi, kun se ilmoittaa kyvystään puolustaa omia resurssejaan. Mie keskityn kouluttamaan niin, että tämä ilmoitetaan mahdollisimman hillitysti, eikä kiihdytä tarpeettomasti tilanteissa.
Kahden kanssa on parasta toimia johdonmukaisesti, eikä ruveta arpomaan vastaantulijoiden kohdalla että tutustutaanko vai ei. Koirissa on myös isoja rotu- ja yksilökohtaisia eroja. Käyttökoirat ovat viettitasoltaan ihan eri luokkaa kuin matalaviettiset seurakoirat. Tätä ei tunnu monet tajuavan, vaan kuvitellaan että kaikki olisivat pohjimmiltaan leikkisiä hännänheiluttajia. Näin ei ole.Höh, eihän tutustuminen tarkoita lähikontaktia. Voi jäädä juttelemaan esim. tien toiselta puolelta. Sitten ku koira rauhoittuu, niin hyvä. Voit jatkaa matkaa. Jatkossa ei ehkä tälle koiralle ärise. Vaikka sinulla ei ole muille koirille ystävällisiä koiria, voisi ne silti kouluttaa olemaan välittämättä vastaantulevista koirista. Ei siis tarvitse koskaan mennä iholle tutustumaan, mutta saada ne tuntemaan olonsa turvalliseksi muista koirista huolimatta.
- Kimiboy
Kiitos näkemyksiesi - tavastasi suhtautua aiheeseen.
Näin asiain laita koirien kansssa on! Asenne pitää olla paikallaan jo alussa heti alusta pitäen ensimmäisen koiran kanssa. Eikä asia korjaannu "ongelmakoiraa" vaihtamalla uuteen ja uuteen.
Ellei hihnasta kiinni pitävän "päässä" , tavassa, asenteessa, halussa oppia, oivaltaa ja tajuamaan joka hetki sitä MISSÄ ITSE TEEN VIRHEEN, JOS ja KUN KOIRA KÄYTTÄYTYY JOTENKIN VÄÄRIN?
Aiheesta on valtavasti kirjallisuutta ja nykyisin myös TV- ohjelmia, joista saa hyviä ajatuksia ja ideoita alkaa korjaamaa - iha ite - ihna omaa itteänsä.
Kun oma asenne muuttuu niin muuttuu koirakin - aivan varmasti. Olen nähnyt tavattoman monesti kuinka, jopa viittä vaille kuoleman tuomion saanut koira hyvissä käsissä muuttuu ensiksi ohjaajaansa luotavaksi ja siitä etenpäin ynpäristöön luottavaksi koiraksi. Mikä hienompi todiste ohjaajan ja koiran suhteen korjaantumisesta - koiran käyttäytymisen muutoksesta. - Kimiboy
"Et tietenkään mene" otsikolle kiitokset osoittaa, mutta meni hieman vika kohtaan, mutta tuskin haittaa. Hyvää päivän jatkoa..
ps. saas nähdä mihin tämä nyt "hyppää"? - Erkkki js mrtkki
puskaanrynnijä kirjoitti:
Tästäkin vastauksesta haisee hurskastelu. Otamme koirat pikkupentuina. Suunnittelemme kouluttavamme ne mallikelpoisiksi. Teemmekin kovasti töitä, koiramme on pentukurssin priimus, koirapuistoilemme ihanasti kaikkien kanssa.
Murrosiässä tapahtuu jotain yllättävää: tuntemattomaan koiraan aletaankin suhtautua epäluulolla. Kaikesta sosiaalistamisesta huolimatta. Siispä topakasti taas kouluttamaan. Nyt muuten ollaan todellisen haasteen edessä, koira ihan selvästi pitää omaa asennettaan oikeana. Pienin askelin edistymme. Tämä edellyttää, ettei rähinätilanteita pääse syntymään, välimatkaa on pidettävä.
Näin toimien olemme pärjänneet hienosti. Uskon, että nuoruuden kiihkon laantuessa rauhoitutaan kohtaamistilanteissa, kunhan nyt pidän huolen, että rähinää ei synny. Meillä ei ole tarvetta tutustua tuntemattomiin koiriin, parin irtokoiran päällekäymiset ovat tehneet omani epäluuloisiksi.
