On toki ymmärrettävää, että natsien on mahdotonta myöntää että T-34 oli hyvä panssarivaunu, mutta lukekaa te muut millaisia käyttökokemuksia suomalaisilla panssarimiehillä oli niistä muutamista Sotkista jotka Suomen armeija sai sotasaaliiksi ja osti Saksasta vuonna 1941-1944
Kertomuksia ja vertailuja T-34: sesta / StuG III vaunuista löytyy vaikkapa Panssari-lehdestä.
Kertomuksia ja vertailuja T-34: sesta / StuG III vaunuista löytyy vaikkapa Panssari-lehdestä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se on ihan sama millasia vaunuja on, kunhan on riittävä tuotantolinja.
Kyllä saksalaisillakin hyviä vaunuja, mutta ei riittävä tuotantolinja.
Kun soditaan merkitys sillä kuinka nopeasti tuotetaan uutta koulutetaan miehistöä tuotetaan ammuksia. Tuhoutuneiden tilalle siis.
Kyllä venäjä sai merkittävää taloudellista tukea ww2, lisäksi liittoutuneilla ilmaylivoima tiedustelu teknologia , tutka kaikuluotain jne..
Jos T-34 sen tuhoo pantzernyrkillä, ihan sama monta niitä on... yksi ukko ja panssarinyrkki, se on siin...
Vuonna 1930 Stalin osti 2panssaria USA.sta myyjä Waltter Cristie joka oli keksinyt takatelojen erillis jousituksen,Stalin rakensi Siperiaan suuren asetehtaan joka valmisti panssarit Kurskin taisteluun ,joka oli maailman suurin panssari taistelu,jonka jälkeen T-34:stä tuli legenda Saksalla oli Tiikereitä ja Elefantteja jotka olivat valtavan suuri ja raskaita kömpelöitä,myös poltto -aineen kulutus oli valtava
No huoment! Mina taas taala. Olen sen tjyhma ryssa. Ennen osa kirjota, en osa lukia. En ummarra mitan. haisen ja rjuma olen vain mina. Antaka anteksi!!!!!
Karkeatekoisia iskettiin lekalla vipuja ja hylsyt jäi piippuun jumiin. Torni ei paikoittunut ammuntaan. T-34 ei ollut jatkokehityskeloinen. Itävaunut perustuivat sittemmin Kv-pohjaiseen Js-vaunuun ja länsimaiset Tigeriin.
oli. Se oli nimenomaan maastoliikkuvaksi suunniteltu ja viistot pinnat paransivat osumakestävyyttä.
Teknisesti se ei ollut kovin kehittynyt. Laadun korvasi valtava määrä.
Kaksintaistelussa Tiikerin kanssa sillä ei ollut sanansijaa.
Sääliksi käy suomalaisia veteraaneja,jotka eivät tienneet miten paskoja vaunuja,lentokoneita,raketinheittimiä ja miehistöä heitä vastaan lähetti stavka,vaan juoksivat Rajajoelta Viipuriin kymmenien kilometrien päivävauhtia.
reilusti puna-armeijan vauhdille kesällä -41. Mahtoi harmittaa.
"Oli se surkeaa"
Hassua että tuollaisia änkyräkomuja vielä löytyy. Luulisi, että hekin olisivat tyytyväisiä, että suomalaiset kykenivät torjumaan niin miehistön kuin kaluston määrällä ylivoimaisen vihollisen. Mutta ei, jostakin syystä se harmittaa. Ilmeisesti nuo vähälahjaiset tietävät että siinä meni mahdollisuus toimia ilmiantajina tai muuna selkärangattomana. Nopeasti olisi myyty vaikka oma äiti, että olisi saatu Ladaan uusi pakari.
Suomihan on aina hävinnyt ihan kaikki kahinansa tuota suurta ja mahtavaa itänaapuriaan vastaan.
Vai olenkp minä nyt muka kommetteineni jotenkin väärässä?