Ydinjätteiden kuljetus junalla on todella vaarallista...
Arska
341119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
http://www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc
tai jos ei halaua ladata doc-tiedostoa:
http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc MOX jätteet&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8
Lyhyt näyte tekstistä:
"
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta radioaktiivisten aineiden turvallista kuljetusta Euroopan unionissa käsittelevän pysyvän työryhmän kertomuksesta (KOM(1998) 155 – C5-0034/1999 – 1998/2083(COS))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1998) 155 – C5-0034/19991),
– ottaa huomioon … sopimuksen … artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (ja … (sekä ... lausunnon (lausunnot)) (A5-..../2000),
A. ottaa huomioon, että komission 8. huhtikuuta 1998 antamassa tiedonannossa (KOM(1998) 155 lopull.) radioaktiivisten aineiden turvallista kuljetusta Euroopan unionissa käsittelevän pysyvän työryhmän neljännestä kertomuksesta (marraskuu 1997) todetaan, että "radioaktiivisten aineiden vapautuminen on harvinaista ja … seuraukset ovat suhteellisen merkityksettömiä" sekä että "ei ole esitetty minkäänlaisia todisteita siitä, että uusien määräysten mukaiset vaatimukset olisivat riittämättömiä" ja että "tietoja antamalla voidaan saada yleisö suhtautumaan niihin (kuljetuksiin) myönteisemmin",
B. muistuttaa, että Euroopan parlamentti on jo aiemmissa, 27. maaliskuuta 19962 ja 18. kesäkuuta 19983 antamissaan päätöslauselmissa esittänyt pyyntöjä ja suosituksia,
C. katsoo, että ydinenergia-ala, mukaan lukien ydinturvallisuutta koskevat yhteisön säädökset, on edelleen pääasiassa kansallisessa hallinnassa, koska Euratomin perustamissopimuksessa päätösvalta myönnetään jäsenvaltioille, ja Euroopan parlamentilla on ainoastaan oikeus antaa lausuntoja,
D. katsoo, että ydinenergia-alalla yleensä ja etenkin radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa, joita säädellään Euratomin perustamissopimuksessa, ei tarvitse noudattaa Euroopan unionin ennalta varautumisen periaatetta, ns. saastuttaja maksaa –periaatetta ja avoimuuden periaatetta, eikä myöskään eurooppalaista ja yleensä kansainvälistä ympäristölainsäädäntöä,
katsoo, että varsinkin ihmisten terveydelle ja ympäristölle radioaktiivisuudesta aiheutuvia riskejä ei saa kiistää, eikä myöskään pidä vähätellä vakavien onnettomuuksien vaaraa missä tahansa ydinenergian tuotantovaiheessa ja etenkin radioaktiivisten aineiden kuljetusvaiheessa,
F. katsoo, että radioaktiivisia aineita kuljetetaan säännöllisesti ja pitkiä matkoja Euroopan unionin sisällä, mutta myös Euroopan unionista muille mantereille ja päinvastoin, La Haguen ja Sellafieldin jälleenkäsittelylaitoksiin; jälleenkäsittelyn jälkeen plutonium lähetetään MOX-polttoaineen tuotantotehtaille; loppujätteet palautetaan alkuperämaahan ja MOX käytetään tarkoitukseen suunnitelluissa polttoainereaktoreissa,
G. katsoo, että jälleenkäsittely on suuriin radioaktiivisten aineiden kuljetuksen syy, ja se lisää siten onnettomuusriskiä; sen vuoksi jälleenkäsittely kyseenalaistetaan yhä useammin, ja joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, se on jopa lopetettu,
H. katsoo, että useat Euroopan unionin jäsenmaat, viimeisenä Saksa, ovat päättäneet lopettaa jälleenkäsittelyn ja ydinvoiman käytön vaiheittain, mutta näihin maihin on edelleen kuljetettava ydinjätettä tällä hetkellä jälleenkäsittelylaitoksiin varastoitujen jätteiden palauttamiseksi alkuperämaahan,
I. katsoo, että kuljetusten määrän kasvu yleensä sekä maanteiden, rautateiden, laivaliikenteen ja lentoliikenteen ruuhkaisuus lisää ennestään vaarallisten radioaktiivisten aineiden kuljetusten yhteydessä tapahtuvien onnettomuuksien todennäköisyyttä,
J. katsoo, että turvallisuus on ehdottomasti asetettava etusijalle kannattavuuteen ja energiatarjontaan nähden ja että ydinenergiateollisuuden on tuettava vahvistettuja turvatoimia,
K. katsoo, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on antanut suosituksia radioaktiivisten aineiden kuljetuksen turvallisuudesta turvallisuusstandardissa nro 6 vuodesta 1961 lähtien; nämä säännöt eivät ole sitovia, mutta kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet ne kansalliseen lainsäädäntöönsä,
