...ole hyvä juttu ?
Muutenhan olisimme kansallismielisiä nationalisteja eli natseja.
Ja eikös se juuri ole määrätty huonoksi asiaksi.
Muutenhan olisimme kansallismielisiä nationalisteja eli natseja.
Ja eikös se juuri ole määrätty huonoksi asiaksi.
Mutta eikös
globalisaatio...
16794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
GHlobalisaatio on hyvä juttu, ongelma on se, että siitä hyötyvät ns. kolmannet valtiot.
Sellaiset maat kuin Kiina, Filippiinit, Intia jne ovat kuromassa kehittyneiden maiden tasoa umpeen. Heillä on osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa, vähitellen myös ostovoimaa ja markkinoita. Yrityksillä on paljon työtä, joka voidaan aivan hyvin tehdä kehitysmaissa ja kehitysmaat ovat ansainneet sen. Aikanaan Suomikin sai nauttia ulkomaisista sijoituksista, kun siirryimme agraaritaloudesta teollistuneeseen, hyvinvointia luovaan yhteiskuntaan. Nyt sen tekevät ns. kolmannen maan kansat.
Kipeetähän tekee ja kiukuttaa, kun oma urilleensa jähmettynyt yhteiskuntamme ei kykene tilannetta hallitsemaan. Työvoimamme ei monessa suhteessa poikkea ammattitaidossaan ja ahkeruudessaan eikä edes innovatiivisuudellaan kiinalaisesta tai intialaisesta työvoimasta. Huippuosaamistakin löytyy siinä kuin meilläkin. Meitä on aina peloiteltu, että suuret massat vyöryvät Eurooppaan ja meille Suomeen. Mitä ne täällä tekisivät? Nehän luovat kotimaassaan ja kotioloissaan tulevaisuutta.
Olihan se hyvittavaa luulla, että kehitysmaat tulisivat pysyvästi polkemaan paikoillaan ja ostamaan meidän almuina antamillamme kehitysapurahoilla meidän valmistamiamme tuotteita. Nyt ne tekevät ne itse. Nämä meidän presidenttimme ja piispamme nyt ällistelevätkin, kun eivät voi jalomielisesti jakaa almuja oman sädekehänsä kirkastamiseksi. Kehitysmaa-avuilla he ovat voineet ohjailla ja vaikuttaa kehitysmaiden sisäisiin asiaan(sosialismia tai luterilaisuutta rakentamassa). Nyt tämä lelu on katoamassa - ja sehän tässä jurppii.
muuta:
"Globalisaatioon liittyvä hyvinvointivaltion ja julkisten palvelujen mureneminen on prosessi, joka ikäänkuin etenee reunoilta kohti keskustaa. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaat, jotka eivät vielä ole edes ehtineet rakentaa todellista hyvinvointivaltiota. Niihin viimeisten kolmen, neljänvuosikymmenen aikana rakennettuja julkisia terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiä ajetaan parhaillaan alas ja yksityistetään yhä kiihtyvällä vauhdilla. Aalto iskee viimeisenä Pohjoismaihin,julkisten palvelujen ja hyvinvointivaltion vahvimpaan linnakkeeseen Maapallolla."
http://www.google.fi/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf kohti vuotta 1929?&hl=fi&lr=lang_fi
Ohessa kuvaa globalisoituneista metsistä:
http://www.saunalahti.fi/~hartsa5/elaimet/ahma/kuvia.html
Huomatkaa tuskaiset ilmeet, koska McDonalds on tullut ja syrjäyttänyt normaalit ruokailutavat.
Juuri niin,osuva vertauskuva. Näinhän tämä maailma pelaa.Veljet on jo veljeä vastaan, jokaisesta työn/onnen rippeestä taistellaan jo nyt verisesti.Tuskin tässä pelin lopussa on kovin monta onnelista voittajaa.Haaskalinnut saalistaa !
Ahmat ovat kunnioitettavia elukoita, mutta tässä on kuva ihmisen luomasta sosiaalisesta tasa-arvosta:
http://www.cantiamo.org/tours/germany03/inspection/berlin/images/berlin old communist buildings.jpg
Sitäpä juuri asiansa hoitaneisiin kolmansiin maihin rakennetaan, hyvinvointia. Vai luuletko tosiaan, että hyvinvointi syntyy meidän kehittyneiden maiden almuista, jotka annetaan ylihinnoiteltujen tuotteidemme ostamista varten.
