http://www.keskipohjanmaa.fi/18589/pakkoruotsi-termi-on-vahingollinen
Yrittäjä ja entinen kansanedustaja Bjarne Kallis korvaisi pakkoruotsin hyötyruotsilla.
Kalliksen mukaan asenteet ruotsin kieltä kohtaan paranevat, kun ihmiset huomaavat, että heille on siitä henkilökohtaista hyötyä. Nyt esimerkiksi Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa riittää töitä.
Että sellaista keskustelua
Yrittäjä ja entinen kansanedustaja Bjarne Kallis korvaisi pakkoruotsin hyötyruotsilla.
Kalliksen mukaan asenteet ruotsin kieltä kohtaan paranevat, kun ihmiset huomaavat, että heille on siitä henkilökohtaista hyötyä. Nyt esimerkiksi Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa riittää töitä.
Että sellaista keskustelua
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nyt esimerkiksi Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa riittää töitä.
Olen ymmärtänyt, että Norjassa puhutaan NORJAA, ja että aitoruotsalaiset joutuvat Norjassa kielikurssille, jotta saavat harjoittaa ammattiaan.
Pohjois-Ruotsissa puhutaan taas meän-kieltä, joka on melko puhdasta SUOMEA.
Pakkoruotsi ei ole pelkästään nimeltään haitallinen vaan koko pakkoruotsi on todella haitallista Suomen kilpailukyvylle.
Huomatkaa, millainen "keskustelu" kaksikielisyydestä oli kyseessä!???
Koolla oli VAIN kovia pakkoruotsittajia. Keskustelun toinen osapuoli puuttui kokonaan.
Miksi? No tietysti siksi, kun svekot PELKÄÄVÄT kielivapauden kannattajia!
Kun ressukat eivät pärjää asiakeskustelussa ja järkiargumenteissa.
Hesarin entinen päätoimittaja Janne Virkkunen taas elementissään svekoilemassa. Eli hänen svekoilunsa Hesarissa ei johtunut Erkosta.
Arto Nyberg haastatteli ohjelmassaan Virkkusta. Arto siteerasi Hesarin edeltäjän Päivälehden avausnumeron pääkirjoitusta, jossa suomenmielinen-sana mainittiin peräti viisi kertaa.
Arto kysyi Jannelta, miltä kuulostaa? Virkkusen naama venähti ja hän vastasi, että "maailma muuttuu". ;-)
Totisesti on muuttunut, kun suomenmieliseksi perustettu lehti on muuttunut täysin ruotsinmieliseksi! Vaikka surujen osuus on puolittunut maassa. Huhhuh...
Paikalle on näköjään rahdattu joku upseeri mannekiiniksi. Hän pokkana väittää, että olisi mennyt Dragsvikiin "vastustamaan ruotsin kieltä"???
Kuulostaako uskottavalta? Tosiasiassa hän meni Dragsvikiin, koska on sveko ja halusi oppia ruotsin kielen.
Svekot ovat paniikissa pakkoruotsi-termin kanssa, koska se on TOTTA!
Virallinen kieliretoriikka perustuu valheellisiin tai vähintään harhauttaviin termeihin.
Ei ihme, että svekot haluavat totuudellisen termin pois.
En ole vielä koskaan törmännyt tilanteeseen, että kielitaidosta olisi ollut haittaa. Miksi ruotsin osaaminen tekisi poikkeuksen. Siinä mielessä Kallis on oikeassa, hyötyruotsi, hyötyenglanti, hyötysaksa, hyötyranska, jos joku etuliite halutaan lisätä. Miten paljon todellisuudessa joutuu tai pääsee käyttämään ranskaa, jos sitä osaa, se onkin toinen juttu. Hyödyllistä kielen opiskelu on joka tapauksessa ollut, jollei muulle niin ajattelun kehittymiselle ja maailmankuvan laajentumiselle. Jos ei muuta, niin silloin tällöin saattaa törmätä ranskankieliseen turistiin, vaikkakin valitettavan harvoin. Jos halutaan viitata opintojen pakollisuuteen, niin silloin olisi syytä käyttää neutraaleja nimikkeitä: pakollinen kieli, valinnainen kieli, vaihtoehtoinen kieli. Mihin muuten katosivat nimitykset pitkä kieli, keskipitkä kieli ja lyhyt kieli. Eikö niitä enää opiskella ollenkaan.
Ei ruotsin osaamisesta ole haittaa, mutta sen pakottaminen kaikille ON haitallista!
Ymmärsitkö viimeinkin vai haluatko edes ymmärtää?
Se on aivan sama millä nimellä sitä kutsutaan mutta tosiasiahan on,että
se on ainoa oppiaine joka on pakollinen jokaisella koulutusasteella jokaiselle
vai onko antaa esimerkkejä jostain muusta.
