Työttömän euro

Täällä kun tuntuu olevan se ajatusmalli kovasti pinnalla, että kaikille kakkua yhtä paljon, niin oletteko tulleet ajatelleeksi, että peruspäivärahalla (n.550e/kk) olevan työttömän euro on ainoastaan 24 centtiä suhteessa keskimääräiseen palkansaajaan (n. 2300e/kk)?!! Sillä, että saako kukin ansioinsa mukaan tai mistä kaikesta se ansio koostuu, ei täällä ole ennenkään ollut niin suurta väliä.

Niin että mitenkäs ratkaistaisiin tämä röyhkeä vääryys, nostettaisiinko työttömän peruspäiväraha vastaamaan palkansaajan kuukausiansoita, vaiko täytyisikö rahansa itse tienanneen luopua hyvästään tuon työelämästä sivuunjääneen (->uhrin) hyväksi? Sillä yksilön uhrauksista viis, täytyyhän nyt jokaiselle saman verran kaikkea jakaa.

p.s. tästäpä muuten tulikin mieleeni, että se taisi olla juuri pikkusiskoni kun jo kersana oli viivotin tanassa tsekkaamassa, että äidin leikkaamat jäätelöpalat ovat täsmälleen yhtä suuret. Ja mikäpäs siinä, hyvä, että oikeudenmukaisuuden peräänkuuluttamiseen kasvetaan jo lapsesta saakka, ellei peräti ole synnynnäinen ominaisuus eräiden yksilöiden keskuudessa. En minä kyllä isompaa jäätelökokkaretta olisi kyllä ansainnutkaan tekojeni perusteella, joten sinänsä sisko liikkui ihan oikealla asialla.
331028
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Kela maksaa tasapuolisesti sukupuolesta huolimatta kaikille samaa päivärahaa ja niin tekee myös sosiaalitoimistotkin, joten tältä osin voi sanoa, että tasa-arvo rahallisesti laskettuna sukupuolten välillä on täydellinen.

Jäätelön leikkaamisesta muistui mieleen, että jos veli leikkasi jäätelön niin minä sain valita ja päinvastoin.

Äänestä
  • työttömien toimenkuva onkin täsmälleen sama, eli kaikki tekevät ei-mitään rahansa eteen. Tältä pohjalta onkin täysin oikein, että tilipussi on täsmälleen samansuuruinen kaikilla. Mutta miksen saisi verrata työttömien ja palkansaajien ansiotasoja keskenään, vaikka täällä on yleisesti hyväksyttävää varsin vapaasti yhdistellen rinnastaa hyvinkin erilaisia ammattiryhmiä (julkisen sektorin sairaanhoitajat v.s urakkapalkkaiset muurarit), kaivellessa syitä ja epäoikeudenmukaisuuksia heidän erikokosiin tilipusseihinsa? Sinua itseäsi lainaten, "miksi eri aloja ei saisi vertailla keskenään?"

    Taipaapa olla yleinenkin käytäntö tuo jäätelönleikkaamisen metodi, mitä olette lapsena soveltaneet. Siinä jo pohjataan roolimallia, mihin on syytä tottua sitten isompana: veli (mies) ottaa vastuun homman onnistumisesta työsuoritteellaan, ja sivusta katsovan siskon (naisen) osa on ainoastaan valita parhaat päältä=D

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    työttömien toimenkuva onkin täsmälleen sama, eli kaikki tekevät ei-mitään rahansa eteen. Tältä pohjalta onkin täysin oikein, että tilipussi on täsmälleen samansuuruinen kaikilla. Mutta miksen saisi verrata työttömien ja palkansaajien ansiotasoja keskenään, vaikka täällä on yleisesti hyväksyttävää varsin vapaasti yhdistellen rinnastaa hyvinkin erilaisia ammattiryhmiä (julkisen sektorin sairaanhoitajat v.s urakkapalkkaiset muurarit), kaivellessa syitä ja epäoikeudenmukaisuuksia heidän erikokosiin tilipusseihinsa? Sinua itseäsi lainaten, "miksi eri aloja ei saisi vertailla keskenään?"

    Taipaapa olla yleinenkin käytäntö tuo jäätelönleikkaamisen metodi, mitä olette lapsena soveltaneet. Siinä jo pohjataan roolimallia, mihin on syytä tottua sitten isompana: veli (mies) ottaa vastuun homman onnistumisesta työsuoritteellaan, ja sivusta katsovan siskon (naisen) osa on ainoastaan valita parhaat päältä=D

    Ei haittaa minua, vaikka en näe miten tämä mitenkään feminismiin liittyisi.

    Vielä jäätelön leikkaamisesta: kuten sanoin, niin se meni myös toisinpäin, eli silloin kun minä leikkasin niin veli valitsi ja nämä vuorot sitten vaihtuivat joka kerta, aika tasa-arvoista, vai mitä.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Ei haittaa minua, vaikka en näe miten tämä mitenkään feminismiin liittyisi.

    Vielä jäätelön leikkaamisesta: kuten sanoin, niin se meni myös toisinpäin, eli silloin kun minä leikkasin niin veli valitsi ja nämä vuorot sitten vaihtuivat joka kerta, aika tasa-arvoista, vai mitä.

    suoranaisesti liitykään. Vapaasti assosioiden kylläkin siten, että asioihin, kuten nyt vaikkapa tuohon naisen 80 senttiin, voidaan saada tuoretta näkökulmaa, kun niitä peilataan vastaavien ilmiöiden kautta. Olin panevinani merkille, kuinka pureuduit juuri tuohon 80 senttiin. Vaikka sivulauseessa mainitsit myös todelliset palkkaerot, kun selittävät tekijät oli huomioitu, niin silti avainasemassa tuntui olevan tuo 80 senttiä.

