Närpiö haki kaksikielisyyttä, että Rkp saisi mahdolllisimman monta kuntaa haltuunsa muualta maasta. Ja rahaa 2 miljoonaa vuodessa. Rahoja ei aiottu tietenkään käyttää suomenkielisten hyväksi, esim. koulun, vaan ihan kaupungin rkp-läisten hyväksi. Näin saivat närpiöläisekuntapoliitikot.
No, ne kaupunkilaiset, joiden mielestä on tärkeää, että Närpiö on ruotsinkielinen, eikä ala kaksikieliseksi, tekivät valituksen kaupungin päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Kaupunki yritti tänään estää valitusta, kutsumalla valittajat kuulemaan "järkeä" kaupungintalolle. Paikalle tuli 4 henkeä 12:sta valittajasta. He kehoittivat kaupunginjohtajaa eroamaan, koska kaupunki sallii ruotsinkielisyyden myymisen rahasta.
Keskustelutilaisuus äityi rähäkäksi ja viha kasvoi vaan.
Wideroos ja muut rkp-läiset ovat hiljaa.
Mutta Kimmo Sasihan sen sanoi eduskunnassa, että miksi piti niin äkkiä 3 ruotsinkielistä kuntaa muuttautua kaksikielisiksi. Siksi, että suomenkieliset kunnat alkaisivat myös, rahan toivossa, kaksikielisiksi. Kun sitten suurin osa maan kunnista olisi kaksikielisiä, ei rahaa tokikaan enää tarvitsisi jakaa kuntiin. Kannustusrahaahan ei enää tarvittaisi, kun kaksikielise tsuurkunnat olisi sementoitu ikiajoiksi ruotsinkielisiksi puoliksi ja Rkp:n valta niissä turvattu..
Rkp uskoi tähän suunnitelmaan, mutta ei ottanut huomioon, että Närpiössä on separatisteja ja vankkumattomia yksikielisyyden puolustajia, jotka eivät halua ottaa suomenkielisyyttä Närpiöön.
Näitä johtavia ruotsinkielisyyden puolustajia ovat mm.: Slaman klaani, Hans-Göran Rosenlund, Tom Sörhannus, ja Ida Asplund tukee heitä. Sekä useita kaupunginvaltuutettuja ja valtava liuta närpiöläisiä.
Nyt Närpiön jojhto on pahassa pulassa. Luotto on mennyt ja rahat menevät, koska valitus estää sen 2,1 miljoonan saamisen kaupunkiin.
Närpiöön on rakennettu valtavasti uusia taloja ja lisää aiotaan rakentaan. Rahaa vaan ei ole. Siksi olisi tarvittu ne "kaksikielisysyrahat" eli "tvuosprååkkiheetspenguna".
No, ne kaupunkilaiset, joiden mielestä on tärkeää, että Närpiö on ruotsinkielinen, eikä ala kaksikieliseksi, tekivät valituksen kaupungin päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Kaupunki yritti tänään estää valitusta, kutsumalla valittajat kuulemaan "järkeä" kaupungintalolle. Paikalle tuli 4 henkeä 12:sta valittajasta. He kehoittivat kaupunginjohtajaa eroamaan, koska kaupunki sallii ruotsinkielisyyden myymisen rahasta.
Keskustelutilaisuus äityi rähäkäksi ja viha kasvoi vaan.
Wideroos ja muut rkp-läiset ovat hiljaa.
Mutta Kimmo Sasihan sen sanoi eduskunnassa, että miksi piti niin äkkiä 3 ruotsinkielistä kuntaa muuttautua kaksikielisiksi. Siksi, että suomenkieliset kunnat alkaisivat myös, rahan toivossa, kaksikielisiksi. Kun sitten suurin osa maan kunnista olisi kaksikielisiä, ei rahaa tokikaan enää tarvitsisi jakaa kuntiin. Kannustusrahaahan ei enää tarvittaisi, kun kaksikielise tsuurkunnat olisi sementoitu ikiajoiksi ruotsinkielisiksi puoliksi ja Rkp:n valta niissä turvattu..
Rkp uskoi tähän suunnitelmaan, mutta ei ottanut huomioon, että Närpiössä on separatisteja ja vankkumattomia yksikielisyyden puolustajia, jotka eivät halua ottaa suomenkielisyyttä Närpiöön.
