Kun todellisessa elämässä on jokin ilmiö, sille laitetaan sana, joka sitä kuvaa parhaiten.
Pakkoruotsi-sana kuvaa parhaiten Suomen kielipolitiikan tilannetta, jossa ruotsin kieli on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja viroissa, ja samaan aikaan enemmistö vastustaa sitä pakkoa.
Pakkoruotsi on oiva sana.
Sellaista sanaa kuten "riemuruotsi" ei käytetä. Pakollinen ruotsi ei nimittäin herätä "riemua".
Sanaa "pakkomatematiikka" ei käytetä, koska matematiikkaa ei koeta pakkona, vaan kaikki hyväksyvät, että on hyvä oppia laskemaan, paljonko giganteissa mikrostaan maksaa.
Toinen sana, joka hyvin kuvaa kielipoliittista rappiota, on "pakkoruotsihuåra". Se taas tarkoittaa poliitikkoa, vaikuttajaa tai muuta ihmista, joka myötäilee maksusta Rkp:n kielipoliittista kantaa, eli pakkoruotsia.
Sanan mahti on suuri, varsinkin tämän pakkoruotsisanan.
Kiitos sanan lanseeraajalle, Erkki Pihkalalle.
Suomen kieli on rikas ja tuotta aina uusia sanoja, puhujiensa tarpeisiin.
Ei ole uutta, että ruotsinkieliset yrittävät estää suomenkielisten sanojen käytön.
Pakkoruotsi-sana kuvaa parhaiten Suomen kielipolitiikan tilannetta, jossa ruotsin kieli on kaikille pakollinen kaikissa kouluissa ja viroissa, ja samaan aikaan enemmistö vastustaa sitä pakkoa.
Pakkoruotsi on oiva sana.
Sellaista sanaa kuten "riemuruotsi" ei käytetä. Pakollinen ruotsi ei nimittäin herätä "riemua".
Sanaa "pakkomatematiikka" ei käytetä, koska matematiikkaa ei koeta pakkona, vaan kaikki hyväksyvät, että on hyvä oppia laskemaan, paljonko giganteissa mikrostaan maksaa.
Toinen sana, joka hyvin kuvaa kielipoliittista rappiota, on "pakkoruotsihuåra". Se taas tarkoittaa poliitikkoa, vaikuttajaa tai muuta ihmista, joka myötäilee maksusta Rkp:n kielipoliittista kantaa, eli pakkoruotsia.
Sanan mahti on suuri, varsinkin tämän pakkoruotsisanan.
Kiitos sanan lanseeraajalle, Erkki Pihkalalle.
Suomen kieli on rikas ja tuotta aina uusia sanoja, puhujiensa tarpeisiin.
Ei ole uutta, että ruotsinkieliset yrittävät estää suomenkielisten sanojen käytön.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Svekot yrittävät upottaa pakkoruotsi-sana keksimällä siihen verrattavia sanoja tai pistämällä ruotsi-sanan eteen joku myönteinen määrite.
Mutta ei millään onnistu! Pakkomatematiikka tai pakkoenglanti ovat vitsejä verrattuna pakkoruotsiin. Puhumattakaan riemuruotsi- tai hyötyruotsi-termeistä!
Olisi hyvä saada muitakin kielitermejä yleiseen käyttöön.
Esim. Svekokratia eli "ruotsinmielisten valta" on hyvä ehdokas.
Toinen on "keinotekoinen kaksikielisyys". Muistakaa AINA pistää keinotekoinen-sana kaksikielisyyden eteen!
Suruthan käyttävät "elävä kaksikielisyys" termiä. Jos olisivat rehellisiä ja tunnustaisivat tosiasiat niin se olisi "kuollut kaksikielisyys". Eihän missään kuule suomenkielisten puhuvan ruotsia, ja kun suomenkielinen liittyy surujen seuraan niin kieli vaihtuu suomeksi välittömästi. Oikeastaan termi onkin "kuollut keinotekoinen kaksikielisyys"!