    Ehkä alkuperäinen vuodatukseni kuulosti järjettömältä (oli tarkoituskin), mutta samanlaisella kriittisyydellä suhtaudun naisen 80 senttiin, varsinkin kun on tarjolla perusteluja sille, miksi näin on. Mutta perustelut ovat ilmeisesti toissijaisia, sillä todellakin olennaisinta on, että naisen euro on 80 senttiä. Vai? Korostan, että en ota nyt kantaa siihen, tulisiko muurarin saadan enemmän liksaa kuin sairaanhoitajan. Syyt siihen kuitenkin ymmärrän, miksi muurari saa enemmän.

    Eipä minulla ole lisätäsmennyksesi jälkeen mitään syytä moittia työnjakoa jäätelönleikkaamisessanne. Tuohan on toteuttanut todellista tasa-arvoa jos mikä! Tosin, eipä sekään kyllä feminismiin millään muotoa liity.

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    suoranaisesti liitykään. Vapaasti assosioiden kylläkin siten, että asioihin, kuten nyt vaikkapa tuohon naisen 80 senttiin, voidaan saada tuoretta näkökulmaa, kun niitä peilataan vastaavien ilmiöiden kautta. Olin panevinani merkille, kuinka pureuduit juuri tuohon 80 senttiin. Vaikka sivulauseessa mainitsit myös todelliset palkkaerot, kun selittävät tekijät oli huomioitu, niin silti avainasemassa tuntui olevan tuo 80 senttiä.

    Ehkä alkuperäinen vuodatukseni kuulosti järjettömältä (oli tarkoituskin), mutta samanlaisella kriittisyydellä suhtaudun naisen 80 senttiin, varsinkin kun on tarjolla perusteluja sille, miksi näin on. Mutta perustelut ovat ilmeisesti toissijaisia, sillä todellakin olennaisinta on, että naisen euro on 80 senttiä. Vai? Korostan, että en ota nyt kantaa siihen, tulisiko muurarin saadan enemmän liksaa kuin sairaanhoitajan. Syyt siihen kuitenkin ymmärrän, miksi muurari saa enemmän.

    Eipä minulla ole lisätäsmennyksesi jälkeen mitään syytä moittia työnjakoa jäätelönleikkaamisessanne. Tuohan on toteuttanut todellista tasa-arvoa jos mikä! Tosin, eipä sekään kyllä feminismiin millään muotoa liity.

    ovat n. 20 %:a.

    Kun puhutaan sukupuolista, niin lasketaan mukaan kaikki palkansaajat, siis kaikki miehet ja kaikki naiset.
    Jos katsotaan koko pottia, mikä jaetaan palkansaajien kesken niin se jakautuu siten, että naisten käsiin jää 20%:a vähemmän.

    Kyllä nämä palkkaerot kertovat mm. sen totuuden, että paremmissa palkoissa on enimmäkseen mieshenkilöt kiinni ja vastaavasti matalapalkoissa naishenkilöt, naisten korkeammasta koulutuksesta huolimatta.

    Kyllähän sitä voi sitten vertailla vaikkapa yksittäisen naisjohtajan palkkaa miesvartijaan verrattuna ja todeta tämän naisen ansaitsevan enemmän, mutta mitä se kertoo kokonaisvaltaisesta tilanteesta? Ei juuri mitään.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    ovat n. 20 %:a.

    Kun puhutaan sukupuolista, niin lasketaan mukaan kaikki palkansaajat, siis kaikki miehet ja kaikki naiset.
    Jos katsotaan koko pottia, mikä jaetaan palkansaajien kesken niin se jakautuu siten, että naisten käsiin jää 20%:a vähemmän.

    Kyllä nämä palkkaerot kertovat mm. sen totuuden, että paremmissa palkoissa on enimmäkseen mieshenkilöt kiinni ja vastaavasti matalapalkoissa naishenkilöt, naisten korkeammasta koulutuksesta huolimatta.

    Kyllähän sitä voi sitten vertailla vaikkapa yksittäisen naisjohtajan palkkaa miesvartijaan verrattuna ja todeta tämän naisen ansaitsevan enemmän, mutta mitä se kertoo kokonaisvaltaisesta tilanteesta? Ei juuri mitään.

    on hyvin helppo sortua sille jankkauksen tielle, ja luultavasti asiat on lukemattomia kertoja sanottu ääneen aikaisemminkin, mutta mielessäni herää kysymys, että mitä tuo 20% taustalla on? Voiko sieltä löytyä suurempaa riskinottoa, itsensä likoon lyömistä, hakeutumista yksityiselle sektorille, jne? Naisilta taas liiallistakin kilteyttä ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan (joka tasan tarkkaan teettää työn juuri niin halvalla, kuin joku suostuu sen tekemään)?

    Näin bussilakon aikana nousee myös mieleen, että miksikäpä nämä pienipalkkaiset naiset, kuten sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat eivät itse nouse vastarintaan? Heillähän olisi käytettävissään vieläpä kenties maan mahtavin lakkoase! Mutta ei, puurretaan pienellä palkalla vuodesta toiseen, pidetään korkeinaan 15min mielenilmaus työpaikan pihalla ja kiltisti kiiruhdetaan takaisin töihin vähänkin kun työnantajajärjestön edustaja vähän jyrähtää. Näin ne miehetkin ovat asiansa hoitaneet, eikö naiset voisi ottaa tässä suhteessa vähän mallia? Ei niitä palkkoja kukaan automaattisesti ylös hilaa, ellei sitä aktiivisesti itse harrasta. Paljon hedelmällisempi vastakkainasettelu, kuin tämä mies-nais-nokittelu, olisi matsata akselilla työntekijä vs. työnantaja. Siinä se ainoa reitti, jota kautta tulotasoa voi nostaa.

