Siitä mihin järki loppuu, siitä usko alkaa....
Olenko
Oikeessa..? (ateisti)
9240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vai oliko peräti niin että mihin tieto loppuu siitä usko alkaa. Nyt tiedät miksi uskontoja on olemassa.
Tuolla ateisti-ilmoituksellasi et saa muuta aikaan kuin paskaa niskaan joidenkin seta-täti-hihhuliskitsojen taholta, olisit jättänyt pois.
Uskonto ja ateismi eivät ole toisensa pois sulkevia. Tämä on yleispätevää:
Kaikkea ei voi selittää järjellä
Ikä ja kokemus eivät valitettavasti aina tuo viisautta. Tämä on yleispätevää. Sen sijaan ne usein tuovat ylpeyttä ja ylemmyydentuntoa toisiin nähden.
Kaikkea ei voi selittää uskolla.
Tietoa voin jakaa, mutta en ymmärtämystä.
Uskonto ja ateismi eivät ole toisensa pois sulkevia.
Ikä ja kokemus tuovat yleensä viisautta ja elämänkokemusta. Tämä on yleispätevää. Vain lapset luulevat, että ne tuovat ylpeyttä ja ylemmyydentuntoa toisiin nähden.
Kun olet 60 vuotta vanha, tule kertomaan minulle oletko ylpeä ja ylemmyydentuntoinen, kuitekin sillä varauksella, että olen hengissä.
Kaikkea ei voi selittää järjellä, eikä uskonnolla.
että uskoa voit jakaa etkä ymmärtämystä? Yleensä ylemmyydentuntoiset iäkkäämmät ihmiset kuvittelevat olevansa viisaita ja kokeneita, johtuen korkeasta iästään ja elämänkokemuksestaan. 60-vuotiaana aletaan olemaan jo niin omissa kaavoissaan että muita mielipiteitä ei enää hyväksytä kuin vain oma.
Pelottaa ajatella että myös minulle on mahdollista käydä niin. Sitten kauhistellaan maailman menoa ja nuorison käyttäytymistä, kun aivot eivät enää jaksa otaa uutta tietoa käsiteltäväksi entiseen malliin. Ymmärtämys ja empatia hiipuvat iän mukana, näkemykset muuttuvat konservatiivisempaan suuntaan, jämähdetään muistelemaan menneitä hyviä aikoja ja kultaista nuoruutta..
Siis yleensä. Näin ei ole kuitenkaan kaikilla. Mutta Elmo, sinun kirjoituksistasi ovat nämä ikääntymisen merkit jossain määrin aistittavissa, halusitpa niin tai et. Tämä on minun mielipiteeni.
olemassa tutkimustietoa, että 60- vuotiaana aletaan olla niin omissa kaavoissa, että muita mielipiteitä ei hyväksytä ja että ymmärtämys ja empatia hiipuvat iän mukana? Tunnetko paljon tuollaisia vanhempia ihmisiä vai yleistätkö muutaman tuntemasi tuollaisen henkilön perusteella? Omassa sukulais- ja tuttavapiirissäni en kyllä sanoisi olevan tuollaisia henkilöitä. Esititkö karikatyyrin?
Lue viestini, en väittänyt tapauksen olevan näin kaikilla. Kirjoituksista päätellen tarkoitin lähinnä Elmolla, tosin tuntemani vanhemmat ihmiset ovat lähes poikkeuksetta käyttäytyneet näin.
Ehkä sinä et ole jaksanut tutustua tarpeeksi lähipiirisi vanhempiin ihmisiin, tai itse olet sellainen kaavoihin kangistunut tapaus. Tarkkaileppa lähipiiriäsi.
Ja tässä linkki keskushermoston vanhenemisesta:
http://www.gernet.fi/opetus/11B.html
kävin lukemassa. tuleehan sitä kaavoihin kangistumista tietenkin iän myötä, mutta minusta sitä ei pitäisi automaattisesti liikaa yleistää. minulla taitaa olla sitten poikkeusyksilöitä suvussani, esimerkiksi yli yhdeksänkymppinen sukulaistäti, joka vielä lausuu ulkoa tilaisuuksissa. hänellä on uskomattoman hyvä muisti. eikä ole mielipiteissäänkään kaavoihin kangistunut.
antamiltasi sivuilta opittua: "normaaliin vanhenemiseen liittyvät älyllisen toimintakyvyn muutokset ovat vähäisempiä kuin yleisesti luullaan." "aivojen vanhenemista jouduttavat monet ulkonaiset tekijät kuten elämäntavat ja varsinkin sairaudet."
kaavoihin kangistuneeksi minua ei ole väitetty, mutta täytyypä olla tarkkana, ettei siksi muutu.
osaa tiedostaa myös mahdolliset omat vajavaisuudet. Itsekriittisyys on terveen ihmisen merkki iästä riippumatta. On hyvä että osaa asettaa myös omat tekemisensä kyseenalaisiksi, eikä hyväksy vain yhtä näkökulmaa asioihin.
Mielipiteen muuttaminen asiassa kuin asiassa on sallittua -ellei jopa suositeltavaa tilanteiden ja olosuhteiden jatkuvassa muutoksessa. Kummallista muuten, toisille on aina jostain syystä helpompi "saarnata" kuin itselleen.
Iloista syksyä sinulle ja sukulaistädillesi, toivottavasti on vielä monta tervettä ja iloista vuotta hänelläkin edessään! :)