Tämä "fiksuus" kohtaamistilanteissa on siis ihmisten mielipide, ei koirien ollenkaan. Eikä me oikeasi puskiin mennä, mutta jos tilaa on, pidämme välimatkaa. Tiukoissa paikoissa remmit lyhyelle ja tiukka käskytys ja ohi mennään pikku pöhinän kanssa.olet tyyppi, joka sen koirakortin tosiaan tarvitsee. Kortti ei ol0 e tae mistään, mutta parhaassa tapauksessa joudut vartomaan.
- keltainen nauha
rauhallisuutta kirjoitti:
Aika useasti moni koira rähjää kun vastaan tulevat.Mutta, oletteko kokeileet, että pysähdytte juttusille vieraan koiran omistajan kanssa?
Minä teen niin usein.Kyselen että pelkääkö, vain onko vain tottumaton koira jne.
Usein se rähjääjä rauhoittuu, ja haluaakin vain haistella, kun hetken on rauhoittunut.Siinä on rähjääjälle hyvä tilaisuus tutustua toiseen koiraan.Ja muutaman kerran niin tehtyämme, saadaan koirat jopa ystävystymään.
Omistajakin siinä on ihmeissään, ettei se oma rähjä olekkaan vihainen, pelokas ja epävarma vain.
Eli ottakaa aikaa tutustua ja jäädä juttusille muiden koiran omistajien kanssa, siitä on koirillenne apua paljon.Oma koirani ei rähjää, joten siihen on helppo toisten koirien totutella, kunhan hiukan rauhoittuvat ensin.
Koiria jotka ovat epävarmoja ja pelokkaita , oikeasti pelottaa ne kohtaamiset.Ja siinä sitten turvautuvat rähinöintiin, niinhän ovat tottuneet selviämään ohituksista.Mutta kun ohitettava pysähtyykin, eikä näytä vaaralliselta eikä pelottavalta, rohkenee se rähjääjäkin tutustumaan.Pahimmatkin rähisijät hiljenevät, kun hetkeksi pysähtyy juttusille, vaikka ei haistelemaan päästäisikään.Ohituskaava muuttuu, ja muuttuu koiran käytöskin.Omistajan täytyy olla rauhallinen ohituksissa, ja silloin jos pysähtyy muiden omistajien kanssa juttusille, niin koira vaistoaa, ettei ole mitään syytä pelätä.Moni koira rähjää epävarmuuttaan, mutta tilannetta pahentaa se, että joutuvat haistelemaan pelkonsa kohteita. Parempi opettaa koiralle, ettei sen tarvitse joutua epämiellyttävään kohtaamiseen ja ohittaa voi turvallisesti.
- fdlkajk
puskaanrynnijä kirjoitti:
Hieman tunnut katselevan asioita ruusunpunaisten lasien läpi. Koirani eivät ole pelokkaita. Ne ovat eriluonteisia, mutta kahdestaan toimivat laumana, haluten torjua "tungettelijat". Niillä on voimakas vartiointivietti. Vanhemman kimppuun on kahdesti vieras koira hyökännyt ollessamme talutuslenkillä. Se on näistä kahdesta epävarmempi, ja nuorempi onkin sitten ottanut suojelijan roolin. Sen kanssa piti koirapuistoilukin lopettaa, vaikka pentuaika meni siinä suhteessa ihan hyvin.
Minusta olisi kyllä hölmöä ottaa riskejä ja tuppautua tutustumaan yhtään kehenkään. Eräällä ystävälläni on pelkopurijatapaus ja hän haluaa "hoitaa" koiraa tutustuttamalla. Koira on purrut useita, myös minun koiraani. Ei ole poistunut pelko niillä keinoin, vaan saatu aikaan uusia rähisijöitä. Olen siis nähnyt, että näin on saatu vahinkoa aikaan.
Muutenkin tuo käsitys, että koirille olisi normaalia olla ystävällisiä vieraita koiria kohtaan, on mielestäni koirien inhimillistämistä. Koira toimii omasta mielestään järkevästi, kun se ilmoittaa kyvystään puolustaa omia resurssejaan. Mie keskityn kouluttamaan niin, että tämä ilmoitetaan mahdollisimman hillitysti, eikä kiihdytä tarpeettomasti tilanteissa.