    Palkkaeroista vielä: mulla ei muuten ole hajuakaan siitä, missä suhteessa vaikkapa Suomessa tehty palkallinen työ jakaantuu sukupuolten kesken, mutta hauska olisi tietää tämä. Ihan vaan tuli mieleen noista muurareista ynnä muista rakennushemmoista, joiden korkeita tuloja monasti ihmetellään. Itse en ole eläissäni latonut ensimmäistäkään tiiltä toisen päälle, mutta sen tiedän, että nuo muurarit yleensä repivät kadehdittavan palkkatasonsa selkänahastaan. Ts. työtunteja kertyy urakkatyössä sen verran, ettei lapsoset juuri isäänsä kotona näe.

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    on hyvin helppo sortua sille jankkauksen tielle, ja luultavasti asiat on lukemattomia kertoja sanottu ääneen aikaisemminkin, mutta mielessäni herää kysymys, että mitä tuo 20% taustalla on? Voiko sieltä löytyä suurempaa riskinottoa, itsensä likoon lyömistä, hakeutumista yksityiselle sektorille, jne? Naisilta taas liiallistakin kilteyttä ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan (joka tasan tarkkaan teettää työn juuri niin halvalla, kuin joku suostuu sen tekemään)?

    Näin bussilakon aikana nousee myös mieleen, että miksikäpä nämä pienipalkkaiset naiset, kuten sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat eivät itse nouse vastarintaan? Heillähän olisi käytettävissään vieläpä kenties maan mahtavin lakkoase! Mutta ei, puurretaan pienellä palkalla vuodesta toiseen, pidetään korkeinaan 15min mielenilmaus työpaikan pihalla ja kiltisti kiiruhdetaan takaisin töihin vähänkin kun työnantajajärjestön edustaja vähän jyrähtää. Näin ne miehetkin ovat asiansa hoitaneet, eikö naiset voisi ottaa tässä suhteessa vähän mallia? Ei niitä palkkoja kukaan automaattisesti ylös hilaa, ellei sitä aktiivisesti itse harrasta. Paljon hedelmällisempi vastakkainasettelu, kuin tämä mies-nais-nokittelu, olisi matsata akselilla työntekijä vs. työnantaja. Siinä se ainoa reitti, jota kautta tulotasoa voi nostaa.

    Palkkaeroista vielä: mulla ei muuten ole hajuakaan siitä, missä suhteessa vaikkapa Suomessa tehty palkallinen työ jakaantuu sukupuolten kesken, mutta hauska olisi tietää tämä. Ihan vaan tuli mieleen noista muurareista ynnä muista rakennushemmoista, joiden korkeita tuloja monasti ihmetellään. Itse en ole eläissäni latonut ensimmäistäkään tiiltä toisen päälle, mutta sen tiedän, että nuo muurarit yleensä repivät kadehdittavan palkkatasonsa selkänahastaan. Ts. työtunteja kertyy urakkatyössä sen verran, ettei lapsoset juuri isäänsä kotona näe.

    Yksityisten ja kuntien sukupuolten väliset palkkaerot ovat melko samanlaisia.

    Kiltteydessä ja lojaaliudessa voi olla jotakin perää, tytöt kasvatetaan kilteiksi ja kuuliaisiksi, kun pojilta sallitaan erilaisia "rikkomuksia" ja jopa niihin kannustetaan.

    Niin, mikseivät lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat itse aloitteellisesti harjoita useammin vastarintaa? Varmasti pitäisikin.
    Sen tiedän, että viidesosa valmistuvista sairaanhoitajista lähtee lähinnä muistaakseni Englantiin ja Norjaan töihin Suomen huonon palkkatason vuoksi.

    Mutta jos joskus on ollut puhetta naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta, niin siitä on heti ärähdetty, koska sen katsotaan suosivan naisia! Kyllähän palkannousu koskisi myös alan miespuolisia henkilöitä.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Yksityisten ja kuntien sukupuolten väliset palkkaerot ovat melko samanlaisia.

    Kiltteydessä ja lojaaliudessa voi olla jotakin perää, tytöt kasvatetaan kilteiksi ja kuuliaisiksi, kun pojilta sallitaan erilaisia "rikkomuksia" ja jopa niihin kannustetaan.

    Niin, mikseivät lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat itse aloitteellisesti harjoita useammin vastarintaa? Varmasti pitäisikin.
    Sen tiedän, että viidesosa valmistuvista sairaanhoitajista lähtee lähinnä muistaakseni Englantiin ja Norjaan töihin Suomen huonon palkkatason vuoksi.

    Mutta jos joskus on ollut puhetta naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta, niin siitä on heti ärähdetty, koska sen katsotaan suosivan naisia! Kyllähän palkannousu koskisi myös alan miespuolisia henkilöitä.

    Minen kyllä vieläkään usko, että yksityisillä aloilla olisi naisilla 20% pienemmät palkat. Omaan kokemukseeni perustuen, uskallan väittää, että ainakin PK-firmoissa maksetaan samasta hommasta sama palkka.

    Julkisella puolellakaan en jaksa uskoa, että mieshoitaja saisi ilman muuta parempaa palkkaa kuin naispuolinen kollegansa. Epäilen, että palkka eroissa vaikuttaa kuitenkin enemmän työnkuva kuin sukupuoli.

    Arvaapa kaksi kertaa pysyisikö naispuolinen koodari duunissa jos hänelle maksettaisiin 20% pienempää palkkaa kuin koiraspuoliselle kollegalleen? Veikkaanpa, että plikka ottaisi ammattitaitonsa ja lähtisi kattelemaan naapurikioskista puuhamaata.

    Äänestä

  • Kurre_Orava kirjoitti:

    Minen kyllä vieläkään usko, että yksityisillä aloilla olisi naisilla 20% pienemmät palkat. Omaan kokemukseeni perustuen, uskallan väittää, että ainakin PK-firmoissa maksetaan samasta hommasta sama palkka.

    Julkisella puolellakaan en jaksa uskoa, että mieshoitaja saisi ilman muuta parempaa palkkaa kuin naispuolinen kollegansa. Epäilen, että palkka eroissa vaikuttaa kuitenkin enemmän työnkuva kuin sukupuoli.