Pakkoruotsi on oikein kuvaava nimi ja sen tarkoitus onkin vain estää suomen-
kielisiä pääsemästä mistään kohtaa edelle ruotsinkielisestä.
Ja tämä pitää varmistaa vielä kielikiintiöillä.
Luokkavihaa karkeimmillaan aivan samaa kuin Etelä-Afrikan apartheid.
Tarkoittavat varmaankin, että termi on vahingollinen surueliitille ja heidän etuoikeutetulle asemalleen?
Mutta suomalaisille ja muillekin ei-suruille termi on erittäin HYÖDYLLINEN ja OIKEA!
Minkälaista hyötyä termistä on ollut? Valinnaisen ruotsin saaminen kouluun on pysähtynyt kuin seinään, perussuomalaisten kannatus ja perussuomalaisten lasten opiskelumotivaatio on laskenut, RKP on saanut sen ansiosta tiivistettyä rivejään, Mitä muuta?
–Valtio- ja kuntatason sijaan kielipolitiikkaa määrittelisi ensisijaisesti maakunta- tai alueellinen taso, kuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin tutkimukseen erikoistunut Saukkonen, joka työskentelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa.
Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä.
–Näillä alueilla asuu noin 90 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä, Saukkonen perustelee.
Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa. Viranomaisen kanssa asioiva henkilö ei enää välttämättä saisi palvelua ruotsiksi.
–Se olisi siis selvä heikennys ruotsin kielen asemaan. Kompensaationa ruotsin asema vahvistuisi näillä kolmella alueella, joissa valtaosa ruotsinkielisistä asuu, Saukkonen sanoo.
"perussuomalaisten lasten" ?
Onko lapsillakin nykyään puoluekanta?
suomen talous kuntoon ja säästää myös turhista ja ylimitoitetuista kustannuksista ja kaksikielisyys on osaltaan tätä!
Närpiölle 2,1 miljoonaa € joka vuosi.
Larsmo lähes 1 milj € joka vuosi
Korsnäs runsas 0,5 milj euroa joka vuosi
Lohjalle 1.5 milj € joka vuosi, vaikka kunta ei edes täytä kaksikielisyyden kriteereitä, vaan on vapaaehtoisesti päättänyt ryhtyä kaksikieliseksi, päästäkseen kiinni rahoihin, joita valtio maksaa kunnille kaksikielisyydestä.
Kokoomuksen Kimmo Sasi siis haluaa, että Suomen julkisia varoja törsätään miljoonia ja miljoonia joka vuosi, jotta tämä maa olisi mahdollisimman kaksikielinen, vaikka hän edellä itse totesi, että kaksikielisyyden kustannukset ovat suuret.""
Haluttiin kannatuksen nousua, siksi ajateltiin vedota hurrivastaisiin. Ei se sitten toiminutkaan.
po. persujen lasten
Lapsia kohtaan harjoitetaan Suomessa kielipropagandaa, mutta vain yhdeltä puolelta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Svenska.nu
Myös ruotsinkielen opetuksen aikaistamista 6-luokalle perusteltiin sillä että suurin osa lapsista ei vielä ole murrosiässä, joten heidän vastustus ( ilmeisen väärää asiaa kohtaan) on heikompi.
"realismia"
Mitä hyötyä olisi ollut jos pakollista ruotsia ei olsi kukaan vastustanut mitenkään? Olisiko se poistunut siten?
Olisiko ehkä Rkp:läiset "armossaan" sen poistaneet?
Ei varmasti.
Kielipolitiikka pitää saada vielä kovemmille kierroksille, näille kielinarsisteille ( svekomaaneille) ei pidä antaa yhtään periksi, he eivät usko muuta kuin voimaa!
Suomeen tarvitaan suomenkieltä puolustava kielipuolue.
Persujen lapsia on kielletty opiskelemasta ruotsia, koska se on kuulemma valloittajan kieli,
Kannatan perussuomalaisia ja vastustan pakkoruotsia ja Suomen "kaksikielisyyttä". Tiedän myös että muidenkin puolueiden (poislukien Rkp) kannatajista suurin osa on kanssani samaa mieltä.
Olen myös isä. Olen aina kehottanut lapsiani opiskelemaan kaikki koulussa olevat aineet mahdollisimman hyvin arvosanoin. Olen kuitenkin myös kertonut rehellisesti pakkoruotsin historiasta ja sen syvimmän olemuksen - suomenkielisten nöyryyttämisen. Toivottavasti viimeistään seuraava sukupolvi heittää tälläisen "kaksikielisyyden" historian roskalaatikkoon.
Ruotsin opiskeluun tuhrattu aika menee suurimmalla osasta kansaa täysin hukkaan!
Ruotsin opiskelu on Ruotsin mielistelyä, miksi tätä tehdään?
Suomi on pohjoismaa mutta ei skandinavianmaa, suomi on oma maansa jossa puhutaan suomea. Jos pohjoismaat eivät hyväksy suomenkieltä pohjoismaiseksi kieleksi se on sortoa!