Kahden kanssa on parasta toimia johdonmukaisesti, eikä ruveta arpomaan vastaantulijoiden kohdalla että tutustutaanko vai ei. Koirissa on myös isoja rotu- ja yksilökohtaisia eroja. Käyttökoirat ovat viettitasoltaan ihan eri luokkaa kuin matalaviettiset seurakoirat. Tätä ei tunnu monet tajuavan, vaan kuvitellaan että kaikki olisivat pohjimmiltaan leikkisiä hännänheiluttajia. Näin ei ole.Useammasta koirasta tulee lauma ja jotkut koirat ovat vahvemmin vartioivia. Tunnet koirasi ja miten ne reagoi tilanteisiin siis toimit oikein. Anna muiden ajatella mitä haluaa.
- puskaanrynnijä
Onhan sitäkin kokeiltu, mutta siitä seuraa vaan että koirat kiihtyvät lisää. Minusta on kyllä väärin, että jäämme siihen uhkailemaan ketään. Jos toisella puolella on nuori koira, se saa ei-toivottavan käytösmallin.
Jotkut tutut koirat alueellamme pystymme ohittamaan täysin levollisesti. Jos toinen koira on narttu, eikä vilkaisekaan meihin päin, ei ole ongelmaa lainkaan. Mutta uudet ja varsinkin nuoret urokset saavat huutia.
Mikä se on tämä "tutustuminen" kun sitä pitää väkisten tuputtaa? Tulemme paljon paremmin toimeen ilman sellaista. Ei mua haittaa, jos joku sellaisen hyväksi kokee ja sitä harrastaa, mutta ei todellakaan pidä kuvitella, että se sopisi kaikenlaisille koirille. Uhittelijakoira ei asennettaan muuta sillä keinoin. Ei se pelkoa ole meillä ainakaan vaan isottelua. Nuoruuden uho muuttuu aikuisen itsevarmuudeksi ajan kanssa, kun oikeaan ohjataan ja kielletään sopimaton käytös, näin tuumin minä.- dlgkkjgkj
Olet ihan oikeassa, koirasi eivät ole olemassa sitä varten että ne treffaa kaikki vastaantulevat koirat. Mulla on kaksi rauhallista, kilttiä koiraa ja me ei treffata toisia
koiria lenkillä vaan AINOASTAAN koirapuistossa. Mua ei ärsytä mikään muu niin kuin,
että koiran annetaan tulla kohti/lähelle vaikka siirryn toiselle puolelle katua/tietä/polkua
halutessani mahdollistaa oikean ohittamisen. Toinen on se ettei ymmärretä koiran suojaavan peräpäätään vaan "ajetaan kiinni" perään ja ohitetaan parinkymmenen senttimetrin päästä ohi. Sitten jotkut koiranomistajat ei osaa tulkita omaa koiraa vaan esim.
koira on vastaantullessa saalistaja-asennossa ja tuijottaa. Siinä on konflikti lähellä.
- ei ei ei ei
Lupia, lupia, lupia, tyhjää byrokratiaa, mielivaltaa, kustannuksia etc. Eikö tässä maailmassa jo holhota eli tuhota ihmisiä jo liikaa. Tietyt tappajarodut vaan kieltoon. Se olisi oikea ratkaisu näihin ongelmiin, vähentäisi vaaratilanteita oleellisesti.
- Karheinen
Häh? Ovathan kiellotkin byrokratiaa ja holhousta. Siinähän sitä virkakuntaa lisää tarvitsisi valvomaan että ihmiset noudattavat näitä tarkkoja ohjeita miten pitää elää. Muutenkaan kommenttisi ei liittynyt asiaan mitenkään. Ei tarvitse olla mikään tappajarotuinen, jos tekee hyökkääjästä selvää, kuten tapauksessa, johon aloituksessa viitattiin. Aloittaja näki ilmeisesti tapauksen niin, että ohikulkenut, talutuksessa ollut koira oli syyllinen ja sen kimppuun pihasta hyökännyt pienempi irtokoira viaton uhri. Minusta se on kyllä toisinpäin.
- Kimiboy
Joo kyllä, pihasta kadulle tomerana rientänyt pystykorva saikin vastansa hihnassa olleen isomman koiran opetuksen - henki pois kerralla. Ikävää puolin ja toisin.
