Jos lapsi tekee jotakin väärin, niin siitä syytetään aina äitiä, ei isää.
Jokaisella lapsella on äiti, (kuollut tai elossa)
jota voi lapsen puolesta syyttää.
"Eikö äitisi ole tätä sinulle opettanut!!!"
Jokaisella lapsella on äiti, (kuollut tai elossa)
jota voi lapsen puolesta syyttää.
"Eikö äitisi ole tätä sinulle opettanut!!!"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Äidin ja hänen oman lapsen suhde on yleensä läheisempi kuin isän ja lapsen suhde ei tosin kaikissa tapauksissa.
miksi on?
No mutta eikö silloin pitäisi mielummin syyttää sitä isää kun tämä ei ole luonut suhdetta lapseen???
Se että näin sanotaa, on taas seurausta siitä, että naiset ovat omineet lapset...
Ja ihan vakavasti ottaen, vuorovaikutussuhde äidin ja lapsen välillä ei ole merkityksetön asia. Sen häiriintymisen seurauksena on lapselle tiedossa psykopatiaa/narsismia...
Narsismin alkuperää kognitiivisen teorian näkökulmasta:
yksinäisyys ja eristäytyminen; emotionaalinen kaltoinkohtelu: kylmyys ja vastavuoroisen emotionaalisen suhteen häiriöt (emotionaalinen deprivaatio), sosiaalinen eristäytyminen
riittämättömät rajat, hyväksikäytetty tai manipuloitu; epäluulo, ehdollinen hyväksyntä
Esimerkkejä lapsuudesta:
Joko hellivä vanhempi (tav. äiti), joka kohtelee lasta erityisenä, ilman rajoja; kanavoi omat tarpeet lapseen statuksen kohottamiseksi, elää lapsensa kautta; erityisen kovat odotukset; voi olla manipuloiva ja kontrolloiva; käyttää lasta parisuhteen tai aviomiehen korvikkeena; pääongelma ettei aitoa, epäitsekästä rakkautta lasta kohtaan; empatian puutetta lapsen tarpeita ja tunteita kohtaan, fyysisen hoidon puutetta
Torjuva, poissaoleva, etäinen, kriittinen tai moittiva vanhempi (useammin isä, mutta löytyy myös merkittävässä määrin toisinpäin); hellivä ja torjuva yhdessä
Lahjakas, erityistaidon omaava lapsi, perhettä pidetään erityisenä (varakkuus, status), samanikäiset suhtautuvat torjuvasti, keskeiset skeemat ja niiden ilmeneminen, emotionaalinen deprivaatio; johtaa tyhjyyden tunteeseen, empatian puutteeseen
epätäydellisyys: johtaa riittämättömyyden tunteisiin – ei pysty tavoitteisiin – häpeä ja tyhjyyden tunne, tekojen oikeutus/itsekeskeisyys: johtaa itsekeskeisyyteen, erityisyyden kokemukseen
Narsismin skeemamoodit:
Yksinäinen lapsi (Lonely Child)
eristäytynyt, torjuttu, ei-rakastettu; tyhjyyden tunne, sosiaalisesti ei-hyväksytty, ei erityinen, aktivoivana tekijänä vahvistamisen ja erityisaseman puuttuminen
Ylikompensoija (Self-Aggrandizer)
ylikompensoi: etuoikeutettu, kilpaileva, statusta etsivä
tunnustuksen etsiminen, ylimielinen, toisia kritisoiva, epäempaattinen, kateellinen
pääasiallisin olomuoto
Ulkopuolinen itsensä rauhoittelija (Detached Self-Soother)
työholisti, stimulaatiota etsivä, addiktiot
yksityiset intressit, kompulsiivinen käyttäytyminen, hämmentyminen yms. yksinäisen lapsen torjumiseksi; tavallisesti aktivoituu, kun yksin, välittömien vahvistuksien puuttuessa
Terve aikuinen
Terapian tavoitteet
Terve aikuinen puoli kykenee hoitamaan yksinäistä lasta; vähemmän tilaa ylikompensoivalle ja ulkopuoliselle suojelijalle; haavoittuvuuden kohtaaminen ja vähemmän kompensaatiota ja välttelyä terapiasuhteessa kokemus hoidetuksi tulemisesta, välittämisestä ilman että pitää olla erityinen läheisten ihmissuhteiden vuorovaikutus: antaa ja saada huolenpitoa