Näitä johtavia ruotsinkielisyyden puolustajia ovat mm.: Slaman klaani, Hans-Göran Rosenlund, Tom Sörhannus, ja Ida Asplund tukee heitä. Sekä useita kaupunginvaltuutettuja ja valtava liuta närpiöläisiä.
Nyt Närpiön jojhto on pahassa pulassa. Luotto on mennyt ja rahat menevät, koska valitus estää sen 2,1 miljoonan saamisen kaupunkiin.
Närpiöön on rakennettu valtavasti uusia taloja ja lisää aiotaan rakentaan. Rahaa vaan ei ole. Siksi olisi tarvittu ne "kaksikielisysyrahat" eli "tvuosprååkkiheetspenguna".
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eduskunnassa puhuttiin taas 19.11. kuntien kaksikielisyydestä:
Kimmo Sasi /kok kiisti sen, mitä kunnat ovat itse todenneet:
"[i]Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa - kunnat voivat itse päättää - ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.
Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin"
POIS..PAKKO..RUOTSI
Inga genombrott på Närpesmöte om tvåspråkighet
Publicerad för ungefär 5 timmar sedan.
Han-Erik Lindqvist, stadsdirektör i Närpes.
Hans-Erik Lindqvist
Bild: Yle/Markku Hautala
På onsdag kväll träffades Närpes ledning och några av de som motarbetar stadens tvåspråkighet. Förståelsen ökade mellan parterna, men det var allt som hände.
Totalt har elva personer skrivit på ett besvär mot det beslut om tvåspråkighet som stadsfullmäktige fattade i oktober.
Personerna motsätter sig tvåspråkigheten, och en prövning av fallet kan leda till att beslutet inte träder i kraft vid årsskiftet som det var tänkt.
Viktiga miljoner för staden
För Närpes stad betyder tvåspråkigheten ytterligare 2,1 miljoner euro i statsandelar per år.
Men enligt stadsdirektör Hans-Erik Lindqvist var onsdagens möte inte tänkt som ett försök att övertyga de elva om att dra tillbaka sitt besvär.
Känslosamt och högljutt
- De har starka åsikter om de enspråkigt svenska territoriernas betydelse för landet. Mötet var tänkt som en möjlighet att diskutera igenom saken.
Enligt Lindqvist var mötet både känslosamt och högljutt.
- Men vi enades åtminstone om en sak, nämligen på vilken punkt vi var oense.
Åsikterna går isär
Hans-Erik Lindqvist och stadens representanter anser att den tvåspråkiga statusen inte har någon särskilt stor betydelse för finlandssvenskheten.
- Och det är där åsikterna går isär.
Hör mer om onsdagskvällens möte i våra nyhetssändingar på torsdag morgon; klockan 06:30, 07:30 och 08:30.
Läs också:
Besvär ska stoppa Närpes tvåspråkighet
Perustuslakivaliokunnan mietintö 4/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2014 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta (H E 206/2014 vp ).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, oikeusministeriö
lakimies Saija Haapalehto, Suomen Kuntaliitto
folktingssekreterare Markus Österlund ja sakkunnig i förvaltningsärenden Kristina Beijar, Svenska Finlands folkting
professori Mikael Hidén
professori Olli Mäenpää
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä joulukuuta 2014.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Kielilain (423/2003) 5 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia. 2 momentin nojalla kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Nykyinen asetus (53/2013) annettiin vuonna 2013 ja on voimassa vuoteen 2023.
Todetun asetuksen säätämisen jälkeen on noussut esiin kysymys siitä, voiko valtioneuvosto muuttaa asetusta kesken kymmenvuotiskauden. Tässä harkinnassa on lopulta katsottu, että tällaista muutosta ei voida nykyisen lain perusteella tehdä. Tämän vuoksi hallitus esittää nyt muutosta, jonka perusteella yksikielinen kunta voitaisiin kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi valtioneuvosto on säätänyt kunnan yksikieliseksi.
Muutosehdotus liittyy lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (H E 38/2014 vp , L 676/2014). Sen myötä ainoastaan kaksikielisten kuntien valtionosuuksien määräytymiseen vaikuttaa kunnan suomenkielisten ja ruotsinkielisten määrä. Sellaiset kunnat, joissa on asukkaita molemmista kieliryhmistä, mutta joita ei ole valtioneuvoston asetuksella säädetty kaksikieliseksi, eivät enää ole oikeutettuja kielilisään.