Sitä en tiedä, minkä ikäisiä koirat olivat - metsästyskoiria? Niitäkin on tietty monen rotuisia ja luontoisia jo ihan luonnostaan ja sitten vielä aika pentu kasvu-ja kasvatustekijöistä johtuen sekä totta kai itse koulutus, jos nyt metsästyskoiralle saakaan aivan sellaista tottelevaisuutta kuin esim. palveluskoirille konsanaan?
Omille saksanpaimenkoirille sitten - huom. n. 3-vuoden jälkeen, kun sanoin seis ja/tai paikalla niin siinä se tonötti, eikä mihinkään, vaikka toisia koiria tuli nuuskiman ja jotkut niistä puhusi ja ärisi, tosin joskus ylähuuri omallanikin liikkui ja sitten lähtivät muut yleensä pois jne.
Määrätietoista luottamusta kouluttajan ja koiran kesken pitää harjoittaa kovasti - itse asiassa aina sen kanssa liikkuessa pitää olla opastus ja ohjaus mukana matkassa - ei koulutus - se on eri asia. Annettua Huom! käytöskoulutusta pitää aina harjoittaa ja tästä päästäänkin itse asiaan.
Koiran saaminen hyvin käyttäytyväksi on koiran elämän mittainen asia. Ja tässä kohdin onkin hyvä taas rajata hyvin käyttäytyväksi koiraksi on koira helpompi saada kun sille ei aleta ollenkaan opastamaan mitään vartiointi, suojelu ym. todella vativia tehtäviä jos ja kun ei ole pakko.
Olen tullut siihen tulokseen, että on siis valittava jompi kumpi tie esim. saksanpaimenkoiran kanssa, joko tavoitteksi pelkästään hyvin käyttäytyvä koira tai sitten jos suojelu, vartiointi, jne. tavoitteena niin sitten on syytä varautua aina olemaan valppaana, koska tilanne voi muuttua jättäessäsi em. tehtäviin koulutetun koiran ilman riittävää valvontaa. Toivoisin tästä näkemyksiä, jos mahdollista. Ei ole pakko tykätä ja hyväksyä näkemystäni tästä, mutta itse valitsin määrätietoisesti tien viimmeisen koirani kanssa, että opetin sitä aina siihen ettei ympäristössä tarvitse pelätä, ei vahtia, ei ei äristä, ei hyökkäillä luontokappaleita kohden - ei lintujakaan, ei ketään, eikä mitään jne.
Siksi "sakustani" tuli selainen, kuin tuli, että kaikki sitä ihailivat ja ihmetteleivät, että miten olet sen tuollaiseksi saanut, esim. kuka vaan sai mennä ottamaan sen vaikka suusta luun pois sen sitä syödessä ja se on totta. Se koira luotti ympäristöönsä, kun sitä ei oltu ohjattu vahtimaan kaikkea ympärillään - päinvastoin.
Kuten sanottua esim. poliisi-, suojelu-, vartio-, yms. tehtäväkoirat ovat eri asia kokonaan kuin yksittäisen ihmisen ja perheen koirat.
ps. linjasta saapi olla erimieltä, mutta minä olen tätä mieltä ja minun tulevasta saksanpaimenkoirasta, jos selaisen haasteen vielä otan, arveluttaa vaan se sitoutuminen ja työmäärä...
Hyvin käyttäytyvä koira tulisi on ympäristölleen ja isännälleen ykkös- ja kunniaasia.- Juuri näin
Nimenomaan jos koiraa ei aidosti käytetä psv koirana niin miksi niitä
taitoja pitää opettaa /ativoida energiseen pääkoppaan.
Ymmärtääkseni vaistojen kirjasta kyllä aukeaa sivu jos vaikka yöllä
baltit murtautuu kotiin tai pahis käy lapseen kiinni lenkillä.
Ihmiselle vaistojen kirja voi olla joskus haastavaa luettavaa ja siksi
vastuu tilanteista on aina koiran haltian ja lauman jäsenillä.
- OHO6
Et tietenkään mene kirjoitti:Kyllä tuntui hyvältä, sillä hän näki jo kauempaa, että yritin hillitä nuorimmaista koiraani ja sainkin vinkulelun kanssa sen innostusta hieman laantumaan ja hyvin meni.