Globalisaatio on sitä, että tieto, oppi ja taito kulkeutuu sinne, missä sitä osataan ja kyetään käyttämään. Vasta sen jälkeen lähtee liikkeelle pääoma ja syntyy tiedon, taidon, olosuhteiden ja pääoman yhteys. Tämä taas synnyttää ja kehittää hyvinvointia ja markkinoita. Lisääntyvä kulutuskyky ruokkii työtä ja lisää voimia uuteen kehitykseen. Kaatopaikkaasukkejakin tai ainakin heidän jälkeläisiään tarvitaan työhön.
Sääli tietysti niitä kansoja ja maita, joissa diktaattorit ja korruptoitunut hallinto on jättänyt menestyksen pohjatyön heitteille. Pääoma ei etsi näistä maista pitkäjänteistä sijoitusta. Ne tulevat jatkossakin saamaan päiväsijoituksia riskin edellyttämällä hinnalla. Kunnes....
Globalisaatio on siis parasta kehitysapua vielä nyt alikehittyneisiin maihin. Tokihan me voidaan vahoine rakenteinemme jäädä tänne pohjolaan jäykistelemään. Toivottavasti ottavat mukaan, kun ohi menevät.
päinvastoin:
"Kehitysmaat maksavat yhdeksän kertaa enemmän velanhoitokustannuksina kuin ne saavat kehitysapua."
"Vielä 1960- ja 1970- luvuilla ajateltiin jopa, että kehitysmaat saavuttavat teollisuusmaat muutamassa vuosikymmenessä. Neljä pientä Kaakkois-Aasian maata saavuttikin himoitun rikkaiden maiden klubin jäsenyyden, mutta suurimmassa osassa kehitysmaita lupaavasti alkanut kehitys kääntyi laskuun. Syinä olivat ennen kaikkea velkakriisi ja sitä seuranneet rakennesopeutusohjelmat sekä maailmankaupan vapauttaminen."
"Rakennesopeutusohjelmia on toteutettu miltei kaikissa kehitysmaissa 1980-luvun alusta lähtien. Ohjelmat edellyttävät, että velanhoitoon on hankittava rahaa ennen kaikkea lisäämällä vientiä ja leikkaamalla valtion menoja. Koska kehitysmaat vievät samoja tuotteita, seurauksena on ollut ylitarjonta ja hintojen voimakas lasku. Tuontia taas on helpotettu madaltamalla tulleja.
Valtion menojen leikkaaminen on tarkoittanut mm. maataloustukien lopettamista ja terveydenhuolto- ja koulutusmenojen rajuja leikkauksia (useimmissa maissa koulu- ja terveyskeskusmaksut on palautettu). Tähän on liittynyt myös laaja yksityistäminen.
Kehitysmaiden velka on kasvanut nopeimmin juuri rakennesopeutumisohjelmien aikana. Lisäksi ohjelmien toteutuksen sosiaalinen hinta on ollut epäinhimillisen korkea. Nälkäänäkevien määrä on noussut miljardiin, toinen miljardi kärsii laadullisesta nälästä (yksipuolinen ravinto). Suurin osa nälkäänäkevistä on naisia ja lapsia. Lapsikuolleisuus ja synnytyskuolleisuus ovat lähteneet uudelleen nousuun. UNICEF:n tutkimuksen mukaan rakennesopeutusohjelmat tappavat joka vuosi puoli miljoonaa lasta. Ympäristöongelmat ovat kärjistyneet, kun maat myyvät velkojen maksamiseksi kaiken minkä irti saavat."
" Puolet näistä maista saa yli 50 prosenttia vientituloistaan yhdestä ainoasta raaka-aineesta; useassa maassa yhden tuotteen osuus on yli 75 prosenttia.
Raaka-aineiden reaalihinnat ovat jo 1800-luvun lopulta lähtien jatkuvasti laskeneet. Rajuinta hinnanlasku on ollut viime vuosikymmeninä: vuosina 1970-2000 hinnat putosivat miltei kolmannekseen.