L. katsoo, että Kansainvälisen atomienergiajärjestön säännöt perustuvat deterministiseen lähestymistapaan, jossa korostetaan aineiden kuljetuksessa käytettävien pakkausten kestävyyttä; toisin sanoen IAEA:n sääntöjen mukaisilla pakkauksilla on kyettävä takaamaan kuljetettujen aineiden pysyminen pakkauksen sisällä sekä normaaliolosuhteissa että onnettomuustilanteissa ja varmistamaan pakkausten läheisyydessä olevien ihmisten turvallisuus,
katsoo, että jotkut asiantuntijat kiistelevät IAEA:n ja Euroopan unionin hyväksymistä perusnormeista, jotka koskevat työntekijöiden ja väestön säteilylle altistumista, ja vaativat raja-arvojen alentamista,
katsoo, että on kunkin jäsenvaltion asia valvoa radioaktiivisuusarvoja koskevien yhteisön sääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa,
katsoo, että vuoden 1998 kontaminaatioskandaali osoitti puutteita voimassa olevien sääntöjen noudattamisessa (ilmeni, että kontaminaatiotapaukset ovat jopa yleisiä) ja että ydinalalla ylipäänsä ja etenkin radioaktiivisten aineiden kuljettamisen yhteydessä tapahtuvista onnettomuuksista ei tiedoteta avoimesti,
katsoo, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitukset eivät ole halukkaita tiedottamaan paikallisille viranomaisille radioaktiivisten aineiden kuljettamisesta alueen lävitse, vaikka nämä haluavat tietoja ja joutuvat hätätapauksissa osallistumaan pelastustoimiin,
toteaa, että joissakin EU:n jäsenvaltioissa väestö vastustaa runsasaktiivisten aineiden kuljetuksia; esimerkiksi Saksassa on järjestetty mielenosoituksia junakuljetuksia vastaan,
R. katsoo, että Euroopan kansalaisille on annettava kattavaa ja puolueetonta tietoa radioaktiivisten kuljetusten syistä ja kustannuksista sekä ympäristölle ja terveydelle aiheutuvista vaaroista, jotta kansalaiset voisivat käyttää demokraattista valtaansa tietoisena kaikista tosiseikoista,
S. tähdentää sitä, että aiemmin ydinenergiaa koskevat päätökset tehtiin antamatta kansalaisille mahdollisuutta demokraattiseen keskusteluun, ja tässä mielessä demokraattisia osallistumismahdollisuuksia onkin lisättävä mitä pikimmin,
1. kehottaa komissiota tekemään selvityksen radioaktiivisten aineiden kuljetuksista Euroopan unionin sisällä ja sen rajoilla (sisällyttäen siihen päivitetyn kartan kuljetusten etenemisestä) ja arvioimaan niiden taloudellisia perusteita pyrkien kuljetusten suurempaan rationalisointiin ja sekä itse kuljetusten että kuljetettujen aineiden määrän vähentämiseen ja sitä kautta riskien minimoimiseen ennalta varautumisen periaatetta noudattaen;
2. kehottaa komissiota arvioimaan, onko radioaktiivisten jätteiden jälleenkäsittely ja MOX-polttoaineen käyttö Euroopassa taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä, ja suunnittelemaan tarvittaessa radioaktiivisten polttoaineiden ainesosien jälleenkäsittelyn lopettamista, jolloin myös radioaktiivisten aineiden kuljetukset jälleenkäsittelyn yhteydessä loppuisivat;
3. kehottaa komissiota esittämään yleisen suunnitelman ydinjätteiden hallinnointia varten ja erityisesti strategioita, joilla ratkaistaisiin radioaktiivisten jätteiden loppusäilytysongelma, ja pyytää komissiota tässä mielessä arvioimaan, miten paikalliset viranomaiset saataisiin mukaan ydinmateriaalin käsittelyä ja lopullista varastointia koskevaan päätöksentekoon;
4. pyytää komissiota arvioimaan kaikkien EU:ssa tapahtuvien ydinainekuljetusten sekä yleensäkin keskimääräistä suurempien radioaktiivisuusarvojen riskit yleisen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta;
5. kehottaa komissiota tekemään toissijaisuusperiaatteen nojalla lainsäädäntöaloitteen IAEA:n vaatimuksia (jotka koskevat erityisesti altistumisrajoja) tiukemmista yhtenäisistä normeista radioaktiivisten aineiden kuljetukseen Euroopan unionin sisällä ja rajoilla sekä testeistä, joilla tutkitaan pakkausten kestävyyttä onnettomuustilanteissa;
ehdottaa, että komissio voisi kehittää eurooppalaisen valvontajärjestelmän taatakseen yhdenmukaisen lähestymistavan EU:n sisällä ja nimittää eurooppalaisen, täysin riippumattoman valvontaviranomaisen, joka varmistaa voimassa olevien normien noudattamisen ja valvonnan tulosten avoimuuden;
kehottaa komissiota ryhtymään oikeusmenettelyihin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka rikkovat eurooppalaisia säteilysuojausmääräyksiä vastaan;
on sitä mieltä, että silloin, kun vaarallisia aineita, mukaan lukien ydinaineet, kuljetetaan alueen lävitse tai sen läheisyydessä, on asiasta tiedotettava etukäteen kaikille paikallisille tai kansallisille viranomaisille, jotta nämä voisivat ryhtyä onnettomuustapauksissa välttämättömiin hallinnollisiin ja hätäaputoimenpiteisiin; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan, että paikallisille viranomaisille, kuten myös paikallisille ja kansallisille pelastuspalveluille, tiedotetaan asianmukaisesti etukäteen radioaktiivisten aineiden kuljetuksesta alueen läpi tai alueen ylitse;
