Jääkärit

Sanot kerrankin asiaa.

kohdalleen.

Jääkärien etujoukko tuli Lockstedtin leirille helmikuussa 1915. Pääjoukko, eli yli tuhat miestä vuoden 1916 keväästä alkaen

"Sitten ne tulivat 1918 ja vapauttivat Suomen."

No, olihan heillä roolinsa punakaartin kukistamisessa Vapaussodan loppuvaiheissa.

"Uskomaton suoritus nuorilta pojanklopeilta."

Ikähaitari oli 15-49. Pääosa, noin 1 500, oli 20-28 vuotiaita 1890-luvulla syntyneitä.

Jääkärit oli raakoja, koska ne järjestelmälliseti raiskattiin lockstedin kasarmeilla. Oli noloa joutua saksassa germaani-junkkerin alistamaksi perspanoksi. Tämän nöyryytyksen jääkärit kostivat 1918 suomen köyhällistölle. Joukotuhonta 1918 oli pervouden siirtoa saksasta.

Ei se noinkaan mennyt:

" Ne olivat aika idealisteja, kun kuvittelivat sen tekevänsä tosta noin vain."

Jääkärit toivoivat Saksan nousevan ensin maihin jossain Suomen aluetta, josta ne olisivat sitten aloittaneet maan vapauttamisen. Toisin sanoen, toiveena oli että saksalainen armeija olisi luonnut pohjan jääkärien toiminnalle.
Niin ei kuitenkaan käynyt.

" Sitten ne tulivat 1918 ja vapauttivat Suomen."

Suomi oli jo tuolloin itsenäinen valtio, joten "vapauttaminen" in siinä mielessä ongelmallinen tai ainakin tulkinnan varainen asia.

Kyseessä oli lähinnä venäläisten joukkojen aseista riisuminen (vrt. Lapin sota 1944-45) jossa yhteydessä joutuivat taistelemaan myös suomalaisia punaisia vastaan.

On myös huomattava, että Suomen hallitus ja Mannerheim olisivat halunneet pitää sotaa maan sisäisenä asiana ja pitää Venäjä erillään punaisten ja valkoisten välisestä kahinasta. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Suomen johto odotti Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen kokoontumista ja että kansalliskokouksen hyväksyvän Suomen itsenäisyyden. Tämän vuoksi maamme johto ei halunnut minkäänlaista vapaussotaa rasittamaan valtiollisia suhteita.

Syy siihen, että sodasta alettiin käyttämään vapaussota-nimitystä, johtui kahdesta tekijästä:

1) Suojeluskuntalaiset ja jääkärit halusivat käyttää sitä nimitystä.

2) Neuvosto-Venäjä tuki punaisten toimintaa sotilaallisesti ja poliittisesti. Sellaisessa tilanteessa oli vaikeata nähdä sotaa muuna kuin vasta saadun itsenäisyyden puolustamisena.

3) Bolsevikkien vallan pysyvyys Venäjällä ja Neuvostoliiton muodostuminen.

Jos Venäjän bolsevikit olisi kukistuneet, niin Suomessa tuskin olisi puhuttu vapaussodasta mitään vaan kapinasta ja sen kukistamisesta. Mutta kun työväen liikettä ideologisesti oleva yhteiskunta muodostui itänaapuriin, niin oli korrektia korosta v.1918 tapahtumien vapaussodan luonnetta. Korostamalla sodan kansallista luonnetta vältettiin siltä, että 1918 punainen osapuoli olisi siirtynyt Neuvostoliiton puolelle Suomen talvisodassa 1939-40.

On hyvä muistaa vapaussodan yleinen määritelmä: Maan vapauttaminen miehittäjästä ja vieraan vallan alta. Suomi ei ollut enää vieraan vallan alla 1918 koska eduskunta oli julistanut maan itsenäiseksi 6.12.1917. Sen sijaan maassa oli miehityksen jäljiltä vieraita joukkoja, joiden muodostamasta uhasta piti päästä eroon.

Niinhän Suomessa oli 1918 enemmän saksalaista sotaväkeä (12 000) kuin sotatoimiin osallistunutta venäläistä (alle 10 000).
Kuinka tästä saadaan vapaussota? Poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kautta.