Tärkein syy hintojen laskuun on viimeaikoina ollut jatkuva ylitarjonta maailmanmarkkinoilla. Ylitarjonta johtuu siitä, mettä rakennesopeutusohjelmat pakottavat kasvattamaan vientiä. Näin teollisuusmaat käytännössä päättävät raaka-aineiden hinnasta, koska ne hallitsevat sekä tarjontaa että kysyntää. Toinen tärkeä syy hintojen laskuun on ollut se, että kehitysmaat ovat joutuneet purkamaan kaikki tuottajien tuotekohtaiset yhteistyösopimukset, joilla pyrittiin sääntelemään ja vakauttamaan tuotantoa. Kun esimerkiksi kahvisopimus purettiin vuonna 1989, kahvin hinta romahti puoleen lähes yhdessä yössä.
Kehitysmaat eivät jalosta omia raaka-aineitaan, sillä suuret ylikansalliset yritykset hallitsevat kehitysmaaraaka-aineiden kuljetusta, jalostusta ja kauppaa. Köyhien kehitysmaiden on käytännössä mahdotonta kilpailla niiden kanssa markkinoilla. Ne käyttävät kehitysmaaperäisten tuotteiden mainontaan enemmän rahaa, kuin kehitysmaat saavat niiden raaka-aineiden kaupasta."
"Aasian "taloustiikerien" menestys perustui suurelta osin suojatullien käyttöön. WTO edellyttää tullien asteittaista poistamista.
Tuotekohtaiset tuottajasopimukset sopimukset sisälsivät mm. maakohtaisia kiintiöitä ja varastointijärjestelmiä, joilla pyrittiin välttämään ylitarjontaa. Nykyisin kaikkien raaka-aineiden hinta määräytyy teollisuusmaiden raaka-ainepörsseissä. Raaka-aineista on tullut suosittu keinottelukohde, mistä johtuen niiden hinnat heittelehtivät entistä rajummin ja sijoittajien saama osuus hinnasta saattaa nousta yhtä suureksi kuin viljelijän.
Miltei jokaiseen kehitysmaahan on perustettu ulkomaisille yrityksille erityisalue, missä kaupan "vapaus" on viety äärimmilleen: työntekijöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia, ympäristösäädöksiä ei tarvitse noudattaa, voitot saa kotiuttaa kokonaan . Näillä alueilla työskentelee noin 50 miljoonaa työntekijää, pääasiassa nuoria naisia ja lapsia.
Miltei kaikki kaivannaisalan valtionyritykset kehitysmaissa on viime vuosina yksityistetty; eli käytännössä myyty ylikansallisille yrityksille. Maatalousraaka-aineiden ulkomaankauppaa hoitaneet valtion organisaatiot on purettu ja viljelijät myyvät tuotantonsa suoraan ylikansallisille..."
"Maailma on "keskiaikaistumassa": rikkaat eristäytyvät tavalliselta kansalta omiin linnakkeisiinsa. Jo kolme miljoonaa ihmistä USA:ssa asuu tarkasti vartioiduilla, muurien eristämillä asuinalueilla - miltei yhtä monella on myös vastoin tahtoaan muuri ympärillään."
lainaukset:
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Rakennesopeutusohjelmat
Tyypillistä niputtaa kehitysmaat yhteen nippuun, niin päästään tekemään yleistyksiä ja tyypittelyjä. "Kiina ja Intiailmiö" johtuvat siitä, että maata on kyetty rakentamaan viime vuodet taitavasti. Jostakin syystä kehittyneiden maiden apu luovutettiin maihin, jossa pyrittiin rakentamaan sosialistista maailmankuvaa ja yksipuoluejärjestelmää. Synnytettiin asearmeijoita ja ruhtinaita palatseineen ja lentokoneineen. Sitä menoahan ei kestänyt Neuvostoliittokaan, saatikka huonommista lähtökohdista lähtöisin olevat maat.
Suomessa näkyvä globalisaatio näkyy työpaikkojen siirtymisenä nouseviin kehitysmaihin. Se on sinne parasta apua, se tulee kasvattamaan sikäläistä kansantaloutta ja nämä maat tulevat selviämään veloistaan. Siispä riemuitkaamme ja iloitkaamme.