kehottaa Euroopan komissiota ottamaan tulevissa tiedonannoissaan huomioon Euroopan kansalaisten ydinaineiden kuljetuksiin kohdistamat epäilykset, ja ehdottaa, että komission kannattaisi perehtyä kansalaisten epäilyksiin sen sijaan, että se asettaa ensisijalle tiedottamisen, jolla pyritään vakuuttamaan väestölle radioaktiivisten aineiden turvallisuutta;
suosittelee, että komissio tutkii, voidaanko yli 40 vuotta sitten annettua Euratomin perustamissopimuksen 194 artiklaa (jossa määrätään, että ydinalaan liittyvät seikat ja tiedot on pidettävä salassa yleisöltä) soveltaa edelleenkin ydinenergia-alan toimien nykyaikaisessa demokraattisessa valvonnassa; vaatii pikemminkin, että yleisölle on tiedotettava radioaktiivisten aineiden kuljetuksista järjestelmällisesti, avoimesti ja täysin puolueettomasti;
kannattaa Euratom-sopimuksen purkamista ja ydinalan sisällyttämistä Euroopan unionin perustamissopimukseen sisältyvään energia-lukuun, jolloin alaan voidaan soveltaa ennalta varautumisen, ympäristövahinkovastuun sekä avoimuuden pääperiaatteita sekä kansainvälistä tai eurooppalaista ympäristölainsäädäntöä, koska ydinenergiapolitiikka on syytä yhdenmukaistaa Euroopan unionin ympäristö- ja terveyspolitiikan pääperiaatteiden kanssa;
suosittelee työryhmän kokoonpanon muuttamista siten, että siihen otettaisiin mukaan ydinturvallisuuden asiantuntijoita, ja kehottaa lisäämään ryhmän tehtäväkenttään ydinjätteiden tulevaisuudennäkymät (mukaan lukien jälleenkäsittely) ja niiden kuljetustarpeet ottaen huomioon tiettyihin aineisiin, kuten plutoniumiin, varsinkin onnettomuustilanteissa liittyvät riskit;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille.
PERUSTELUT
1. Johdanto
Tällä mietinnöllä vastataan komission tiedonantoon radioaktiivisten aineiden turvallista kuljetusta Euroopan unionissa käsittelevän pysyvän työryhmän kertomuksesta4. Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta järjesti 21. kesäkuuta 2000 parlamentin jäsenille asiasta julkisen kuulemistilaisuuden, jonka aikana asiantuntijat vastasivat jäsenten kysymyksiin ja jonka päätelmät otettiin huomioon tässä mietinnössä.
Toissijaisuusperiaatetta noudattaakseen Euroopan unionin on tuotava lisäarvoa kansallisiin säädöksiin radioaktiivisten aineiden (rajat ylittävistä) kuljetuksista. Sitä myötä se vahvistaa turvatoimia, joilla lisätään alan työntekijöiden ja yleensäkin Euroopan kansalaisten turvallisuutta. Tätä varten Euroopan komissio kokosi työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkkailla alan normien ja käytäntöjen kehittymistä. Komission tiedonannon mukaisesti työryhmän on laadittava toiminnastaan kertomus.
Ydinenergia-ala kuuluu yleensä Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Yhteisön valta on vähäistä, etenkin radioaktiivisten aineiden kuljetuksen alalla huolimatta siitä, että kyse on rajat ylittävästä toiminnasta. Sitä vastoin tutkimus ja teknologinen kehittäminen ovat vuonna 1957 allekirjoitetun Euratom-sopimuksen perusteella yhteisön tehtäviä.
Lisäksi Euroopan yhteisön tehtävänä on laatia yhtenäiset turvallisuussäännöt väestön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi sekä valvoa niiden soveltamista5. Vuonna 1980 yhteisö hyväksyi direktiivin 80/886/Euratom työntekijöiden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta. Tämä direktiivi korvattiin vuonna 1996 direktiivillä 96/29/Euratom (joka piti sisällyttää jäsenvaltioiden lainsäädäntöön ennen toukokuuta 2000). Euroopan yhteisöllä on siis yleinen ja yksinomainen valta päättää säteilysuojauksen perusnormeista. Jäsenvaltiot puolestaan ovat velvollisia järjestämään tarpeen mukaan ilmakehän, vesien ja maaperän radioaktiivisuuden pysyvän valvonnan sekä valvomaan perusnormien noudattamista. Toimivaltaiset viranomaiset toimittavat valvontaa koskevat tiedot säännöllisesti komissiolle, jotta tämä pysyisi ajan tasalla väestöön mahdollisesti vaikuttavista radioaktiivisuustasoista. Hätätapauksessa komissio saattaa antaa direktiivin, jolla se velvoittaa kyseisen jäsenvaltion toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet perusnormeissa annettujen rajojen ylittämisen estämiseksi. Tätä ei ole vielä tähän mennessä toteutettu, ei edes silloin, kun säiliöiden kontaminaatiotaso on ylittänyt huomattavasti sallitut rajat.