    Arvaapa kaksi kertaa pysyisikö naispuolinen koodari duunissa jos hänelle maksettaisiin 20% pienempää palkkaa kuin koiraspuoliselle kollegalleen? Veikkaanpa, että plikka ottaisi ammattitaitonsa ja lähtisi kattelemaan naapurikioskista puuhamaata.

    Että >jos< on pienemmät palkat, vaikka se 20%, se johtuu muista syistä kuin sukupuolesta.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Yksityisten ja kuntien sukupuolten väliset palkkaerot ovat melko samanlaisia.

    Kiltteydessä ja lojaaliudessa voi olla jotakin perää, tytöt kasvatetaan kilteiksi ja kuuliaisiksi, kun pojilta sallitaan erilaisia "rikkomuksia" ja jopa niihin kannustetaan.

    Niin, mikseivät lastentarhanopettajat ja sairaanhoitajat itse aloitteellisesti harjoita useammin vastarintaa? Varmasti pitäisikin.
    Sen tiedän, että viidesosa valmistuvista sairaanhoitajista lähtee lähinnä muistaakseni Englantiin ja Norjaan töihin Suomen huonon palkkatason vuoksi.

    Mutta jos joskus on ollut puhetta naisvaltaisten alojen palkkojen nostamisesta, niin siitä on heti ärähdetty, koska sen katsotaan suosivan naisia! Kyllähän palkannousu koskisi myös alan miespuolisia henkilöitä.

    Jos esimerkiksi sairaanhoitajat menisivät lakkoon huomenna, niin nopeasti joku tulisi julkisuuteen sanoen: "te teette kutsumustyötänne (ei siitä tarvitse maksaa ja olkaa onnellisia, että saatte edes jotain...)" hienosti vesitetty. Ja tätähän on käytetty iät ja ajat.

    Äänestä

..pitäisi saada ansioita saman verran kuin sen, joka tienaa leipänsä tekemällä TÖITÄ?

Ehei. Olen sitä mieltä, että tuki saa olla sellainen kuin on. Tai ehkäpä parin ensimmäisen kuukauden ajalta samalla tasolla kuin, jos työt olisivat jatkuneet normaalisti.

Ja sen jälkeen nykyinen taso ja yksikin kieltäytyminen mistä tahansa hommasta saisi tiputtaa rahaa vielä nykyisestäkin tasostaan.

Valitettavasti liian moni on tottunut vain ottamaan ja ottamaan antamatta itse mitään.

Minulla on aina ollut töitä. Tällä hetkellä hyvä ja mukava työ, josta saan vielä hyvin palkkaa. Enkä ole koskaan ollut työttömänä.

Vain ja ainoastaan siitä syystä, että en halunnut istua kotona persmuksellani valittamassa. Korkeasta koulutuksestani huolimatta minulla oli pieni tauko työnteossa, jolloin kitinän sijaan kaikessa hiljaisuudessa tein siivoushommia, kunne löysin parempaa.

Äänestä
  • että koska kun vain ja ainoastaan se merkitsee, että naisen euro on syitä sen taustalta tarkastelematta vain 80 senttiä (vrt. alempi keskustelu), niin eikö asiaa olisi syytä tarkastella kriittiseen sävyyn laajemmaltikin, myös rinnastaen muita ryhmiä keskenään? Mitä sen on väliä, että miksi tällaisia eroja tulotasoissa syntyy, ainoa merkitsevä asia on, että niitä ON. On siis aivan turhaa löpinää tulla esittämään, että palkansaaja tekee palkkansa eteen enemmän TÖITÄ, sillä se ei poista sitä epäkohtaa, että työttömän euro on todellakin vain 24 senttiä palkansaajan eurosta. Eiks jeh?

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    että koska kun vain ja ainoastaan se merkitsee, että naisen euro on syitä sen taustalta tarkastelematta vain 80 senttiä (vrt. alempi keskustelu), niin eikö asiaa olisi syytä tarkastella kriittiseen sävyyn laajemmaltikin, myös rinnastaen muita ryhmiä keskenään? Mitä sen on väliä, että miksi tällaisia eroja tulotasoissa syntyy, ainoa merkitsevä asia on, että niitä ON. On siis aivan turhaa löpinää tulla esittämään, että palkansaaja tekee palkkansa eteen enemmän TÖITÄ, sillä se ei poista sitä epäkohtaa, että työttömän euro on todellakin vain 24 senttiä palkansaajan eurosta. Eiks jeh?

    ..eiks jeh..?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    ..eiks jeh..?

    sekä myöskin feminismi! Jep.

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    että koska kun vain ja ainoastaan se merkitsee, että naisen euro on syitä sen taustalta tarkastelematta vain 80 senttiä (vrt. alempi keskustelu), niin eikö asiaa olisi syytä tarkastella kriittiseen sävyyn laajemmaltikin, myös rinnastaen muita ryhmiä keskenään? Mitä sen on väliä, että miksi tällaisia eroja tulotasoissa syntyy, ainoa merkitsevä asia on, että niitä ON. On siis aivan turhaa löpinää tulla esittämään, että palkansaaja tekee palkkansa eteen enemmän TÖITÄ, sillä se ei poista sitä epäkohtaa, että työttömän euro on todellakin vain 24 senttiä palkansaajan eurosta. Eiks jeh?

    Olen joskus tästä yrittänyt tehdä aloituksen, mutta silloinkin se kääntyi osittain siihen jankutukseen palkkaerojen todellisuudesta.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000004869517

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Olen joskus tästä yrittänyt tehdä aloituksen, mutta silloinkin se kääntyi osittain siihen jankutukseen palkkaerojen todellisuudesta.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000004869517

    kääntyvät. Luultavasti sama ilmiö on odotettavissa jälleen, mikäli tätä keskustelua jatkamme pidemmälle. Ihmiset kun tuppaavat tarkastelemaan asioita kovinkin erilaisista lähtökohdista, niin luulenpa sen olevan mahdotonta, että yhteisymmärrys jossain vaiheessa saavutettaisiin.