Useiden kehitysmaiden velkaongelma johtuu siitä, että lainat on käytetty tuottamattomasti tai ne ovat suorastaan menneet "Kankkulan kaivoon". Ikävimmässä tapauksessa niillä on varusteltu armeijoita ja rakennettu "oikeanoppista yhteiskuntajärjestelmää" ja sitä odotellessa ruhtinaspuoluejohtajien paltseja ja yksityisomaisuutta. On vain sotkettu maiden sisäisen kasvun dynamiikkaa.
Miksi siis kehitysmaat ovat velkaantuneet. Kuten olen väittänytkin, ne ovat saaneet kehittyneistä maista runsaasti ja kritiikittä luottoja ja takauksia ostaakseen kapitalisti- ja sosialistimailta tuotteita, joita ne eivät kipeimmin juuri tarvitsisi. Lainojen varsinainen tarkoitus onkin ollut työllistää lainojen antajavaltioiden työläisiä ja avittaa kehittyneiden maiden talouselämää.
Monen kehitysmaan osalta syntyy aivan oikeutettu tilanne. Lainat jäävät niiden lainottajien ja takaajien maksettaviksi, jotka niistä enimmin olivat tosiasiassa hyötyneet. Mutta näyttää siltä, että ne valtiot, joilla on ollut luottamus omaan kasvudynamiikkaansa, ovat kyenneet saamallaan rahoituksella vähitelleen nousemaan asteelle, jossa he itse ottavat osuutensa kansainvälisillä markkinoilla ja työpaikoista. Ja siihen meillä suomalaisilla ei ole rutisemista.
Seurataan siis katseella, kun näköjään muutakaan ei osata.
enään ilmeisesti osatakkaan? Samankaltaista keskustelua...
"Ei ruuan raijaaminen ratkaisen maailman köyhyyttä ja nälkää, heidän pitää oppia itse huolehtimaan itsestään."
Kylläpähän se ruuan raijaaminen jossain määrin ratkaisee. Jos köyhien maiden peltojen antimia ei raijattaisi länsimaihin olisi sielläpäin vähän vähemmän nälkäisiä ja täälläpäin vähän vähemmän ylipainoisia ja keuhkosyöpää"
"Kukan on kieltänyt kehitysmaiden ihmisiä olemasta neroja joiden keksinnöillä voisivat rikastua."
Et ilmeisesti käsittänyt mitä patentoiminen merkitsee. Rikkaat ovat ostaneet itseltään itselleen YKSINOIKEUDEN valmistaa kaikkia näitä hienoja vempeleitä. Rikkaat ovat myös omineet suurimman osan maailman luonnonvaroista, joita tämä "edistyksellinen" automatisaatio edellyttää."
"Kehittyneillä mailla on noin 99% hyväksytyistä patenteista. Kehitykselle välttämättömän tiedon ostaminen ylittää kehitysmaiden mahdollisuudet."
http://www.vaikuttava.net/article.php?sid=950
Kehitysmaihin jäävät vain vähäiset palkkatulot ja pienelle eliitille "suojelurahat", voitot menevät suoraan ylikansallisille firmoille.
Maatalouskin kaapataan suurfirmoille:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004584239
http://gamma.nic.fi/~otammile/geeniyht.htm
Kehitysmaista ei tällä hetkellä ruokaa länteen raajata. Joitakin etelän hedelmiä, kahvia yms.. Itse asiassa Suomi, Eurooppa ja Usa tuskailevat ylituotanto-ongelman kanssa. Toisten "kehitysmaa-asiantuntijoiden mielestä" kehittyneissä maissa ruuan hintasubventtiot pitäisi poistaa, kun ne alentavatt ruuan hintaa niin, etteivät kehitysmaan maanomistajat saa tuotteistaan kunnon hintaa maanviljelystään kehittääkseen. Ja syy on globalisaation. Toisin sanoen maanomistajat eivät pääse viemään maataloustuotteita nälkäisten kanssaihmisten edestä kovaan hintaan kehittyneisiin maihin.