Perimmäinen ongelma on se, että ydinalaa säädellään Euratom-sopimuksessa, ei Euroopan unionin perustamissopimuksessa. Tämän vuoksi ydinalalla ei noudateta tiettyjä EU:n toiminnan perusperiaatteita. Esimerkiksi Euroopan parlamentilla on Euratom-sopimuksen mukaisesti ainoastaan lausunto-oikeus. Tämä on todellinen demokraattinen puute. Lisäksi direktiivi 96/29/Euratom ei anna kansalaisille oikeutta tutkia ydinturvallisuutta koskevia asiakirjoja. Vastaavasti ydinenergia-alalla ei myöskään sovelleta yhteisösäädöksiä ympäristöön liittyvästä tiedottamisesta ja yleisön osallistumismahdollisuudesta päätösten ja vaarallisia aineita koskevien hätäsuunnitelmien tekoon. Toisin sanoen Euratom-sopimuksen yhteydessä ei noudateta avoimuuden periaatetta.
Ydinenergia-alalla ei myöskään noudateta uuden yhteisölainsäädännön mukaisia ennalta ehkäisevien toimien periaatetta sekä ennalta varautumisen periaatetta (EY:n perustamissopimuksen 174 artikla), vaikka 13. huhtikuuta 1999 antamassaan päätöslauselmassa ministerineuvosto kehotti komissiota "ottamaan tulevaisuudessa vieläkin selvemmin huomioon ennalta varautumisen periaatteen"6. Myöskään komission ympäristövahinkovastuusta antamassa valkoisessa kirjassa (KOM(2000) 66) esitettyä saastuttaja maksaa –periaatetta ei sovelleta Euratom-sopimuksen yhteydessä.
Seuraavaksi pyritään vastaamaan kiistanalaisimpiin toteamuksiin komission tiedonannossa, josta parlamentti antaa tämän lausuntonsa.
2. "radioaktiivisten aineiden vapautuminen on harvinaista ja … seuraukset ovat suhteellisen merkityksettömiä" – Riskit työntekijöille ja väestölle
Radioaktiivisten aineiden kuljetukset ovat yleisiä
Euroopan unionissa kuljetetaan vuosittain arviolta 1,5–2 miljoonaa radioaktiivisia aineita sisältävää pakkausta. Näistä 15 000 sisältää ydinpolttoainekiertoon liittyviä ainesosia7. Vaikka lääketieteellisiin tai teollisuuden tarpeisiin kuljetettavien ydinaineiden kuljetukset ovat yleisimpiä, määrällisesti ja radioaktiivisuudeltaan suurimpia ovat ydinpolttoainekierrosta tulevien radioaktiivisten aineiden kuljetukset, jotka ovat siten myös vaarallisimpia. Juuri niihin keskitymme tässä mietinnössä. Esimerkiksi Ranskassa järjestetään vuosittain noin 750 runsasaktiivisia aineita sisältävää kuljetusta (117 erotetun plutoniumin kuljetusta ja yli 20 MOX-polttoainekuljetusta, ts. kaksi lastia viikkoa kohden Ranskan teillä)8.
Itse asiassa Euroopassa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisätty jatkuvasti ydinenergian käyttöä sähkön tuotantoon. Etenkin tuotantovaihetta edeltävä ja sen jälkeinen toiminta on lisääntynyt (ydinaineiden erottaminen, jätteiden jälleenkäsittely, plutonium- ja uraanioksidin sekoitetta olevan MOX-polttoaineen valmistus, jätteiden säilytys). Jokaiseen vaiheeseen liittyy radioaktiivisten aineiden kuljetusta (uraani- ja plutoniummalmi, uudet ja käytetyt polttoaineet, vähä- tai runsasaktiiviset jätteet). Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa rauta- ja maanteitse, mutta myös meri- ja ilmateitse, varsinkin Euroopan ulkopuolisiin maihin, kuten Japaniin tai Australiaan.
Lyhyet kuljetukset riittävät jätteiden varastoimiseen lähietäisyydelle tuotantokeskuksesta. Muut kuljetukset voivat sen sijaan olla huomattavasti pidempiä, jotkut lähetykset kulkevat Euroopan tai jopa puolen maailman lävitse. Niissä kuljetetaan kiinteitä polttoainejätteitä kahdelle jälleenkäsittelypaikkakunnalle, Sellafieldiin Englannissa ja La Hagueen Ranskassa. Jälleenkäsittelystä saatavat erittäin radioaktiiviset lasitetut jätteet on sen jälkeen vietävä takaisin alkuperämaihin. Erotettu plutonium käytetään MOX-polttoaineen valmistamiseen, ja sitä varten se kuljetetaan takaisin Meloxin tehtaille Ranskaan ja Belgiaan. MOX puolestaan käytetään Euroopan 34 ydinvoimalaitoksessa, eli se kuljetetaan vielä eri maihin.