    Vähänkö se olisikin siistiä, että jokaisen vastaavan väännön jälkeen vallitsisi täydellinen yksimielisyys asiasta kuin asiasta. Voitaisiin näitä keskustelupalstoja sulkea tarpeettomana, yksi toisensa jälkeen.

    Äänestä

Kuinka en tätä itse keksinyt! Tämä on juurikin oikea esimerkki siitä miten turhaa on verrata miesten ja naisten keskiarvopalkkojen eroja toisiinsa. Siinähän verrataan toimitusjohtajaa siivoojaan aivan surutta ja ihmetellään, miksi siivooja saa pienempää palkkaa. Miksipä ei sitten verrata työtöntä työntekijään ja ihmetellä samaa asiaa. Tai voitaisiin ottaa otos lasten viikkorahoista. Toisessa ryhmässä yli 14-vuotiaat tytöt ja toisessa alla 3-vuotiaat pojat. Mitä!? Onko tytön viikkorahaeuro todellakin pojan 0,01 centtiä?! Tämähän on järkyttävä vääryys!

Äänestä
  • Ja ajattele nyt opiskelijoitakin, voi niiden raukkojen tulotasoa.

    Tässähän on nimenomaan vertailtu palkansaajia, työtön ei ole palkansaaja.

    Aivan yhtä usein on vertailun kohteena myös naisjohtaja ja pizzanpaistajamies.
    Miehet nyt vain nousevat urallaan nopeammin ja heidät työhönottotilanteessa arvioidaan pätevämmiksi sukupuolensa ansiosta.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Ja ajattele nyt opiskelijoitakin, voi niiden raukkojen tulotasoa.

    Tässähän on nimenomaan vertailtu palkansaajia, työtön ei ole palkansaaja.

    Aivan yhtä usein on vertailun kohteena myös naisjohtaja ja pizzanpaistajamies.
    Miehet nyt vain nousevat urallaan nopeammin ja heidät työhönottotilanteessa arvioidaan pätevämmiksi sukupuolensa ansiosta.

    "Aivan yhtä usein on vertailun kohteena myös naisjohtaja ja pizzanpaistajamies."

    Katsos kun tässä olet väärässä. Naisten työvoimamassasta on paljon suurempi osuus matalapalkka-aloilla kuin miesten. Vastaavasti miehiä on paljon enemmän ylempinä toimihenkilöinä (korostat itsekin sitä miten jopa naisten aloilla on miespomot). Ergo vertaat tosiasiassa miesjohtajaa naissiivoojaan (tai sairaanhoitajaan).

    Mutta toisaalta, turhapa tästä on sinulle jankuttaa. Kyllähän sinä oikeasti tämän ymmärrät, haluat vaan kinastella. Tai sitten olet tosiaan "uskossa" sokea.

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    "Aivan yhtä usein on vertailun kohteena myös naisjohtaja ja pizzanpaistajamies."

    Katsos kun tässä olet väärässä. Naisten työvoimamassasta on paljon suurempi osuus matalapalkka-aloilla kuin miesten. Vastaavasti miehiä on paljon enemmän ylempinä toimihenkilöinä (korostat itsekin sitä miten jopa naisten aloilla on miespomot). Ergo vertaat tosiasiassa miesjohtajaa naissiivoojaan (tai sairaanhoitajaan).

    Mutta toisaalta, turhapa tästä on sinulle jankuttaa. Kyllähän sinä oikeasti tämän ymmärrät, haluat vaan kinastella. Tai sitten olet tosiaan "uskossa" sokea.

    Vertailun kohteena ei ole yhtä USEIN parempaa palkkatasoa nauttiva naishenkilö (esim naisjohtaja), koska heitä on miehiin verrattuna vähemmän, mutta tässä verrataan kyllä myös naisjohtajan palkkaa miespizzanpaistajan palkkaan.

    Sanoit:

    "Naisten työvoimamassasta on paljon suurempi osuus matalapalkka-aloilla kuin miesten. Vastaavasti miehiä on paljon enemmän ylempinä toimihenkilöinä (korostat itsekin sitä miten jopa naisten aloilla on miespomot)."

    No tässä olet aivan oikeassa, eikö ole siis syytä ihmetellä miksi näin on?

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Ja ajattele nyt opiskelijoitakin, voi niiden raukkojen tulotasoa.

    Tässähän on nimenomaan vertailtu palkansaajia, työtön ei ole palkansaaja.

    Aivan yhtä usein on vertailun kohteena myös naisjohtaja ja pizzanpaistajamies.
    Miehet nyt vain nousevat urallaan nopeammin ja heidät työhönottotilanteessa arvioidaan pätevämmiksi sukupuolensa ansiosta.

    Kerropa nyt oikein esimerkki siitä missä mies on asetettu edelle sukupuolensa perusteella. Mikä tehtävä oli kyseessä jne.

    Ilman konkreettista esimerkkiä tuo sinun jauhaminen kuulostaa siltä, että sinut on nyt hyllytetty jostakin hommasta.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Vertailun kohteena ei ole yhtä USEIN parempaa palkkatasoa nauttiva naishenkilö (esim naisjohtaja), koska heitä on miehiin verrattuna vähemmän, mutta tässä verrataan kyllä myös naisjohtajan palkkaa miespizzanpaistajan palkkaan.

    Sanoit:

    "Naisten työvoimamassasta on paljon suurempi osuus matalapalkka-aloilla kuin miesten. Vastaavasti miehiä on paljon enemmän ylempinä toimihenkilöinä (korostat itsekin sitä miten jopa naisten aloilla on miespomot)."

    No tässä olet aivan oikeassa, eikö ole siis syytä ihmetellä miksi näin on?