Minä pelkään, että subventtioiden loppuessa maailmanmarkkinahinnat nousevat niin, ettei kehitysmaan käyhille kannata halpaa viljaa tuottaa, vaan se myydään tuotantoaan vähentäville kehittyneille maille. Tätähän maanomistajaluokka kehitysmaissa varmastikin toivoo!!!
Tämä patenttijuttupa oli lystikäs. Alikehittyneissä maissa ei ensivaiheessa kaivata alan viimeisimpiä ja hienoimpia vempeleitä. Vähempikin on kehitystä, joka ruokkii itseään. Ja jos eivät tarvitse rubiineilla koristeltuja kännyköitä, niiden valmistelusta voi saada aluetalouden näkökulmasta huippupalkan. Metsät ja koskivoimahan se Suomessakin aloitti teollisen vallankumouksen ja sai saksalaiset, venäläiset, norjalaiset ja ruotsalaiset sijoittamaan tänne pohjolan periferiaan. Ei tässä mitään sen kummempaa. Ensin tervaa, kaivopölkkyjä ja sitten teknisen puunjalostuksen tuotteita.
Nyt monikansalliset yritykset ovat siirtämässä työnteon painopistettä kehityksessä jo edenneisiin entisiin kehitysmaihin, joissa yhteiskuntaolot ovat jo siihen valmiit ja on osattu panostaa koulutukseen. Toki Kiina, Intia ja Pakistan ovat jo teknisestikin olleet korkealla tasolla, mitä valitettava ydinasetekniikkakin osoittaa. Siellä ovat tulevaisuuden markkinat. Perässä tulevat useat pohjoisafrikkalaiset valtiot.
Globalisaation kauhistelijoita vain harmittaa, ettei globalisoituminen tapahdu heidän ehdoillaan. "Suomalaisia kännykänvalmistajaa harmittaa että intialaiset, kiinalaiset yms tekevät kännykkänsä itse." Globalisatiokeskustelussa on kiusallisen itsekäs protektionimin piirre.
Kehitysmaa-apuun on uhrattu kauhistuttavan suuria summia raaàn ja itsekkään vastakauppapoolin ylläpitämiseksi tai niillä varoilla on haluttu rakentaa sellaisia yhteiskunta- ja talousjärjestelmiä, jotka euroopassakin osoittautuivat "menneen talven lumiksi". Mikä täällä oli utopiaa, on kehitysmaissakin sitä.
talven lumia tuo tapa ajatella, lainaa:
"Perinteisen talousteorian mukaan uusi teknologia nostaa tuottavuutta, alentaa tuotantokustannuksia ja lisää halpojen tuotteiden tarjontaa. Automaation vuoksi alentuneet hinnat jättävät kuluttajille ylimääräistä rahaa käytettäväksi muiden tavaroiden ostoon, mikä lisää työllisyyttä muualla elinkeinoelämässä. Työttömyysongelma ratkeaa tämän mukaan ajan kuluessa itsestään.
Riffkin epäilee tätä 1800-luvulta peräisin olevaa ”Sayn lakina” tunnettua ajatusta, jota olettaa, että tarjonta luo ilman muuta oman kysyntänsä. Tämä saattoi pitää paikkansa viime vuosisadalla, mutta nykyään tuotteiden kysyntä on epävarmaa.
Työntekijän toinen puolisko on kuluttaja, asiakas. Jos työntekijä ei saa palkkaa tai on vain hyvin heikosti palkattu, on hän myös huono asiakas. Tuotannon tehostaminen siis itse asiassa tuhoaa kysyntää.
Rifkinin kirjan keskeinen huomio koskee markkinatalouden kyvyttömyyttä jakaa tuottavuuden tuomaa tulonlisäystä laajasti. Ostovoimaisten ihmisten vähentyessä markkinat kutistuvat ja lama on näköpiirissä.