Jälleenkäsittely on siten yksi suurimpia syitä ydinaineiden kuljetuksiin ja etenkin pitkän matkan kuljetuksiin. Mutta jälleenkäsittely ei ole pitkällä tähtäimellä oikea ratkaisu jätteiden kierrättämiseen, koska sen jälkeen ainoastaan erotettu plutonium voidaan käyttää uudelleen. Lisäksi MOX-polttoainetuotannosta tulevia jätteitä ei voida käyttää uudelleen. Siten jokaisessa polttoainetuotannon vaiheessa syntyy pysyviä jätteitä. MOX-polttoaineen ja jälleenkäsittelyn edut ovat siis kiistanalaisia, varsinkin lukuisten kuljetusten tähden. Mitä enemmän radioaktiivista jätettä kuljetetaan, sitä suuremmaksi onnettomuusriski ja vaarat kasvavat.
Radioaktiivisten aineiden kuljetus on vaarallista
Luonnollisena kaikissa aineissa oleva radioaktiivisuus aiheuttaa suuria vaaroja terveydelle ja ympäristölle. Ionisoiva säteily siirtää energiaa niin paljon, että aineen koostumus saattaa muuttua ja ihmissoluille saattaa aiheutua jopa korvaamattomia vahinkoja.
Pohjimmiltaan vaarallisuus liittyy altistumisen kestoon, säteilyn voimakkuuteen ja säteilyn tyyppiin. Jos säteily on voimakkuudeltaan 10 000 millisievertiä (mSv) tai sen ylitse, ihminen kuolee lähes välittömästi (kyseisiä voimakkuuksia on saavutettu ainoastaan ydinaseiden räjähdyksissä tai vakavissa ydinvoimalaonnettomuuksissa). Säteilyillä voi olla myös jälkivaikutuksia, joita on todettu esimerkiksi Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen. Ne ilmenevät syöpäsairauksina tai perinnöllisinä häiriöinä. Syöpäriski kasvaa ihmisillä, jotka altistuvat 200 mSv:n tai sitä suuremmalle säteilylle. Toisin sanoen muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.
Myös ydinenergian käyttöön liittyy riski, joka on suurempi kuljetuksen aikana kuin missään muussa polttoaineen kierrätysvaiheessa. Kuljetukset eivät ole turvassa terroristi-iskuilta, joilla halutaan saada haltuun runsasaktiivisia aineita. Esimerkiksi muutama kilo erotettua plutoniumia riittää ydinräjähteen raaka-aineeksi.
Radioaktiivisuuteen sinänsä liittyviä riskejä ei pidä aliarvioida. Etenkin kuljetusvaihe edellyttävät aineiden käsittelyä, ja on syytä ottaa huomioon, että tietyntyyppinen säteily on erittäin pitkävaikutteista. Riskit kasvavat suhteessa kuljetettujen lähetysten määrään ja kuljetusten määrään. Onneksi tähän mennessä radioaktiivisten kuljetusten yhteydessä on tapahtunut erittäin vähän onnettomuuksia. Se ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö vakava onnettomuus olisi tulevaisuudessa mahdollinen.
Voidaanko lisäksi olla mitenkään varmoja siitä, että onnettomuuksien seuraukset pysyvät hallinnassa? Esimerkiksi saastuneiden junavaunujen tapauksessa9 vakuutettiin, että säteilyllä ei ole nykyisen tietämyksen valossa vaikutusta työntekijöiden ja väestön terveyteen. Samaa vakuutettiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen, etenkin Ranskassa.
"Ei ole esitetty minkäänlaisia todisteita siitä, että uusien määräysten mukaiset vaatimukset olisivat riittämättömiä" – Lainsäädäntö
"
kuin Vastaajan mielikuvituksessa. Metrin verran kopioitua tekstiä. Miten paljon Suomi24:llä on varaa tuhlata muistikapasiteettia yhdelle henkilölle?
Ydinjätekuljetusten vaarallisuudesta on puhe. Erinomaisen tärkeä aihe jokaiselle.
ja siitä mitä tapahtuu kun ideologia törmää junan muodossa tulevaan realimaailmaan.
Otsikko:
"Ydinjätteiden kuljetus junalla on todella vaarallista..."
Lisäksi keskustelunavauksessa oli linkki englanninkieliselle sivulle. Mielestäni asia on niin tärkeä, että siitä on syytä esittää suomenkielistäkin tietoa. Ethän vain ole eri mieltä?
Ehkäpä silloin ymmärtäisit.
Ydinjätekuljetusten vaarat ovat moninaiset.