    Otetaanpa hyvin yksinkertainen esimerkki. Meillä on viidenlaisia työntekijöitä (numerot 1-5). Miesten kohdalla työpaikat jakaantuvat seuraavasti:

    1 = 30 kpl, palkka 10 yksikköä
    2 = 35 kpl, palkka 20 yksikköä
    3 = 20 kpl, palkka 40 yksikköä
    4 = 10 kpl, palkka 70 yksikköä
    5 = 5 kpl, palkka 105 yksikköä

    Yhteensä 100 kappaletta

    Naisten kohdalla työpaikat jakaantuvat seuraavasti:

    1 = 45 kpl, palkka 10 yksikköä
    2 = 30 kpl, palkka 20 yksikköä
    3 = 15 kpl, palkka 40 yksikköä
    4 = 9 kpl, palkka 70 yksikköä
    5= 1 kpl, palkka 105 yksikköä

    Yhteensä sata kappaletta

    Miesten keskipalkka on 30,25 yksikköä ja naisten keskipalkka on 23,85. Naisten keskipalkka on siis n. 79 prosenttia miesten keskipalkasta. Todistaako tämä nyt sen, että työtehtävän 1 mies saa 20% parempaa palkkaa kuin työtehtävän 1 nainen? Vaikuttaako keskiarvon ilmaisemaan palkkaeroon enemmän työntekijän sukupuoli vai työmarkkinoiden voimakas jakaantuminen siten, että naiset tekevät huonommin palkattuja tehtäviä useammin kuin miehet?

    Tässä esimerkissä laitoin samat palkat sekä miehille että naisille, jotta laskeminen olisi helpompaa. Oikeassa elämässähän miehet saavat muutaman prosentin parempaa palkkaa kuin naiset mikä tietysti selittää osaltaan keskiarvopalkkojen eroja. Naisen euro ei kuitenkaan ole 80 prosenttia miehen eurosta.

    Ja vastauksena kysymykseesi, kyllä on todellakin syytä miettiä miksi naiset hakeutuvat jatkuvasti ns. naisten aloille. Työmarkkinoiden jakautuminen on jonkinasteinen ongelma. Ehkäpä sinä kehotat omia mahdollisia tyttäriäsi lukemaan pitkää matematiikkaa ja pyrkimään TKK:lle?

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    Otetaanpa hyvin yksinkertainen esimerkki. Meillä on viidenlaisia työntekijöitä (numerot 1-5). Miesten kohdalla työpaikat jakaantuvat seuraavasti:

    1 = 30 kpl, palkka 10 yksikköä
    2 = 35 kpl, palkka 20 yksikköä
    3 = 20 kpl, palkka 40 yksikköä
    4 = 10 kpl, palkka 70 yksikköä
    5 = 5 kpl, palkka 105 yksikköä

    Yhteensä 100 kappaletta

    Naisten kohdalla työpaikat jakaantuvat seuraavasti:

    1 = 45 kpl, palkka 10 yksikköä
    2 = 30 kpl, palkka 20 yksikköä
    3 = 15 kpl, palkka 40 yksikköä
    4 = 9 kpl, palkka 70 yksikköä
    5= 1 kpl, palkka 105 yksikköä

    Yhteensä sata kappaletta

    Miesten keskipalkka on 30,25 yksikköä ja naisten keskipalkka on 23,85. Naisten keskipalkka on siis n. 79 prosenttia miesten keskipalkasta. Todistaako tämä nyt sen, että työtehtävän 1 mies saa 20% parempaa palkkaa kuin työtehtävän 1 nainen? Vaikuttaako keskiarvon ilmaisemaan palkkaeroon enemmän työntekijän sukupuoli vai työmarkkinoiden voimakas jakaantuminen siten, että naiset tekevät huonommin palkattuja tehtäviä useammin kuin miehet?

    Tässä esimerkissä laitoin samat palkat sekä miehille että naisille, jotta laskeminen olisi helpompaa. Oikeassa elämässähän miehet saavat muutaman prosentin parempaa palkkaa kuin naiset mikä tietysti selittää osaltaan keskiarvopalkkojen eroja. Naisen euro ei kuitenkaan ole 80 prosenttia miehen eurosta.

    Ja vastauksena kysymykseesi, kyllä on todellakin syytä miettiä miksi naiset hakeutuvat jatkuvasti ns. naisten aloille. Työmarkkinoiden jakautuminen on jonkinasteinen ongelma. Ehkäpä sinä kehotat omia mahdollisia tyttäriäsi lukemaan pitkää matematiikkaa ja pyrkimään TKK:lle?

    Siis jos tehdään eriteltyjä tutkimuksia, jotka koskevat kaikista palkansaajista eriteltyjä ryhmiä, niin tästä on siis syytä erikseen mainita, voihan näitä tutkimuksia tehdä vertaillen mitä ryhmää tahansa toiseen ryhmään, mutta edelleenkin kun palkansaajat ovat yksi ryhmä, niin se käsittää kaikki palkansaajat ja jos erittelyn kohteena on sukupuoli, niin se tarkoittaa kaikkia miehiä ja naisia, jotka ovat palkansaajina.

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Siis jos tehdään eriteltyjä tutkimuksia, jotka koskevat kaikista palkansaajista eriteltyjä ryhmiä, niin tästä on siis syytä erikseen mainita, voihan näitä tutkimuksia tehdä vertaillen mitä ryhmää tahansa toiseen ryhmään, mutta edelleenkin kun palkansaajat ovat yksi ryhmä, niin se käsittää kaikki palkansaajat ja jos erittelyn kohteena on sukupuoli, niin se tarkoittaa kaikkia miehiä ja naisia, jotka ovat palkansaajina.

    No niin, kuinka paljon naista enemmän mies tienaa sukupuolensa perusteella kun muut vaikuttavat tekijät on karsittu pois, eli mikä on sukupuolesta johtuva palkkaero?