Aika jännä kun meillä vinkulelu kiihdyttää... Minkälaista koiraa se rauhoittaa? - tiukkapipoonen
Asiaa kirjoitat KimBoy. Suojelu ja vartiointi rodut ovat sellaisia, että niitä koiria ei saisi ollenkaan hankkia, ellei ole riittävää kokemusta? Mutta milläs sen kokemuksen hankit jos ei saa koiraa hankkia? Niinpä, siinäpä pulma?
On puhuttu ns. koiranhankinta - tai koirarodunhankinta ajokortista. Kyllä esim. suojelua ei saisi harjoittaa, kuin kokeneet henkilöt. Sillä osaamattomat vain pilaavat koiran ja koko rodun maineen. Rotu vain kärsii osaamattomien johdosta >koira on herkkä kapistus< suuntaan sekä toiseen. Vaikka kai niitä on oikein sellaisiakin rotuja jotka on jalostettu oikein - "häjyiksi - pohojalaasittain sanooen"
En tiedä kenen etu on olla säätelemättä koirarotujen jalostusta, hankintaa, koulutusta jne. tietysti järkevällä tavalla? Ajatella jos meillä ei olis mitään säädöksiä esim. autolla ajamisesta, ym. Niin missä sitä oltaisiin tai mentäisiin - vailla mitään säädöksiä, kun säädökienkin kanssa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.
Tämä nyt vaan oli minun sivusta seuraajan ehkä liiankin tiukkapipooisen näkemys. - terhi diktaattori
Ei ole tolla yhelläkään herneaivolla käyny mielessä että jotta se sun vinkulelus ohituksissa saattaa laukaista vastaantulevan koiran saalisvietin ??!!!
Esmes joku borzoi ja monet muut rodut terrierit ja pitit jne reagois ohituksessa tollaseen vingun käyttöön ja sun koirasta tulee saalistuksen kohde. Ei jumalauta mitä kikkoja taas liikenteessä ! Sit vielä kehtaatte syytellä koiria tekosista jotka ite provosoitte tapahtumaan... - tuija diktaattori
Kannatan. Kaikki herne aivot ja pikkukoirilleen lässyttäjät ja riehumalla ohittajat ja vinku ym lelujen kautta ohituksessa koirilleen puhuvat omistajat kimiboyn loistokkaalle kurssille. Metodina kimiboyn loistava idea.
- kerran pelästynytt
Erityisen tärkeää on koiran sosialistaminen viikoillea 8-16, jolloin koiralle mahdollisimman paljon koirakontakteja ja uusia paikkoja. Tämän laiminlyönti yleensä johtaa siihen ettei koira tule enää toimeen kaikkien koirien kanssa. Lisäksi koiran luonteesta riippuen saattaa kuitenkin esiintyä ns. uhoamista ainakin uroskoirien välillä. Itse olen se puskanyhjääjä muttei se johdu siitä että oma koira kävisi toisen koiran kimppuun vaan siitä että läheltäpiti tilanteita on ollut jo liian usein. Kerran olen jopa kaivanut koirani toisen koiran suusta. Vapaa iso koira juoksi suoraan talutushihnassa olevan oman koirani kimppuun ja suoraan niskaan kiinni. Tajusin heti että pakko mennä väliin. Tosiaan oma koirani on sirorankenteinen mutta erittäin paksukarvainen joka sitten olikin koiran pelastus ja tietty oma nopea reagointini. Tämän takia tosiaan seison siellä puskassa silloin kun tulee isompi koira vastaan. Nämä muutamat tapaukset ovat sen tehneet etten enää yksinkertaisesti uskalla päästää omaa koiraa isompien luo. Muut pienet koirat ovat tosin tervetulleita.
- Ei tervehditä
Kaikista selvintä on, että hihnalenkillä ei moikkailla. Ei tarvi koirankaan sitten arpoa kenenkään kohdalla, että moikataanko vai ei.