Rifkin selittää suorasukaisesti, että 1930-luvun syvä lama johtui menestyksekkäästä työn tehostamisesta, joka aiheutti massatyöttömyyttä, mikä puolestaan halvaannutti kysynnän."
http://www.uta.fi/~tierka/tyottom.htm
"Professori Ian Angell London School of Economicsista näkee tulevaisuuden hyvin julmana. On paljon syrjäytyneitä. He eivät tyydy kohtaloonsa. Se johtaa väkivaltaisuuksiin. Jokainen eristyksissä oleva (elektronisesti aidatuissa asuinyhteisöissä) on vaarassa. Tulevaisuuden kaupunki on kuin keskiajalta. Rikkaat ja keskiluokka pakenevat turvaan. Kaikki uuden tekniikan myötä vaurastuneet asuvat aidatuilla alueilla. Rikkaat asettuvat muurien ympäröimiin yhteisöihin. Ilmiö ei ole länsimainen vaan globaalinen. Muurit eivät ole kivisiä vaan elektronisia. Yhdysvalloissa on jo n. 40000 aidattua asuinyhteisöä, joissa asuu miljoonia ihmisiä."
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/arkisto/22000/kesk/ojapelto.htm
Hyvä huomio:
http://www.vihrealanka.fi/2000/15/kirjeet.html
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/14.helmikuu/RIFKIN.HTM
http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/korten.html
Eipä juuri tule kauheasti positiivista mieleen tuollaisesta kehityksestä, ei edes kehitysmaita ajatellen.
Niihän Marx ja Leninkin olettivat, että vallankumous alkaa Englannista ja Saksasta eikä vasta teollistumisensa esiasteella olevalla Venäjällä.
Väärin olettivat. Leninkin oli vähällä myöhästyä koko rebellistä. Että silleen. Lopulta Mao sekoitti koko teorian.
Suomalaisen kehitysmaaideologianahan on ollut, että kehitysmaat pidetään armolahjoja jakavan kehittyneen maan poliittisen eliitin yhteiskunnallisten teorioitten laboratorioina ja idelogian kangastuksena tai kulutustavaramarkkina reservinä. Käytäntö vaan kulkee toista rataa. Siksi globalisaatio harmittaa.
Siinä muuten olen samaa mieltä, ettei tarjonta luo jatkossa kysyntää. Laatu ja määrä vaihtavat paikkaa kehittyneissa maissa. Syrjäytyneisyys taas näyttää olevan suorassa riippuvuussuhteessa psykologien, sosiaaliterapeuttien yms. määriin. Aivan kuin ennen ei olisi ollut syrjäytyneitä, juurettomia, hyljeksittyjä, sairaita eikä rampoja. Oli vaan vähemmän psykologeja ja terapeutteja.
Iäkkäänä ihmisenä vaihtaisin mielelläni nuoruuteni muistikuvat niihin kullattuihin muisteloihin, joihin nykyajan syrjaytyneisyyttä tms. halutaan verrata. Mutta muisti vielä pelaa. Toki tauti tappoi ennen nopeammin!!! - kuten kehitysmaissa nykyisin ja siksi syrjäytyminen yms. ei ollut ennen niin muodokkaasti esillä.
eli ei tule vaurautta näinhin maihin, päinvstoin köyhyys globalisoituu:
"YLE24 TIISTAI
YK: Köyhyys yhä yleisempää
Yhä useampi työssäkäyvä ihminen elää
köyhyydessä, ilmenee YK:n tiedoista.
YK:n mukaan 1,4 miljardia ihmistä eli
puolet maailman työtä tekevistä ihmi-
sistä ansaitsee alle YK:n köyhyysrajan
eli alle 2 dollaria (1,5 euroa)
päivässä
550 miljoonaa ihmistä joutuu tulemaan
toimeen alle dollarilla päivässä.
YK patistaakin kaikkia jäsenmaitaan
ryhtymään tehokkaampiin toimiin uusien
ja parempipalkkaisten työpaikkojen
luomiseksi, jotta järjestön tavoite
köyhyyden taltuttamisesta vuoteen 2015
mennessä saavutetaan."
Aivan kuten sanottiin:
"Michel Chossydovsky:
Köyhyyden globalisointi - Maailmanpankin ja IMF:n uudistusten vaikutuksia
Michel Chossydovsky käy läpi maailmantalouden rakenteiden perustavaa
muutosta 1980-luvun alusta tähän päivään. Hän selvittää kuinka johtavat rahoituslaitokset, ennen kaikkea Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki, ovat pakottaneet kolmannen maailman maat - ja vuodesta 1989 lähtien myös Itä-Euroopan - näihin muutoksiin. Kirjan helposti lähestyttävät analyysit tuovat esiin uuden talousjärjestelmän hätkähdyttäviä seurauksia.
