Yhtynyt vasemmisto
Yhteiskunnan keskustaporvarilliselta suunnalta katsoen sdp:n ja vasemmistoliitossa olevien entisten kommunistien puoluekohtainen yhteistyöhanke ei ole kovinkaan kummoinen uutinen.
Saman sosialistisen aatteen perilliset hakevat aivan oikeutetusti keinoja sovittaa yhteinen ideaalinsa jotenkin nykyaikaan. Tätä hanketta on vähän väliä ollut liikkeellä.
Nytkin vasemmiston yhteistoimintahankkeen – niin kuin niitten entistenkin – motiivi on ”pitkän sihdin yhteistyö”, joka on ”irrallaan hallitus-oppositio -asetelmaan liittyvistä taktisista laskelmista”
Edellä olevat sitaatit ovat oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Siimeksen ja hallituspuolue demareiden puoluesihteeri Heinäluoman lehtilausunnoista kopioituja. Mielenkiintoisia sanavalintoja. Nykyisenä aatteettomaksi sanottuna aikana on erityisen sykähdyttävää kuulla, että on olemassa politiikkaa ”hallitus-oppositio -asetelmaan liittyvien taktisten laskelmien” ylä- ja ulkopuolella.
Ulkopuolisten on varmaankin lupa tarkastella vasemmiston yhteistyöhanketta myös valtapolitiikan ja numeroiden kautta. Vasemmisto sai kunnallisvaaleissa yhteensä 33.7 prosenttia äänistä. Sdp korjasi edellisten kunnallisvaalien tappiotaan merkittävästi ja vasemmistoliitolle kuntavaalit olivat ties kuinka monennet tappiolliset vaalit peräkkäin. Kolmannes äänestäjistä tuki siis suurin piirtein samankaltaista vaalisanomaa: julkisten palvelujen ideologisoimista vaihtoehtoista palvelutuotantoa vastaan. Tältä osin olisi luonnollista, että vasemmisto aloittaa ainakin kuntatasolla yhteistyön lunastaakseen vaalilupauksensa.
Vasemmistoliiton merkitys ja rooli suomalaisessa politiikassa on kahtalainen. Menestyessään vasemmistoliitto leikkaa sdp:n kannatusta. Tällä on iso merkitys erityisesti pääministerivaalin luonteen saaneissa eduskuntavaaleissa. Suurimman puolueen puheenjohtaja on kärjessä, kun hallituskoalitiota ryhdytään rakentamaan. Sdp:n asema ykköspuolueena on viimeisen kymmenen vuoden aikana murrettu monta kertaa – milloin keskustan, tai niin kuin eurovaaleissa, myös kokoomuksen toimesta.
Vasemmistoliitto on toisaalta tärkeä sdp:n vallan reservi. Erityisen selvästi tämä näkyy suorassa presidentinvaalissa. Kun vasemmistosta voi tulla valituksi vain sdp:n asettama presidenttiehdokas, vasemmistoliitolla ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Tuki demareiden ehdokkaalle tulee kuin apteekin hyllyltä. Näennäisesti itsenäinen vasemmistoliitto edustaa suorassa kansanvaalissa ”laajoja yhteiskunnallisia tahoja”, joita tarvitaan osittamaan ehdokkaan puoluerajat ylittävää kannatusta. Vasemmiston yhteistyöhankkeen aktivoituminen nyt on merkki presidentinvaalin lähestymisestä.
Nykyiselle vasemmistoliiton johdolle on tarjolla hyvin vähän mahdollisuuksia päästä työväenliikkeen historiaan merkkihenkilöinä. Yksi kuitenkin on: Vasemmistoliiton apupuolueaseman lakkauttaminen ja yhtyminen sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Yhteiskunnan keskustaporvarilliselta suunnalta katsoen sdp:n ja vasemmistoliitossa olevien entisten kommunistien puoluekohtainen yhteistyöhanke ei ole kovinkaan kummoinen uutinen.
Saman sosialistisen aatteen perilliset hakevat aivan oikeutetusti keinoja sovittaa yhteinen ideaalinsa jotenkin nykyaikaan. Tätä hanketta on vähän väliä ollut liikkeellä.
Nytkin vasemmiston yhteistoimintahankkeen – niin kuin niitten entistenkin – motiivi on ”pitkän sihdin yhteistyö”, joka on ”irrallaan hallitus-oppositio -asetelmaan liittyvistä taktisista laskelmista”
Edellä olevat sitaatit ovat oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Siimeksen ja hallituspuolue demareiden puoluesihteeri Heinäluoman lehtilausunnoista kopioituja. Mielenkiintoisia sanavalintoja. Nykyisenä aatteettomaksi sanottuna aikana on erityisen sykähdyttävää kuulla, että on olemassa politiikkaa ”hallitus-oppositio -asetelmaan liittyvien taktisten laskelmien” ylä- ja ulkopuolella.