    Äänestä

  • Kurre_Orava kirjoitti:

    Kerropa nyt oikein esimerkki siitä missä mies on asetettu edelle sukupuolensa perusteella. Mikä tehtävä oli kyseessä jne.

    Ilman konkreettista esimerkkiä tuo sinun jauhaminen kuulostaa siltä, että sinut on nyt hyllytetty jostakin hommasta.

    Tuossa edellä oli siitä hyvä esimerkki viestissä "kysymys ja vastaus"

    Voit myös lukea aiemman viestin "Naistutkijat"

    Eikö omasta mielestäsi voi puuttua epäkohtiin, jollei siitä ole henk. koht. itse kokenut?
    Eli esim. rasismin vastustajan pitäisi olla ensin itse kokenut syrjintää, ennenkuin sitä voisi vastustaa?

    Tasa-arvopalstalla muuten kerroin pienen omakohtaisen tarinani, jonka kuittasit vain herrahenkilön liioittelulla.

    Äänestä

  • Ramon kirjoitti:

    No niin, kuinka paljon naista enemmän mies tienaa sukupuolensa perusteella kun muut vaikuttavat tekijät on karsittu pois, eli mikä on sukupuolesta johtuva palkkaero?

    Kun puhutaan puhtaasti sukupuolesta johtuvasta palkkaerosta ja tutkimuksen kohteena on sama yritys sama ikä jne....niin voidaan osoittaa eron olevan 2,8 - 6,1 prosenttia, mutta jos puhutaan sukupuolien, eli naisten ja miesten välisestä kokonaispalkkaerosta, niin se on 20 prosenttia.

    Miksi tämä on niin vaikeata ymmärtää?

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Kun puhutaan puhtaasti sukupuolesta johtuvasta palkkaerosta ja tutkimuksen kohteena on sama yritys sama ikä jne....niin voidaan osoittaa eron olevan 2,8 - 6,1 prosenttia, mutta jos puhutaan sukupuolien, eli naisten ja miesten välisestä kokonaispalkkaerosta, niin se on 20 prosenttia.

    Miksi tämä on niin vaikeata ymmärtää?

    mitä sitten? mitä haluat todistaa?

    Äänestä

  • carma. kirjoitti:

    Kun puhutaan puhtaasti sukupuolesta johtuvasta palkkaerosta ja tutkimuksen kohteena on sama yritys sama ikä jne....niin voidaan osoittaa eron olevan 2,8 - 6,1 prosenttia, mutta jos puhutaan sukupuolien, eli naisten ja miesten välisestä kokonaispalkkaerosta, niin se on 20 prosenttia.

    Miksi tämä on niin vaikeata ymmärtää?

    Eli ns. munalisä on 2,8 - 6,1 prosenttia. Miehet ansaitsevat siis sukupuolen perusteella 2,8 - 6,1 prosenttia enemmän kuin naiset. Miehen euro on siis naisen 97,2 - 95,9 senttiä.

    Äänestä

"tästäpä muuten tulikin mieleeni, että se taisi olla juuri pikkusiskoni kun jo kersana oli viivotin tanassa tsekkaamassa, että äidin leikkaamat jäätelöpalat ovat täsmälleen yhtä suuret."

:D synnynnäinen feministi...

Äänestä

...on kanssa aika pieni, kun tuntipalkkaa verrataan.

Tuo logiikkasi nyt toi esille aika hienosti sen pointin. Onnittelen.

Toisaalta huomasin, että esim. kahden työttömän peruspäivärahallisen vanhemman ja kahden lapsen euro on sama kuin yliassistentin ja opiskelijarouvan ja kahden lapsen euro, kun kaikki tuet otetaan huomioon. Sillä erotuksella, että työtön saa sossusta tarpeen vaatiessa lissää, yliassari/Sen puoliso ei, kun sillä/puolisolla on niin kova palkka (tosin ei kysytty, mutta 14000 mk:n bruttokuukausipalkalla ei kysytä).

En jäänyt ehdottamaan hallitukselle perheellisen verotaakan keventämistä, vaan tein asiasta omat johtopäätökseni. Nyt minulla on ihan jees euro.

Äänestä
  • Hallitusta on kiva syyttää, mutta palkoista sopivat työmarkkinajärjestöt. Jos palkkataso on liian pieni (niinkuin korkeakouluissamme mielestäni on, samoin muissa työehdoissa paljon parantamisen varaa), niin pitää ruveta toimimaan työmarkkinapelisääntöjen mukaan asian korjaamiseksi. Olen ymmärtänyt, että proffa inhoaa sydämensä pohjasta ay-toimintaa.

    Verotuksen ja tulonsiirtojen pitää mielestäni kohdentua samoilla säännöillä kaikkiin. Suomessa lapsiperheiden tukeminen ei jää yleisesti jälkeen muusta länsieurooppalaisesta tasosta (äitiys- ja isyyslomat, rahalliset tuet, kotihoitomahdollisuudet, tarhaverkosto subjektiivisine oikeuksineen jne).

    Maanviljelijän euro, aiemmin markka, oli tarkoituksella pieni, näin ei syntynyt verotettavaa. Maatalouskunnat elivät (ja elävät) muiden palkansaajien korkeilla veroäyreillä (jättikompensaatio) ja tiheästi asutuilta alueilta väkisin säädettyjen varainsiirtojen turvin. Pikkutilallakin oli omat muutaman vuoden välein vaihdetut traktorit sun muut vempeleet, komeat auto tai parikin pihalla ym. Eikä köyhyyttä, turha lipsua säälittelyyn. Maanviljelijä on Suomessa vetänyt aina kaksoisroolia, palkansaaja ja yrittäjä, kumpi eri tilanteissa sattui olemaan edullisinta. EU on muuttanut kuvioita stressaaviksi, mutta suojarakenteet ovat vahvat, toistaiseksi.