Tosiasiat näyttävät kuinka uusi talousjärjestelmä ruokkii inhimillistä köyhyyttä ja ympäristön tuhoa, kuinka se luo sosiaalista eriarvoisuutta, saa aikaan rasismia ja etnisiä selkkauksia sekä murentaa naisten oikeuksia.
Michel Chossdovsky on kansantaloustieteen professori Ottawan yliopistossa Kanadassa."
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/2001/koyhyyden.html
Eivät tietenkään ansaitse, kun ei ole ollut ammattitaitoa eikä työtä. Ovatpahan saaneet vain täältä rikkailta idealisteilta ja paailmanparantajilta verotuksella koottuja almuja. Nyt sinne syntyy työpaikkoja, ammattikoulutusta ja sen myötä kehittyy hyvonvointia ja palveluja. Eivät ne toisilleen halkoja hakkaamalla elä.
Muuten! Ferrari teki juuri monivuotisen tietotekniikkasopimuksen intialaisen firman kanssa. Oli kuulemma maailman huippua. Ja kiinalaiset ostivat IBM:ltä tietotekiikan kovanraudan valmistusliiketoiminnan.
Kuulläpä se siitä lähhtee. Ja pitkääpä täällä hyvinvoinninpaapojat hatusta kiinni, nyt mennään. Hyvinvointia syntyy sinne, missä on työtä. Missä sitä ei tehdä, ei sitä synny!!! Se on sellainen se globalisaatio!
hyvinvointia todella?
http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lukijanviesti.asp?id=1489672&skip=89
Samasta keskustelusta(76)
"Enää kiinan erityistalousalueet eivät houkuttele entiseen tapaan maaseudun väestöä puoleensa. Syynä on surkeat elinolosuhteet ja surkea palkkaus, tyhjän saa pyytämättäkin: monet vanhemmat neuvovat nykyään nuorisoaan pysymään poissa kaupungeista ja niiden tehtaista. Ne eivät ole tie onneen."
Ohjelma on nähty. Suuressa maassa on monenlaista. Ohjelmassa työnhakuun tulleet huonosti ammattitaitoiset pyykinpesijät, riksananajat, puhtaanapitotyöläiset ja bulkkityöntekijät olivat huonossa asemassa. Ohjelma esitti erään tämän hetken ongelmailmiön. Se ei kuitenkaan edes pyrkinyt kuvaamaan koko kuvaa Kiinasta.
Olosuhteet Kiinan maaseudulla ovat todella kurjat eikä nälkäkuolema ole mikään vieras asia. Myös tietämättömyys on suuri ongelma. Lähtötilanne on ollut surkea. Tilanne on kuitenkin selvästi muuttumassa. Ammattitaito kehittyy ja yhä vaativammat tehtävät odottavat, Kiina on nousussa. Vaiheittain myös työsuojelu ja kysyntä ammattaitoisesta työvoimasta kasvaa. Kilpailu työvoimasta muotoutuu ja se muuttaa tilanteen. Tuloerot tulevat kasvamaan ja sen myötä työnjako eriytyy. Palvelujen tarve kasvaa ja sekin tietää työtä. Selvää tietysti on, että suuressa maassa on suuret ongelmat eikä kaikkea ratkaista hetkessä.
Ja sitten tuohon sanontaan "monet". Vaikka niitä "monia" olisi suomalaisen kansakunnan lukumäärää, ne ovat Kiinassa vain "joitakin". Ja elintaso on aina jotakin suhteessa vertailutasoon. TV-ohjelman surkeat olot olivat varmaankin huonot jopa suhteessa kiinalaisiin maaseutuoloihin. Ehkäpä samassa määrin kuin 50-luvun siirtotyöläisen ja tukkijätkän parakkileiritys oli huono suhteessa silloiseen suomalaiseen keskivertoelämäntasoon. Mitäpä siitä ruokahuollon ja majoitusmaksujen jälkeen nyt käteen jäi?