Voidaan niitä tässä eritelläkin. Älä hermostu.
Yllämainitusta dokumentista lainaus:
"
...
Suojelu pyritään varmistamaan eristämällä radioaktiivinen sisältö asianmukaiseen säiliöön ja valvomalla ulkoisen säteilyn tasoa etukäteisillä radioaktiivisuustesteillä ennen työntekijöiden käsittelyä kullekin pakkaustyypille määrättyjen rajojen mukaisesti. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on siksi tarkastettava ja hyväksyttävä kaikki säilytysastiat ennen niiden käyttöä.
Vuonna 1998 Wisen (World Information Service on Energy) kertomuksessa14 paljastunut kontaminaatioskandaali kuitenkin kyseenalaisti menettelyn. Säilytysastioiden ulkopinnoilta mitattiin tuolloin arvoja, jotka olivat yli 3000-kertaiset raja-arvoon (4 Bq/cm²) nähden, toisin sanoen 13 200 Bq/cm², ja jotka altistivat työntekijät ja väestön huomattavasti sallittua suuremmalle säteilylle.
Ydinenergiateollisuus selitti poikkeamia (60 prosenttia La Hagueen saapuneista säiliöstä oli saastuneita) tihkumisella (kiinteä säteilysaaste irtoaa kuljetuksen aikana)15 ja vakuutti, että ennen seuraavaa käyttöä kaikki saastuneet säiliöt puhdistetaan. Todellisuudessa tihkumisilmiö voi selittää useiden becquerelien suuruisen pintakontaminaation, mutta se ei selitä todettuja arvoja. Nämä ovat lähtöisin radioaktiivisista hiukkasista, joita on varastoaltaissa ja jotka saastuttavat säiliöt aineiden lastauksen aikana, kun säiliöt upotetaan altaisiin.
Tietenkin säiliöt voidaan puhdistaa, mutta sen jälkeen säteilyn tasoa täytyy vielä valvoa. Tuohon aikaan kuitenkin, ainakin Ranskassa, teollisuudenala itse vastasi valvonnasta (Ranskan ydinvoimalaitosten turvallisuusvalvontaosasto DSIN sai valvontaoikeuden vasta skandaalin jälkeen). Vaikka se oli tietoinen ongelmasta, se ei tehnyt mitään eliminoidakseen sitä tai varoittaakseen säiliöiden kanssa tekemissä olevia ihmisiä! Sillä oli tähän omat syynsä; sen lisäksi, että säiliöiden puhdistus on aikaa vievä ja kallis operaatio, kumpaakaan ilmiöistä, tihkumista tai lastauksen yhteydessä tapahtuvaa kontaminaatiota, ei voida välttää. Vielä nykyäänkin jotkut säiliöistä ylittävät hyväksytyt rajat. Tässä mielessä koko kuljetustoiminta on syytä kyseenalaistaa.
Skandaali osoitti selkeästi, että kaikki pakkaukset voivat vahingoittua ja että väestön suojelunormeja ei noudateta järjestelmällisesti.
..."
Ydinjätekuljetusten vastustajat ovat siis todellisessa vaarassa ja tietoisia siitä - toisin kuin väestö, jota he haluavat suojella.
GP:llä on ilmeisen hyvä syy pelätä kuljetuksia. Nehän voivat vaikka tulla päälle.
Toivottavasti moppauslasku meni oikeaan osoitteeseen.
Että junan alle heittäytyminen altistaa todelliselle vaaralle.
Haloo! Onko kaikki kotona?
"Vuonna 1998 Wisen (World Information Service on Energy) kertomuksessa14 paljastunut kontaminaatioskandaali kuitenkin kyseenalaisti menettelyn. Säilytysastioiden ulkopinnoilta mitattiin tuolloin arvoja, jotka olivat yli 3000-kertaiset raja-arvoon (4 Bq/cm²) nähden, toisin sanoen 13 200 Bq/cm², ja jotka altistivat työntekijät ja väestön huomattavasti sallittua suuremmalle säteilylle."
hörhöjärjestöjä jotka eivät tiedä mistään mitään?
Taidat itsekkin olla hörhö. Varo junia!
"
...
[eu] katsoo, että vuoden 1998 kontaminaatioskandaali osoitti puutteita voimassa olevien sääntöjen noudattamisessa (ilmeni, että kontaminaatiotapaukset ovat jopa yleisiä) ja että ydinalalla ylipäänsä ja etenkin radioaktiivisten aineiden kuljettamisen yhteydessä tapahtuvista onnettomuuksista ei tiedoteta avoimesti,
...
"
Ahvenista on mitattu 8000 Bq/kg. Ydinjätesäiliö on siis syötynä melkein yhtä vaarallinen kuin jos söisi 2 kg ahventa. Oletuksena on että normaali ihminen ei saa järsittyä kuin 1 cm2 palasen kuoresta.
Tosaalta jos söisi koko säiliön niin säteilyn määräkin kasvaisi hieman. Silloin voisi tosin tulla muitakin ongelmia...