Ei ne ainoat käytösongelmat mitä noista kohtaamisista tulee ole aggressiivista käytöstä, vaan yli-innokas ja leikkisä häseltäjä on yhtälailla erittäin vaikea pideltävä, kun korvat katoaa ja koira tahtoo vaan päästä vastaantulijan luo... Itseä on harmittanut ihan helkkaristi, että uskoin noita "sosiaalistamis" -lässytyksiä silloin kun koirani oli pentu, ja suostuin moikkailemaan vastaan tulevia koiria. Koira ei muuta oppinut kuin kiskomaan ja riehumaan hihnassa, joka olikin vaikea kouluttaa pois.
Sai myös monet puremat vastaan tulevilta, vaikka niiden omistajat halusivat tulla tutustumaan minun koiraani, ja oletin siis että he tuntevat ja tietävät koiriensa käytöksen eivätkä tuo pennun luokse koiraa, joka puree toisia. Omastani ei kuitenkaan tullut aggressiivista, mutta niin kauan kuin moikkailua harrastettiin koira jännitti toisten kohtaamista, ja aina oli omanlaisensa show meneillään kun tuli muita koiria vastaan. Sitten kun tein päätöksen ettei hihnalenkillä moikkailla enää ketään, vaan kaikki ohitetaan, on mennyt paljon paremmin.
Nykyään koira menee ohi muista hiljaa, rennosti ja nätisti. Koiralla voi olla koirakavereita, mutta ei se ole sen luonnollisempaa koiralle tutustua jokaiseen vastaantulijaan, kuin ihmisellekään. Ei kai siitäkään nyt mitään tulisi, jos jokaiselle vastaantulijalle pitäisi käydä käsipäivää sanomassa.
Kyllä minusta on paljon parempi vaikka rynniä pusikkoon, jos epäilee ettei pysty pitelemään koiraansa toisia kohdatessa... Ja olen yhden naapurustossa olevan koiran "kehitystä" seurannut pennusta aikuiseksi, ja mitä moikkailu on sen kohdalla tehnyt. Se alkoi esim. vihata parasta kaveriaan, jonka kanssa on saman ikäinen ja tunsivat pennusta lähtien. Se ei ole kovin kiinnostunut toisista koirista, joidenkin kanssa tulee toimeen edelleen, mutta joidenkin ei sitten ollenkaan. Se puree tiettyjä koiria joka ikinen kerta kun lähelle pääsee, vaikka kuinka on yritetty saada ne kamuiksi.
Tuntuu että mitä enemmän omistajansa yrittää sitä saada tutustumaan tiettyihin koiriin joita se inhoaa, sen syvemmin se niitä vihaa. Aloittaa nykyisin hirveän rähinän jo kaukaa, eikä nuo vihan kohteet ole tehneet kyseiselle koiralle mitään. Se vain jostain syystä ei ole niitä koskaan sietänyt. Ihminen ei pysty käsittämään syytä siihen ja senkin vuoksi on parempi ettei moikkailla, koska ihminen ei ole läheskään aina "tasalla" siitä mitä koirat keskenään kommunikoi, ja sehän voi johtaa rähinään. - Kärsivällisyys
Asiat eivät ole aina yhden muotin mukaan, vaan tilannekohtaisia. Ei pidä aliarvioida toisia ihmisiä ja heidän ratkaisujaan, koska tiedossa ei ole kaikkia tekijöitä, miksi omistaja toimii kuten toimii. Kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan on hyvän kohtaamisen perusta, lemmikin omistajillekin.Sinänsä aloittaja on esimerkillinen avoimmuudessaan ja halussaan kohdata tilanteista ja ikään kuin ottaa vastuu myös omasta osuiudestaan toisten hyvinvoinnissa.
Meille otettiin koira, joka aikaisemmassa kodissaan eli melkoisen eristettyä elämää, mitä koirakontakteihin tulee. Sosiaalinen elämä, ainakin mitä toisiin koiriin tulee, jouduttiin aloittamaan nollasta. Tämä on vaativa tilanne, kun kysymyksessä ei ole enää pentukoira.
Kouluttaja sai kuulla koiran edistymisestä ja koiran yksilöllisen käyttäytymisen mukaan etenimme tilanteissa. Oli aivan selvää, että koira meni täysin ylikiihtyneeseen tilaan, mitä lähemmäksi toinen koira tuli. Etäisyyden myötä se kykeni säätelemään tunteitaan, eli rauhoittui ja kykeni tarkastelemaan koiraa etäältä.