Tuo kuollut-lisäys on osuva, mutta kolme sanaa on liian pitkä termi yleiseen käyttöön.
Eli vaihtoehdoksi tulisi "kuollut kaksikielisyys". Tosin se taas ei mene läpi mediassa ja muuallakaan.
Joten kyllä "keinotekoinen kaksikielisyys" on ehkä paras ilmaus iskusanaksi?
Vittumainenruotsi, paskaruotsi, öykkäriruotsi, ruskearuotsi ja pökäleruotsi.
Ei aina vaihdu, ainakin minulla on useita suomenkielisiä ystäviä jotka sujuvasti käyttävät tai vähintään ymmärtävät hyvin myös ruotsin kieltä. Se rikkaus on juuri siinä että molemmat kielet voivat elää rinta rinnan ja suloisessa sekamelskassa. Tunnen jopa useita täysin kaksikielisiä joiden ensimmäinen on suomi.
Tilastokeskuksen mukaan 4% äidinkieleltään suomenkielisistä ilmoittaa olevansa täysin kaksikielisiä.
Tarkoittaa siis käytännössä että joka 10 suomalainen on kaksikielinen.
"Tarkoittaa siis käytännössä että joka 10 suomalainen on kaksikielinen."
EI TARKOITA!
Ankkaneitillä näyttää olevan vaikeuksia tämän pakkomatematiikan kanssa.
Jos 4 % suomenkielisistä ilmoittaa olevansa täysin kaksikielisiä niin se ei ole läheskään joka 10. suomalainen eikä edes joka 10. suomenkielinenkään.
Jos Suomessa on 5 470 437 asukasta ja joista suomenkielisiä 89,3% eli 4 884 710 asukasta ja heistä joka 10. katsoo olevansa täysin kaksikielisen niin se ei ole joka 10 vaan joka 25.
Lukemat voit tarkistaa täältä, oletan, että ne ovat jotakuinkin paikkansapitäviä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi
"Pakollinen kouluruotsi" on lyhyemmässä, taloudellisemmassa muodossa "pakkoruotsi", ja siksi sitä käytetään.
Lisäksi "pakkoruotsi" kuvaa samalla myös virkapakkoruotsia, eikä rajoitu kuvaamaan vain koulujen pakkoruotsia.
Hauskaa kun pakkoruotsia rinnastetaan matematiikkaan. Maailmassa on yli 5000 kieltä mutta vain yksi matematiikka. Ruotsin kieli on samanlainen mikrokieli kuin suomen kieli.
Pakkoruotsittaja on myös oiva ilmaisu. Se kattaa pätevästi niin ruotsalaiset, suomalaiset kuin muutkin pakkoruotsia puolustavat ahneet idiootit, säälittävät maanpetturit ja muut sekalaiset sekopäät.
Pakko-NATOs on vielä pahempaa ja sitähän tekevät ruotsinkieliset siinä kuin maanpetturit suomenkieliosetkin.
Millä perusteella ruotsinkieliset suosivat uusien kielivähemmistöjen asettumista Suomeen?
Eikö se ole ristiriitaista kun seuraa ruotsinkielisten ruotsinkielen pakko-opetuksen kannattamista suomenkielisille?
Eikai näillekin vähemmistökielisille ajatella olevan haitaksi suomen/tai/ ruotsikielen pakko-opetuksen kun heidän kieltään ei kuitenkaan saada viralliseksi oppiaineeksi koko kansalle?
Yle:
Atte Jääskeläinen: "Tulemme keskustelemaan pakkoruotsista."
Hän vastaa rkp-tahoisille toimittajille kysymykseen, miksi ei käytetä "neutraalia" termia, kun puhutaan "pakollisesta ruotsin opetuksesta. Ja onko oikein käyttää niin "negatiivisesti latautunutta termiä".
Atte Jääskeläinen: "On kyse kahdesta eri asiasta. Aviolittolaissa on kyse siitä, käytämmeko aloitteentekijoiden luomaa käsitettä. journalistisesti käytämme omaa arvioitamme asiassa.