    Äänestä

  • Sohvi kirjoitti:

    Hallitusta on kiva syyttää, mutta palkoista sopivat työmarkkinajärjestöt. Jos palkkataso on liian pieni (niinkuin korkeakouluissamme mielestäni on, samoin muissa työehdoissa paljon parantamisen varaa), niin pitää ruveta toimimaan työmarkkinapelisääntöjen mukaan asian korjaamiseksi. Olen ymmärtänyt, että proffa inhoaa sydämensä pohjasta ay-toimintaa.

    Verotuksen ja tulonsiirtojen pitää mielestäni kohdentua samoilla säännöillä kaikkiin. Suomessa lapsiperheiden tukeminen ei jää yleisesti jälkeen muusta länsieurooppalaisesta tasosta (äitiys- ja isyyslomat, rahalliset tuet, kotihoitomahdollisuudet, tarhaverkosto subjektiivisine oikeuksineen jne).

    Maanviljelijän euro, aiemmin markka, oli tarkoituksella pieni, näin ei syntynyt verotettavaa. Maatalouskunnat elivät (ja elävät) muiden palkansaajien korkeilla veroäyreillä (jättikompensaatio) ja tiheästi asutuilta alueilta väkisin säädettyjen varainsiirtojen turvin. Pikkutilallakin oli omat muutaman vuoden välein vaihdetut traktorit sun muut vempeleet, komeat auto tai parikin pihalla ym. Eikä köyhyyttä, turha lipsua säälittelyyn. Maanviljelijä on Suomessa vetänyt aina kaksoisroolia, palkansaaja ja yrittäjä, kumpi eri tilanteissa sattui olemaan edullisinta. EU on muuttanut kuvioita stressaaviksi, mutta suojarakenteet ovat vahvat, toistaiseksi.

    "Hallitusta on kiva syyttää, mutta palkoista sopivat työmarkkinajärjestöt. Jos palkkataso on liian pieni (niinkuin korkeakouluissamme mielestäni on, samoin muissa työehdoissa paljon parantamisen varaa), niin pitää ruveta toimimaan työmarkkinapelisääntöjen mukaan asian korjaamiseksi. Olen ymmärtänyt, että proffa inhoaa sydämensä pohjasta ay-toimintaa. "

    jolloin verotus puree kuin susi).

    Itse asiassa akateemisilla palkoilla elää, jos verotus olisi järkevä. Tulee katsoa netto- ei bruttopalkkaa... ja ammattiliitoilla on aika vähän sanottavaa verotuksen suhteen.

    Äänestä

  • proffa kirjoitti:

    "Hallitusta on kiva syyttää, mutta palkoista sopivat työmarkkinajärjestöt. Jos palkkataso on liian pieni (niinkuin korkeakouluissamme mielestäni on, samoin muissa työehdoissa paljon parantamisen varaa), niin pitää ruveta toimimaan työmarkkinapelisääntöjen mukaan asian korjaamiseksi. Olen ymmärtänyt, että proffa inhoaa sydämensä pohjasta ay-toimintaa. "

    jolloin verotus puree kuin susi).

    Itse asiassa akateemisilla palkoilla elää, jos verotus olisi järkevä. Tulee katsoa netto- ei bruttopalkkaa... ja ammattiliitoilla on aika vähän sanottavaa verotuksen suhteen.

    ...pääosin. Meillä on oltu verouskovaisia, mitä rankemmat verot (varsinkin tuloverot), sitä hyvinvoivempaa muka. Ei se noin toimi, mutta ei siitä nyt enempää.

    Lähtisin siitä, että periaatteessa omalla työllään pitäisi ihmisten tulla toimeen. Poikkeuksia aina on, mutta mielellään vähenevällä trendillä ja tilapäisesti. Ansiotaso kykyjen ja asuinpaikan kustannustason mukaisiksi, palkalla on voitava elää.

    Verotuksella saisi olla jokseenkin sama kohtaanto perheellisyydestä riippumatta, tuloverotus nykyistä lievemmin progressiivinen. Verotuksen pitäisi olla siten kattava, ettei olisi porsaanreikiä ja veroparatiiseja. Perheiden tuki pitäisi rahoittaa tulonsiirroilla, ei verotuksella. Lasten hyvinvointi ja vanhempien kasvatusmahdollisuudet ovat todella tärkeitä, niihin olisi syytä olla varaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


*** kirjoitti:

Täällä kun tuntuu olevan se ajatusmalli kovasti pinnalla, että kaikille kakkua yhtä paljon, niin oletteko tulleet ajatelleeksi, että peruspäivärahalla (n.550e/kk) olevan työttömän euro on ainoastaan 24 centtiä suhteessa keskimääräiseen palkansaajaan (n. 2300e/kk)?!! Sillä, että saako kukin ansioinsa mukaan tai mistä kaikesta se ansio koostuu, ei täällä ole ennenkään ollut niin suurta väliä.

Niin että mitenkäs ratkaistaisiin tämä röyhkeä vääryys, nostettaisiinko työttömän peruspäiväraha vastaamaan palkansaajan kuukausiansoita, vaiko täytyisikö rahansa itse tienanneen luopua hyvästään tuon työelämästä sivuunjääneen (->uhrin) hyväksi? Sillä yksilön uhrauksista viis, täytyyhän nyt jokaiselle saman verran kaikkea jakaa.

p.s. tästäpä muuten tulikin mieleeni, että se taisi olla juuri pikkusiskoni kun jo kersana oli viivotin tanassa tsekkaamassa, että äidin leikkaamat jäätelöpalat ovat täsmälleen yhtä suuret. Ja mikäpäs siinä, hyvä, että oikeudenmukaisuuden peräänkuuluttamiseen kasvetaan jo lapsesta saakka, ellei peräti ole synnynnäinen ominaisuus eräiden yksilöiden keskuudessa. En minä kyllä isompaa jäätelökokkaretta olisi kyllä ansainnutkaan tekojeni perusteella, joten sinänsä sisko liikkui ihan oikealla asialla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu