Rakas päiväkirja,
Niinhän se tämäkin päivä taas meni. Kuunnellessa ja katsellessa ikäviä ilmeitä, naamoja. Tutkaillessa omaa sisintään ja pahaa oloaan. Ollessa, elämättä. Eläessä, ehkä olemattakaan melkein lain.
Ikäväni ihmiseen, rakkauteen ei hellitä, siinä päällä vielä itsesyytökset ja itsetunnon heikkous. Haluaisi niin tehdä jotain, jopa saavuttaa.. mutta se riistetään minulta, pieninkin vähäinen ilon pisara halutaan musertaa.
Itkettää mutta kyyneleitä ei tule.
Jospa jaksaisin silti vielä huomiseen.
Niinhän se tämäkin päivä taas meni. Kuunnellessa ja katsellessa ikäviä ilmeitä, naamoja. Tutkaillessa omaa sisintään ja pahaa oloaan. Ollessa, elämättä. Eläessä, ehkä olemattakaan melkein lain.
Ikäväni ihmiseen, rakkauteen ei hellitä, siinä päällä vielä itsesyytökset ja itsetunnon heikkous. Haluaisi niin tehdä jotain, jopa saavuttaa.. mutta se riistetään minulta, pieninkin vähäinen ilon pisara halutaan musertaa.
Itkettää mutta kyyneleitä ei tule.
Jospa jaksaisin silti vielä huomiseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suvaitsevainen päiväkirjani!
Lupaan sinulle olla lukematta tätä nettishittiä muutamaan päivään. Lupaan tuulettaa päätäni ja tehdä hyödyllistä ja näkyvää. Joo, joo.
Tänään olen ihmetellyt, että kuinka se hervoton alavire onkin yhtäkkiä kääntynyt ylävireeksi, intohimoksi suorastaan, riemuksikin. Äkkiä se tuuli näyttää muuttavan suuntaansa?!
Mitäkö odotan, jotakin mukavaa tapahtuvaksi, joulupukkia? No, mikä ettei, ja vist. Minähän lupasin itselleni tonttuilupäivän. Sillähän siitä happamuudesta pääsee, yllättämällä itsensä ja tekemällä sitä, mikä takuuvarmasti tuo mielihyvää - tekivätpä muut mitä tahansa.
Ja sitä paitsi, kannattaa hankkiutua sellaiseen, missä rakastaa itseään tai paremminkin....rakastuu itseensä ja läsnäoloonsa kerta toisensa jälkeen. Saa siitä sitten lähimmäisetkin osansa....jos osaavat ottaa vastaan :-)
*ihan*hyvä*päivä*
Oikeastaan meistä joskus tuntuu pahalta, vaikka ei ole mitään aihettakaan. Ikävä saa olla ja rakastaakin saa, ei siinä ole mitään itsesyytöksen aihetta.
Kyllä sinä jaksat....minun takiani, minä olen hengessä mukana...nähdään :))
Merkillinen sattuma tämä ainutlaatuinen mies sisäisellä portillaan. Siitä on aikaa tasan 20 vuotta. Ja se ketjuuntuu toiseen merkilliseen kohtaaminen, josta olen Sinulle kertonutkin. Me jätämme jälkiä, teemme polkuja, harhailemme ja yllättäen huomaamme olevamme takaisin tutulla polulla, tutunoloisen ihmisen tykönä..... siis, tämä ainutlaatinen on nyt yhdistänyt ensimmäisen ja kolmannen ainutlaatuisen. Sanoiko muuten joku joskus, että asioilla on taipumus järjestyä? Taisi sanoa. Lupaa siis, ettet humppaa heikoilla jäillä, oot muutenkin siivosti, nukut riittävästi ja pidät itsestäsi hyvää huolta : )
P.S. Muista kastella kukkia ja maaliskuussa vaihtaa mullat.
kenenkähän kanssa minäkin olen täällä aikoinaan rupatellut...
törmätä pitkästä aikaa. Olet varmasti se eräs nainen, johon törmäsin Stocmannin kenkäosastolla kun Armi Kuusela kruunattiin. Sulla oli samanlainen uimapuku kuin Armilla ja oli todella utelias jo silloin.
......
Uimapuku oli samanlainen kuin Armilla, mutta uteliaisuuttani en kyllä näyttänyt vielä silloin.