Erillisenä kysymyksenä on varmaan syytä pohtia käytämmekö termiä pakkoruotsi, kun puhumem pakollisesta kouluruotsista. Mutta on kyse vapaasta toimittajan arviosta. Kukaan ei ole antanut lakiehdotusta nimityksestä."
Toimittaja: Et vastaa. Pakollista kouluruotsia koskeva aloite käsitellään kohta eduskunnassa. Mitä termiä Yle tulee käyttämään raportoidessaan asiasta? pakkoruotsi-sanaa vai ei?
Jääskeläinen: "En tiedä,. Keskustelmemme asiasta.
Sitten Rkp-yle kääntyy Lauri Kivisen puoleen.
Lauri Kivinen: "On tärkeää olla tietoinen sanavalinnasta": (Voisiko pyöreämmin enää sanoa?)
Toimittaja: "Lauri Kivinen, tuleeko Yle käyttämään termiä pakkoruotsi?.
Kivinen: "Mitä enemmän tunteita jokin asia herättää, sitä enemmän painaa sanavalinta. Ja siksi on tärkeää että olemme tietoisia valinnoista joita teemme ja mitä sanoja käytämme. Mutta terminologiakysymykset ovat journalistisesti ratkaisevia ja siksi en halua ottaa kantaa yksittäiseen sanaan."
(hah)
Mikael Jugnerin mielestä sanan" pakkoruots"i käyttö Yle:ssä vahvistaa ennakkoluuloja, Yle on valitettavasti yllättävän arvokonservatiivinen."
Yle suomenkielisten Uutisten johtajat, Timo Huovinen,palautti kysymyksen kysyjälle.
SvenskaYle:n Twitterblogisti kysyi lukijoiltaan ja he pitivät sanoista "kouluruotsi", "ruotsi".
Ne eivät kelpaa Jääskeläiselle. Sanat eivät hänestä oikein osu kohdalleen.
Eduskunnassa voidaan käyttää termiä "lahjontaruotsi".
Sitä kannattamalla kun saa Rkp:ltä rahaa vaalikampanjoihinsa.
Älä nyt rakkauslaki nostaa kaikki pakkopetet homopakkoruotseineen näyttämölle. Eiköhän homolain periaatteilla ratkea pakkopetterienkin seksuaaliset pakkoruotsiongelmat.
Räkäruotsia ruikkivat pakkoruotsittajat haluavat räkäruotsin UNESCO:n maailmanperintölistalle.
Pakkoruotsin käyttö loppuu kuin:
Toisen vieraan kielen valinta vapautetaan nykytarjonnan vallitessa. Kunnat ja koulut tarjoavat niitä kieliä joita tarjoavat, ja oppilaat saavat valita tarjonnasta.
Sen sijaan että riidellään jostain sanasta tai nimityksestä, koululaitoksen ja ruotsinkielisten järjestöjen tulisi tehdä jotain motivoidakseen koululaisia opiskelemaan ruotsia. Jos nuoret näkisivät ympärillään elävää kaksikielisyyttä, heidän asenteensa olisi myönteisempi. Nyt kun ruotsia puhutaan vain koululuokissa tai ruotsalaiset keskenään kotonaan tai omissa kokoustiloissaan, ei kaksikielisyysväitteille olie perusteita ja ruotsi koetaan todellisuudesta irralliseksi.
Kunnissa ollut tapana kysellä perheiltä etukäteen valinnaisten eli kolmansien vieraiden kielten kannatusta, ja tarjota näitä sitten valmiiksi kartoitetun mielenkiinnon pohjalta.
Yleensä ongelmana on ollut ryhmien pienuus, koska kolmas vieras kieli on monille oppilaille liian raskas valinta.
Mutta jos se valinnainen olisikin jo toinen kieli, esim. ruotsi - saksa - venäjä - ranska?