Päätimmekin, että koiran sosiaalistaminen aloitetaan ottamalla huomioon koiran tilanne eikä jotkut ykeispätevät ohjeet. Se tottuu näkemään muita koiria ja tilanne voi kärsivällisyyden avulla parantua, kun mennään tämän mukaan. Toisin sanoen aivan oikein kiertää vastaantuleva koira, ottaa siihen välimatkaa ja etäisyyttä esimerkiksi menemällä normaalin oloisesti ´reittiä´pitkin pois tieltä.
Sieltä käsin koira voi tarkkailla toista koiraa ja omistaja voi rauhoitella koiraansa, jota se saa turvallisuuden tunteen pelon tunteen tilalle. Vähitellen tilanne muuttuu.
Meillä näin. Koiran käytös on muuttunut, tosin muutos on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista. Omassa muutostyössä on auttanut se, että itse tiedostaa, että rakastan lemmikkiäni ja hyväksyn sen sellaisena kuin se on. Näistä lähtökohdista on hyvä tehdä töitä muutoksen eteen. - koiratkii
Oli aika surkea tapaus
- Amstaffeli
Me amstaffin kanssa ohitetaan koirat kaikessa hiljaisuudessa. Ei keskitytä mihinkään muuhun kuin toisiimme. Jos annan koirani moikata toista koiraa hihnassa, luulee se hetken että kaikkia koiria pääsee moikkaamaan eikä lenkkeilystä tule mitään.
Tämän takia me ei moikata toisia koirakoita kesken lenkin. Ihmisiä moikataan jos joku kysyy saako silitellä kun se ei muista ihmisistä kovin innostukkaan.
Näin meillä tehdään ja tämä tapa sopii tälle koiralle.- Hyvätapa
Hyvä tapa mielestäni. Vieraiden koirista ei koskaan tiedä mitä sekopäitä ne voivat olla tai pikemminkin omistajat. Vapaana morjestellaan sitten ainoastaan tuttuja hyväkäytöksisiä koiria. Koirapuistossa ei käydä ollenkaan kun meno on niin kaaottista.
- Koirantaluttaja
"Eli ottakaa aikaa tutustua ja jäädä juttusille muiden koiran omistajien kanssa, siitä on koirillenne apua paljon
Pahimmatkin rähisijät hiljenevät, kun hetkeksi pysähtyy juttusille, vaikka ei haistelemaan päästäisikään.Ohituskaava muuttuu, ja muuttuu koiran käytöskin.Omistajan täytyy olla rauhallinen ohituksissa, ja silloin jos pysähtyy muiden omistajien kanssa juttusille, niin koira vaistoaa, ettei ole mitään syytä pelätä."
Samaa mieltä.
Tietenkin on eroja roduissa, yksilöissä, jokin asia saattaa tehdä koiran äksyksi, koiran elämän historiassa, terveydessä yms. Ne täytyy ottaa huomioon ja jos oma koira on osoittanut aggressiivisuutta on tutustumiset otettava varovasti ja vältettäväkin kohtaamisia.
Kuitenkin pennusta aloitettu sosiaalistaminen estää vihaiseksi tulon lähes poikkeuksetta. On kuitenkin varottava, ettei vihainen koira pääse pelästyttämään pentua. Siitä on paljon haittaa. Siinäkin tapauksessa on aloitettava varovainen elpyminen tilanteesta ja haettava ei-aggressiivisten koiratapaamisten vahvistavaa vaikutusta!
Ilman iloa lajitovereiden kanssa kommunikoinnista, koira ei ole iloinen koira. Yksilöeroja on, mutta kaikille se on sitä koiran elämää, johon koiralla on oikeus! Koira ei ole vain ihmisen lelu, vaan sillä on oikeus koiran elämään ja ihan omaan koiratodellisuuteen! - VÄISTÄKÄÄ
Koiraa ei saa yhtään katsoa silmiin tai se tulee päälle.
Ettekö ikinä opi????????????????????? - hushus-hushus
Eläimenpitokieltoa näille, joiden koirat kuolee itseaiheutetussa yhteenotossa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912900Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991676Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461547- 871391
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4021374Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3981292Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21079Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381037Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329874Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden257855