Uuusiks mennöö
H I S T O R I A N H A V I N A A.
1930-luvun Suomea
Urho Kekkonen kirjoitti nimimerkillä Mies Suomalainen ja käytti ruotsalaismielisistä sanaa mietosuomalainen, jolla hän kuvasi muun muassa Helsingin Sanomia (22.3.1934, Suomalainen Suomi-lehti 2 / 1934), edistyspuolueen johtoa (1933), (Sunilan ja Kivimäen hallitusten taustavaikuttaja) Rantakaria sekä entistä kokoomuksen johtoa (1933). Urholta lainauksia: "mietosuomalainen haihattelija" (6 / 1934), "mitä yliopistokysymyskeskustelussa ruotsalaisten ja heidän kanssataistelijainsa mietosuomalaisten taholta on esitetty yliopiston suomalaistamista vastaan" (perusteluna oli lähinnä suomenkielisten yliopiston oppikirjojen puute, 1928). Suhteellisuusperiaatetta ei noudatettu eikä kansalaisten ja kansojen tasa-arvon periaatetta.
Urho Kekkonen arvosteli usein Suomen Tukholman lähettiläs Rafael Erichiä, joka jatkuvasti myötäili vierasta valtiota tavalla joka ei sopinut lähettiläälle. Erich oli riidoissa alaisensa (suomalaisuusmies) J V Snellmanin kanssa (filosofin pojan poika).
Numerossa 5 / 1934 Urho Kekkonen arvosteli E N Setälää, joka oli väittänyt, ettei Suomen yliopistoasia olisi Suomen sisäinen asia, jossa "ei tulisi ottaa huomioon ruotsinmaalaista käsityskantaa". Sitä seurasikin ruotsinmaalaisten puuttuminen adressilla Suomen sisäisiin asioihin. Myös Norjan, Tanskan ja Islannin kansallismieliset jättivät oman adressin vastustaakseen Helsingin yliopiston suomenkielistä yliopisto-opetusta. Suomen lähetystöt ottivat adressit vastaan, mikä oli Kekkosen mielestä diplomaattinen virhe - aiemmin Suomen Oslon lähetystö oli kieltäytynyt ottamasta vastaan sikäläisen puolueen vastalausetta Suomen sisäpolitiikasta. Lähettiläs Erich oli tällä kertaa hiljaa eikä paheksunut ruotsalaisten puuttumista Suomen sisäpolitiikkaan, mitä Kekkonen piti sopimattomana. Pohjoismaalaisten ylimielisyys oli suomalaisille liikaa. Suomen kansa tuomitsi jyrkästi ruotsinmaalaisten sekaantumisen Suomen sisäisiin asioihin.
Mainittakoon, että historioitsija Arvi Korhonen piti adresseja puuttumisena sisäisiin asioihimme ja kertoi skandinaaveilla olleen [ilmeisesti rkp:n levittämää] väärää tietoa Suomen asioista. Norja ja Ruotsi eivät olleet järjestäneet suomenkielistä yliopisto-opetusta tai edes koulu-opetusta pohjoisosiensa suomalaiselle vähemmistölle. Korhonen edellytti, että vaatijan omat olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin vaatimuksen kohteella. Ja olivatko tanskalaiset valmiita antamaan saksankielistä yliopisto-opetusta vähemmistölleen, kysyi Korhonen.
Nämä halusivat päättää suomalaisten puolesta Suomen yliopistoasiasta. Tämä oli yritys vahingoittaa toisen maan omakielistä tieteenharjoitusta. Suomen kansalla on oikeus päättää omista yliopistoistaan ja vaalia suomalaista kulttuuria.
Urho Kekkonen: "Ellei suomen kieli kelpaa tasavertaisena kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä, niin voimme olla siitä yhteistyöstä sivussa". UK "kiittämättömyys on Ruotsin palkka" koki A Hackzell, pääministerin puhe kielilain eduskuntakäsittelyssä, sitten puhui rkp:n "kiihkomielinen von Born" joka halusi murskata suomalaisuusvaatimukset - neljä vuotta myöhemmin 1938 Suomen lehdistö tuomitsi Bornin Ruotsissa pitämän puheen sopimattomana. Born toimi myös sotien aikana isänmaan etua vastaan.
UK 3 / 1934 "Jos Suomeen tulisi von der Goltzin divisioonan upseeri kehumaan, ettei Suomi olisi vapaa ilman heitä, tai jos tänne saapuisi riikinruotsalainen herjaamaan Suomen valtakuntaa, reagoisi sitä vastaan kansallinen omanarvontuntomme." UK huomauttaa että toisillakin kansoilla on oikeus omanarvontuntoon. Kekkoselle kansat olivat tasa-arvoisia, toisin kuin eräät muut Suomen presidentit ajattelivat.