Nyt ehdotetulla muutoksella ehkäistään sitä, että muutos valtionosuuksiin taloudellisesti heikentää perusoikeuksien toteuttamismahdollisuuksia kunnissa. Saadun selvityksen perusteella Närpiön kunnan valtuusto on päättänyt esittää valtioneuvostolle kunnan muuttamista kaksikieliseksi. Närpiön kunta on nykyisin ruotsinkielinen, ja muutoksella velvollisuudet tarjota palveluita suomeksi laajenisivat.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Valiokunta huomauttaa, että ehdotetun muutoksen tulee heijastua kielilainsäädännön mukaisesti kielellisten oikeuksien toteutumiseen myös käytännössä.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Johannes Koskinen /sd
vpj. Anu Urpalainen /kok
jäs. Sauli Ahvenjärvi /kd
Tuija Brax /vihr
Eeva-Johanna Eloranta /sd
Ilkka Kantola /sd
Anna Kontula /vas
Markus Lohi /kesk
Elisabeth Nauclér /r
Tom Packalén /ps
Harry Wallin /sd
vjäs. Markku Rossi /kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Matti Marttunen
Huomatkaa kuultavina olleet asiantuntijat! Kaikki joko suruja tai svekoja.
Taas eduskuntaa käytetään surujen etuoikeuksien lisäämiseen.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kielilain (423/2003) 5 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 480/2013, seuraavasti:
Voimassa oleva laki
5 §
Kielellinen jaotus
— — — — — — — — — — — — — —
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
— — — — — — — — — — — — — —
Ehdotus:
5 §
Kielellinen jaotus
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.
— — — — — — — — — — — — — —
Eli eduskunnassa paukutetaan nämä läpi sen jäölkeen, kun homolaista on ensin keskusteltu.
Keililaithan on perinteisesti eduskunnassa säädetty vähin äänin, sellaisena ajankohtana, jolloin kansanedustajat ja kansalaiset ovat muualla.
Oikein selkärangattomien esikuvia siellä pelleilee.
RKP sortui herkullisesti omaan ansaansa! Etuilupuolueen tavoitteena on levittää keinotekoista kaksikielisyyttä aina vaan kauemmas suomenkieliseille alueille.
Mutta samalla taktiikka johti viimeisten surukuntien poistumiseen mantereelta! ;-)
Ja sehän tietää hyvää suomenkielistymisen kannalta ja huonoa keinotekoisen kaksikielisyyden kannalta.
Yhä vaikeampaa on puolustella kaksikielisyyttä, kun maassa ei ole kohta enää yhtäkään ruotsinkielistä kuntaa!
Katsokaapa Nät TV:n, Närpiön oman TV-kanavan lähetys eiliseltä Löytyy netistä.
Siellä on aktualiteterna, joss filminpätkää eilisestä rähäkästä.
När tv se on
Hyvä aloitus
Tänään eduskunnassa käsiteltiin tuota kielilain 5 pykälän muutosta.
Immonen piti ainoa puheenvuoron ja asia lykättiin.
Immonen sanoi, että jos kaikki Suomen kunnat hakisivat "vapaaehtoisesti" kaksikielisyyttä (Sasin toiveen mukaan), joutuisi valtio maksamaan vuosittain 1,5 miljardia euroa niille.
Eli NYKYISINKIN pelkästään tuohon kielilahjontaan kuluu valtiolta puoli miljardia euroa vuosittain!
Joten kielipelleilymme vuosittaiset miljardikulut ovat aivan realismia.
Niinpä.
Tähän asti Närpiö on aina vuosittain saanut tuon 2,1 miljoonaa, vaikka ei olekaan antanut suomenkielisille mitään. Kun se nyt otetaan pois, jos ei kaupunki ala mukamas kaksikieliseksi, romahtaa Närpiön budjetti.
On hyvin jännittävää nähdä, kuinka käy. Nimittäin budjetti joudutaan laittamaan uusiksi.
Ellei sitten Rkp:llä ole suunnitelma B:tä varalla, eli valtiolta anotaan lainaa tai apua.
veikkaisin, että niin käy.
Eli rahansa Närpiö tulee saamaan kaikissa tapauksissa, vaikka valitus valtuuston päätöksestä onkin hallinto-oikeudessa ja se estää kaksikielisyyspäätöksen vahvistamisen.
Tänään klo 13 eduskunta nuijii läpi tuon kielilain 5 §:n muutoksen.
Silloin Henrikksson hymyilee hirvionaamallaan.
Hyvä