Tieto-Finlandian jako oli taas farssi. Kun ehdokkaana ei ollut surua, niin valittiin tietysti sveko tai svekoja nuoleskeleva tekijä. Tuo tekijä tiesi tarkkaan, mitä teki. Hän valitsi takuuvarman aiheen eli SvenskaDagenin juhlahenkilön Kustaa 2. Aadolfin aiheeksi. Niinpä palkinto tuli juuri aiheesta, ei kirjan laadusta.
Gratulis vaan tekijälle! :-(
Gratulis vaan tekijälle! :-(
Vastaukset 13
Vanhimmat
No onneksi oli Junior-Finlandiassa suru ehdokkaana, niin ei tarvinnut aiheen mukaan valita!
Pistä hymiö perään tai muuten typerämmät ja/eli nettisvekot luulevat sarkasmiasi todeksi.
Sama on tilanne Ruotsissa. Tietyt ruosukirjailijat tietävät, mistä narusta vetää. Pitää tehdä kunnon kurjuuskuvaus suomalaista, niin johan palkintoja ja huomiota satelee.
Siksi "V.ittulanjänkä" ja " Sikala" voittivat palkintoja. Riikit tykkäävät lukea kurjuuskuvauksia suomalaisista.
Huvittavaa oli, kun Sikala-teos tuotiin Suomeen näyttämölle. Nimi vaihdettiin jostain syystä sievemmäksi. Miksi? Koska se olisi liian selvästi paljastanut koko teoksen suosion syyn Ruotsissa.
Kustaa II Adolf loi pohjan Ruotsin suurvaltakaudelle monilla sodillaan. Propagandamielessä Ruotsin osallistumista 30-vuotiseen sotaan sanotaan "uskonsodaksi" vaikka kysymyksessä oli vallan ja taloudellisten hyötyjen tavottelu ja katolinen Ranska rahoitti Kustaan sotaretkeä Hapsburgeja vastaan. Kustaasta tuli sankari, koska hän kuoli Lützenin taistelussa. Tätä suomenruotsalaiset juhlivat vieläkin 6.11. Svenska dagenina.
Suomen kannalta merkityksellistä oli ennen kaikkea, että Kustaa II Aadolfin hallitsijakaudella Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617 ja ritarihuonejärjestys 1626. Niiden mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani myös alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, myöhemmin Turun hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629.
Vahingollista oli miesten vieminen rauhan töistä sotiin, joilla ei ollut loppua. Kustaan virhe oli laiminlyödä puolustusksen kehittäminen idän suunnalla. Hänen mukaansa Inkerin suot ja Laatokka olivat suojana hyökkäyksiä vastaan, mikä sitten kostautui Ison vihan aikan vuosikymmeniä myöhemmin.
Ihan hyvä, että Kustaasta ja hänen ajastaan kertovat muutkin kuin Topelius Välskärin kertomuksissaan. Koulussa paneuduttiin enemmänkin Westfalenin rauhan tarkasteluun kuin Kustaan sotaretkiin.
Myös tätä voisi tutkia tarkemmin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_verilöyly
Kustaan isä tuhosi suomenkielisen aatelin. Kustaa II Adolf oli myös ensimmäinen Ruotsin kuningas jolle ei opetettu suomenkieltä, koska kieli oli määrä hävittää kapinallisten kielenä.
Ei tosin tulisi rahoitusta tai palkintoja tästä aiheesta.
Opetettiinko aikaisemmille hallitsijoille suomen kieltä?! Tuo oli uusi tieto. Onkohan totta?
Nykyinen Runkku-Kunkku ei vaivaudu edes opettelemaan sanomaan suomeksi päivää, vaikka on edustanut täällä useita kertoja Ruotsin historiallista valtaa erilaisissa juhlallisuuksissa!?
Kyllä Kalle Kustaa osaisi varmasti sanoa päivää suomeksi, mutta ei alennu käyttämään alamaiskansan rahvaanomaista kieltä.
Ainakin Kustaa III ja Kustaa IV Adolt opettelivat suomea 1700-luvulla.
Aina nuijasotaan saakka Ruotsi käsitettiin valtioksi jossa suomalaisuus muodosti yhden keskeisen elementin. Ilman Suomea ja suomalaisuutta ( suomenkieltä) ei olisi Ruotsia, oli yleinen käsitys keskiajalla. Vasta myöhemmin 1600 l. Alkoi suomalaisuuden pois kitkeminen. Ruotsin kuninkaat myös opiskelivat suomenkielen.
Nykyinen Ruotsin kunkku ei osaa edes lukea kunnolla. Kuinka hän ylipäätään oppisi muita kieliä, lol.
Taasko joku kusipää kirja 400 vuotta sitten tapahtuneesta.
Suruthan ovat samanlaisia kuin Viron venäläiset, jotka haikeana muistelevat neuvosto-miehityksen aikaa Virossa ja valtansa päiviä.
Finladia on jo vuosikausia ollut irvikuva kirjallisuudesta Suomessa. Palkintoraadin työ on löytää joku kirjoitustaitoinen hurri, jotta palkinto voidaan sille ojentaa. Ensi vuonna on hurrin vuoro, nyt ei löytynyt kirjoitustaitoisia.
Tietofinlandia oli selvää heti kun julkaistiin ehdokkaat. Hurribärsseennuolija palkittiin, siitä saattoi olla varma. Voihan se pestä nyt suunsa shamppanjalla. Baja-majalla taitaa olla maha hieman löysänä kun pakkoruotsi on huomion keskipisteenä.
Vironruotsalaiset taas jättivät uppoavan laivan ja pakenivat emämaahansa, kun Viro miehitettiin NL:n toimesta. Kuvaa hyvin näiden muissa maissa elävien "ruotsalaisten" isänmaallisuutta, rohkeutta ja moraalia!
No Virossa ei ainakaan enää ole ruotsalaisongelmaa...