On myös oppilaita, joille ei ole ns. "kielipäätä", ja joille siksi ei kerta kaikkiaan kannata väkisin opettaa monia vieraita kieliä. Monille englanti riittää vieraaksi kieleksi. Mutta sen sijaan heillä voi olla vastaavasti jotain muita "päitä", kuten "matikkapää" jne. Eli poistettavan pakkoruotsin asemesta oppilailla pitää olla mahdollisuus saada enemmän opetusta niissä oppiaineissa, joilla heillä on "päätä", ja tietenkin myös suomessa, jota on vakavasti laiminlyöty Suomessa ruotsin kustannuksella.
Jopa ruotsalaisetkin tietävät, että oman äidinkielen kunnollinen oppiminen on kaiken muun oppimisen perusta, ja nimenomaan sen Suomen seteliselkärankaiset poliitikot, etunenässään kaikenmaailman Virolaiset, Lipposet, Sasit, Arhinmäet, Kataiset, Rinteet ja Stubbit haluavat kieltää suomalaisilta ja korvata ruotsilla.
Ja sitten on myös ruotsalaisia ja muita pakkoruotsittajia, joilla ei ole mitään muuta päätä kuin "cusipäätä", ja jotka vielä säälittävästi kituvat parantumattomassa ruotsalaisuudessaan Suomessa kuin kalat kuivalla maalla...
Ruotsinkielinen Yle-toimitus todellakin kovistelee Yle:n johtoa oikein olan takaa nyt, ja yrittää kaikin keinoin saada Yleltä päätöksen, että se ei käyttäisi sanaa "pakkoruotsi" uutisoinnissaan.
Jääskeläinen, Kivinen ja Huovinen ovat kovan painostuksen kohteena juuri nyt.
Kansanedustajia kuulutetaan apuun kulisseissa.
Saapa nähdä mieten käy.
Keskustelun kommenteissa ruotsinkieliset vaativat jo Jääskeläisen eroa. se toki perutaan, jos Jääskeläinen ottaa Rkp:n tahdon mukaisen kannan sanaan.
Ruotsinkielinen Ylehän ei käytä sanaa pakkoruotsi kuin sitaateissa. tai etuliitteen ns. kanssa.
Todellisuus alkaa tulla rkp-läisiä vastaan niin että tuntuu....
Asiahan ratkeaa sillä, että Yle ei kirjoita mitään juttuja kielipolitiikasta eikä kansalaisaloitteesta vapaan kielivalinnan puolesta.
Kun asiasta ei puhuta, ei tarvitse käyttää pakkoruotsi-sanaakaan.
"Kun asiasta ei puhuta, ei tarvitse käyttää pakkoruotsi-sanaakaan."
Sensuuriakos toivot Suomeen putinin malliin?
Ironiamerkki unohtui.
"Kun todellisessa elämässä on jokin ilmiö, sille laitetaan sana, joka sitä kuvaa parhaiten."
Kaksikielisessä maassa ilmiötä kuvaa pakollinen toinen kotimainen. Pakkoruotsi on harvinaisen huono sana kuvaamaan tilannetta koska toisella ryhmällä on pakollinen suomenkieli.
Pakkosuomi sen sijaan kuvaa erittäin hyuvin tiettyjen enemmistöön kuuluvien suhtautumiseen oman ryhmänsä merkitykseen suhteessa muihin ryhmiin.
Näin talvisodan alkamisen muistopäivinä muiva suhtautuminen tuntuu erityisen epäisänmaalliselta ja epäsuomalaiselta.
"Ei ole uutta, että ruotsinkieliset yrittävät estää suomenkielisten sanojen käytön."
No onneksi ruotsinkielisiä on niin vähän, ja polittinen painoarvokin on vain 1/20. Eivät siis onnistu estämään "sanojen" käytön.
Olisi suotavaa että nettifennotkin ymmärtäisi nuo suhteet. Eivät puhuisi niin paljon palturia kokoajan.
Pakkoruotsi on asenteelliseksi tarkoitettu sana. Sikisi se maistuukin nettifennon suussa hunajalta. Kummallisia olentoja, mutta meitähän on niin moneen junaan.
Hyvä Suomi!