Soita heti palokunta. Sitähän voi vaikka saada ruotoja kurkkuun.
On se vaan hyvä että tuot näin järisyttäviä uutisia kaiken kansan tietoon!!
Oliko se niin, että jonkin vaunun lattialla pulssimäärä oli liian suuri. Sellaista sattuu, tässä muutenkin säteilevässä maailmassamme. Eivät pyyhkäisynäytteetkään autuaaksi tee, valitettavasti.
"Toivottavasti moppauslasku meni oikeaan osoitteeseen."
Heh. Lienee turha toivo, kun veronmaksajat muutenkin hoitavat kyseisen porukan elättämisen kehdosta hautaan. Sen lisäksi maksettavaksi tulevat vielä GP:n ja vihreiden höynäyttämien poliitikkojen aiheuttamat kustannukset...
Onko niin, että sinua ei ydinjätteen vaarat ei kiinnosta enää?
Kyllä niiden tulisi ihan oikeasti kiinnostaa kaikkia. Hurja myrkkyralli Euroopassa ja ydinenergialaitokset tietoisesti rikkovat turvamääräyksiä.
Pistän sulle uudestaan linkit, joihin sun, niinkuin kaikkien muidenkin, oikeesti kannattaa tutustua:
http://www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc
tai jos ei halaua ladata doc-tiedostoa:
http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc MOX jätteet&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8
"
Poliisi suunnittelee tiesulkuja ydinjätekuljetuksille Yhdysvalloissa
South Carolinan osavaltion kuvernööri uhkaa pysäyttää Yhdysvaltojen liittovaltion ydinjätekuljetusten pääsyn osavaltioonsa. Hän on määrännyt maantiepoliisin suunnittelemaan osavaltion rajojen sulkemista tiesuluin liittovaltion kuorma-autoilta.
Yhdysvaltojen hallinto suunnittelee plutoniumin kuljettamista lähiviikkoina South Carolinan osavaltioon jälleenkäsiteltäväksi. Osavaltion kuvernööri Jim Hodges uhkaa pysäyttää ydinjätekuljetukset kaikin käytettävin keinoin. Hodges on sanonut, että jos tämä aiheuttaa kansallisen kriisin, niin sitten aiheuttaa. Hodges on määrännyt osavaltion maatiepoliisin suunnittelemaan ydinjätekuljetusten pysäyttämistä ja sanonut, että hän menee vaikka itse makaamaan kuorma-autojen eteen jos tarpeellista.
Clintonin hallinto oli aiemmin luvannut, että kaikki osavaltioon jälleenkäsiteltäväksi tuotava plutonium viedään myös pois. Osa kiistanalaisesta plutoniumista on tarkoitus jälleenkäsitellä kaupalliseen energiantuotantoon ja osa säilöä lasiin. South Carolinan osavaltio pelkää nyt, että osa jätteestä jäisi varastoitavaksi osavaltion alueelle. Erityistä huolen aihetta South Carolinassa on aiheuttanut Nevadaan suunnitellun pysyvän ydinjätevaraston Yucca Mountainin vastoinkäymiset. Kuvernööri Hodgesin mukaan ydinjäte saattaa jäädä hänen osavaltioonsa, jos sitä ei muuallekaan voida varastoida. Kuvernööri syyttää presidentti George Bushia Yhdysvaltojen aikaisemman hallinnon lupauksien pettämisestä. Hän haluaa takeet siitä, että osavaltioon ei tulla varastoimaan ydinjätettä.
South Carolina ei ole ensimmäinen osavaltio, jonka poliisi olisi mukana pysäyttämässä ydinjätekuljetuksia. Vuosina 1988 ja 1991 Idahon poliisi oli estämässä ydinjätteiden kuljettamista osavaltioonsa.
Lähteet:
The Guardian (13.8.) Carolina police may block Bush's nuclear waste
New York Times (11.8.) Governor Threatens to Bar U.S. Plutonium Shipments
The State (11.8.) South Carolina says no to Flats plutonium
The State (11.8.) Condon backs Hodges plan to block plutonium stance
The State (10.8.) S.C. might close its borders to plutonium
Julkaistu 14.8.2001
"
http://www.ydinvoima.net/uutiset/poliisi_suunnittelee.html
Poliisihan tekee mitä käsketään, turvaa tai estää. Ei heidän mielipidettään ydinvoima-asioista kysellä.
ihan oikein: kuvernööri vastustaa.
Jutun lopussa oli teksti:
"Vuosina 1988 ja 1991 Idahon poliisi oli estämässä ydinjätteiden kuljettamista osavaltioonsa."
Onko mielestäsi ydinjätekuljetusten estäminen ydinjätekuljetusten vastustamista?
Julista kilpailu siitä kuka on oikeassa.
Sitten voit julistaa itsesi voittajaksi. Sehän toimii aina.
Saahan Suomessakin kuljettaa ydinmateriaalia poliisin puolesta ilmoitusluonteisena asiana.