Ulkopuolisten on varmaankin lupa tarkastella vasemmiston yhteistyöhanketta myös valtapolitiikan ja numeroiden kautta. Vasemmisto sai kunnallisvaaleissa yhteensä 33.7 prosenttia äänistä. Sdp korjasi edellisten kunnallisvaalien tappiotaan merkittävästi ja vasemmistoliitolle kuntavaalit olivat ties kuinka monennet tappiolliset vaalit peräkkäin. Kolmannes äänestäjistä tuki siis suurin piirtein samankaltaista vaalisanomaa: julkisten palvelujen ideologisoimista vaihtoehtoista palvelutuotantoa vastaan. Tältä osin olisi luonnollista, että vasemmisto aloittaa ainakin kuntatasolla yhteistyön lunastaakseen vaalilupauksensa.
Vasemmistoliiton merkitys ja rooli suomalaisessa politiikassa on kahtalainen. Menestyessään vasemmistoliitto leikkaa sdp:n kannatusta. Tällä on iso merkitys erityisesti pääministerivaalin luonteen saaneissa eduskuntavaaleissa. Suurimman puolueen puheenjohtaja on kärjessä, kun hallituskoalitiota ryhdytään rakentamaan. Sdp:n asema ykköspuolueena on viimeisen kymmenen vuoden aikana murrettu monta kertaa – milloin keskustan, tai niin kuin eurovaaleissa, myös kokoomuksen toimesta.
Vasemmistoliitto on toisaalta tärkeä sdp:n vallan reservi. Erityisen selvästi tämä näkyy suorassa presidentinvaalissa. Kun vasemmistosta voi tulla valituksi vain sdp:n asettama presidenttiehdokas, vasemmistoliitolla ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Tuki demareiden ehdokkaalle tulee kuin apteekin hyllyltä. Näennäisesti itsenäinen vasemmistoliitto edustaa suorassa kansanvaalissa ”laajoja yhteiskunnallisia tahoja”, joita tarvitaan osittamaan ehdokkaan puoluerajat ylittävää kannatusta. Vasemmiston yhteistyöhankkeen aktivoituminen nyt on merkki presidentinvaalin lähestymisestä.
Nykyiselle vasemmistoliiton johdolle on tarjolla hyvin vähän mahdollisuuksia päästä työväenliikkeen historiaan merkkihenkilöinä. Yksi kuitenkin on: Vasemmistoliiton apupuolueaseman lakkauttaminen ja yhtyminen sosialidemokraattiseen puolueeseen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
keskustalaisia porvareiksi. Samaa sakkia kuin vasurit. Haette vaan muiden verorahoja maataloustukiinne ja kehtaatte kutsua itseänne porvareiksi.
Kirjoitus sisältää kyllä ihan hyvää pohdintaa, mutta osumia tulee vain harvakseen. Kirjoittajalla on heikot tiedot historiasta ja tästä ilmeisesti johtuu SDP:n ja Vasemmistoliiton ideologinen samaistaminen. Kuitenkin Vasemmistoliitto on vallankumoukselliseen sosialistiseen diktatuuriin tähdänneen puolueen perillinen ja SDP revisionistinen ja demokraattinen kommunismia vastunat puolue. Itse asiassa kommunistinen liike piti näitä revisionisteja pahimpina vihollisinaan, luokkapettureina.
Nyttemmin kommunismi on laimentunut ja tämä Vasemmistoliitto muistuttaa ideologisesti hyvin paljon demareita. Mutta Kekkosen valtakaudella kommunistit tuntivat ehdottomasti suurinta sympatiaa Maalaisliitto/Keskustapuoluetta kohtaan.
Mitään keskustaporvarillista suuntaa ei ole olemassakaan. Siinä avaajalla on paha harha. Keskustan kannattajista melkoinen osa kannattaa hyvinkin vasemmistolaista politiikkaa, mikä tuli hyvin selväksi Anneli Jäätteenmäen vaalikampnajan aikana. Demareista osa taas kannattaa varsin oikeistolaista talouspolitiikkaa. Nämä ovat Lipposen johtamia oikeistodemareita. Tuomiojan johtamat vasemmistodemarit ovat paljon selvemmin vasemmistolaisia. Vihreissä tunnustetaan aika montaakin väriä oikeisto-vasemmisto-akselilla, minkä akselin tunnusmerkit ovat kyllä melko epäselvät.
Täällä esim. Jäba_43 arvioi, että demareista puolet ja Keskustasta 3/4 voi lukea vasemmistoon. No oli miten oli, vasemmistolaisen politiikan kannatus esim. eduskunnassa on hyvin todennäköisesti enemmistössä. Sen vuoksi meillä huseeraa nimenomaan tämä punamultahallitus. Se nautii eduskunnan selvän enemmistön luottamusta. Eniten sitä kritisoidaan oikealta, ei vasemmalta.
Vasemmistoliiton tuleminen demarien presidenttiehdokkaan taakse ei ole edelleenkään mikään itsestään selvyys. Luulen, että vasureilla olisi suuria vaikeuksia tulla esim. Lipposen kannattajiksi. Jos vastakkain olisivat esim. Lipponen ja Jäätteenmäki, epäilen, että Vasemmistoliitto asettuisi vasemmistolaisemman Jäätteenmäen taakse.