Jos sitä tavaraa yrittäisi viedä maasta pois, pistäisi poliisi tullin kanssa stopin kuljetukselle.
Eli, poliisi toimii sille annettujen käskyjen mukaan. Muuten jaetaan loppatilejä.
periaatteellinen kysymys se vain oli: jos poliisi estää ydinjätekuljetusta, niin vastustaako se sitä?
On ne hiukan eri asioita.
kohta voi olla sama tilanne kuin jenkeissä: osavaltioiden viranomaiset ovat erimielisiä siitä, saako sitä myrkkyä kuskata ja missä saa ja missä ei.
yx kaveri ajoi kolarin poliisiauton kanssa. tai toisinpäin: poliisi ajoi vasemmalta hänen autoaan päin. reilusti myönsivät syyllisyytensä. kysyin kaverilta: 'eikö ne edes sakottaneet virkavallan vastustamisesta?.
Poliisi tekee sen mitä lainsäädäntö yms. määrää. Suhtautuminen touhuun on jokaisen poliisimiehen oma asia.
Kun meillä KTM sanoo, että ydinvoiman käyttö on yleisen edun mukaista, ja on antanut sille luvan, on poliisin tehtävä turvata ydinvoimaloiden toiminta yhdessä muiden osapuolien kanssa. Mielestäni asia on yksiselitteinen.
"
Instituutiona puhuttaessa
Jocuko 11.11.2004 klo 09.50
Poliisi tekee sen mitä lainsäädäntö yms. määrää. Suhtautuminen touhuun on jokaisen poliisimiehen oma asia.
Kun meillä KTM sanoo, että ydinvoiman käyttö on yleisen edun mukaista, ja on antanut sille luvan, on poliisin tehtävä turvata ydinvoimaloiden toiminta yhdessä muiden osapuolien kanssa. Mielestäni asia on yksiselitteinen.
"
Kysehän on jenkkien osavaltioiden välisistä kuljetuksista. Samanlaisia riitoja voi mmeilläkin olla tulevaisuudessa, kun/jos olemme EU:n osavaltio.
Vaikea ymmärtää?
Toistaiseksi kaikki EU-maat ovat itsenäisiä valtioita lainsäädäntöineen. Suomeenkaan ei lain mukaan saa käytettyä ydinpolttoainetta tuoda. Sen lain kumoaminen loppusijoitusta ajatellen onkin iso prosessi. Ei tule menemään läpi.
'
jos nyt vähänkään luit kirjoitustani, niin miksi et noteerannut sanoja "Samanlaisia riitoja voi mmeilläkin olla tulevaisuudessa, kun/jos olemme EU:n osavaltio."
Siis me emme tiedä tulevaisuudesta mitään. On olemassa miljardeja tulevaisuusvaihtoehtoja miljardeine vaikutuksineen. Tuossa kerroin erään mahdollisen tulevaisuuden eräästä mahdollisesta vaikutuksesta.
Tämän päivän lait ei välttämättä ole voimassa edes ensi vuonna!
Takerruin tuohon poliisiasiaan. Tulee kuorittua "kermat päältä" näistä muuhun kuin teknikkaan liittyvistä jutuista.
Hurjaa vauhtiahan asian nykyään muuttuvat, mutta mitään hyvään loppusijoitusbisnekseen viittaavaakaan en ole kuullut, valitettavasti. Tulisi hirmuiset rahat nollariskillä.
takerruit kai otsikkooni 'poliisikin vastustaa..'. raflaava, muttei välttämättä väärä.
Ne ydinjäte/EU-jutut ei ole ihan yksoikosii, mutta siitä ei ehkä tässä kannata kovin paljoo jutella. ennen eu-vaaleja tuli juteltuu. jota kiinnostaa, katsokoon sieltä. mä olen kyllä huolestunut.
Valmiudet loppusijoitukseen alkava olla vasta joskus vuoden 2020 jälkeen. Minä olen silloin jo eläkkeelllä - jos olen hengissäkään.
Alkaa jo tämä syntinen elämä huolestuttaa. Raamatussa ei onneksi puhuta ydinvoimaloista mitään..
"Raamatussa ei onneksi puhuta ydinvoimaloista mitään.."
Silloin se voi olla syntiä! Mutta ei välttämättä. Lukase taas piristykseksi kunnon hörhöjuttu:
http://profetioita.org/002fin.htm
Saksassa kohistaan siitä, kenen tulisi maksaa kustannukset, kun tuhansia poliiseja joudutaan käyttämään kuljetusten suojaamiseksi.
Ratkaisu:
Saksan liittohallitus ilmoittaa, että se on budjetoinut AIDS-orpojen avustukset ja kuljetusten poliisikustannukset samaan rahastoon.
Seuraavan kerran kun kysytään, kuka maksaa kuljetusten poliisikustannukset vastataan "AIDS orvot".
Ydinjätteet kannattaisi kuljettaa lentokoneella. Lentoliikenne on turvallisin liikennemuoto. Kiitorataa on helpompi vartioida kuin pitkää rautatietä.