Ahdistus vai masennus?

Kyllähän nuo molemmat jotenkin liittyvät toisiinsa. Jokin asia voi sekä masentaa ja ahdistaa yhtä aikaa. Google varmaan kertoo näistä eroista.
Eilen illalla viimeksi minulla oli masennuskohtaus. Kaikki näytti niin heikkarin mustalta. Ahdistus voi syntyä myös tiedostamattomista syistä.
Tietyt asiat minua enemmän ahdistavat kuten tekemättömät työt. Tänään jo helpompi päivä kun sain tehtyä rästissä olevia töitä.

ahdistus on käsittääkseni pelkotila ja masennus on vähänkun tämmönen eksistentiaalinen kriisi jossa elämään ei löydy tarkoitusta...

Ihan selkeä fyysinen ero: masentunut ei löydä iloa, pelkästään apeutta.
Ahdistus lyö kirjaimellisesti sydämeen, tuntuu kuin sydäntä puristaisi nyrkillä kasaan.

Minulle masennus on passiivista, ahdistus aktiivista. Masennus on tosiaan ilottomuutta, näköalattomuutta, epätoivoisuutta, epämääräistä surua ja mielihyvän kokemisen puutetta. Se vie tarmon ja kiinnostuksen tarttua asioihin ja useimmiten ainoa asia, mistä saa lohtua on nukkuminen.

Ahdistus taas tuntuu kehossa aktiivisena, se voi tuoda puristuksen tunnetta päähän, möykyn vatsaan, kuristuksen tunteen kurkkuun tai levottomuutta jalkoihin. Se on jatkuva tunne siitä, että kaikki on menossa päin h.vettiä etkä pysty tekemään asialle mitään.

Masennus ei aja minua koskaan liikkeelle, se vain passivoi, mutta sen sijaan ahdistus saattaa saada minut lähtemään neljän seinän sisältä ihmisten ilmoille etsimään lievemmän ahdistuksen vaihtoehtoa.

Minusta masennukseen liittyvät tunteet on sitä sairastamattomankin jotenkin mahdollista ymmärtää, mutta ahdistushäiriön kokemusta ei voi tervepäinen käsittää. Itse voin ainakin sanoa, etten edes ymmärtänyt mitä todellinen ahdistus on ennen kuin sairastuin.

Erittäin hyvin sanottu - masennus on passiivista ja ahdistus/paniikki aktiivista. Masentunut kaipaisi virtaa kintaisiin ja ahdistunut rentoutus-rauhoitusta. Eikö niin?

ahdistus on ahdistusta ja masennus masentuneisuutta. :D
ne ovat kaksi erilaista tuntemusta, joita kaikilla ihmisillä voi esiintyä heidän kohdatessaan jotain ikävää.

Itse olisin masentunut ja ahdistunut jos en harrastaisi hikiliikuntaa 4 kertaa viikossa. Jäljellä on enää ajoittain epätodellista oloa ja huimauksen tapaista olotilaa. Vuodenaika on tällä hetkellä synkin ja pimein joka kans vaikuttaa.

Ahdistu on kokovaltainen pelko #HÄKKI# lasteutuu päälle . Tunnen , koen, pelkään. mulla oli joskus ennen pelkoja, jännitystä, vapinaa, tärinää, mutta nyt on jatkuva "ahdistus".. Mikä joinakin päivinä jättää mut rauhaan ja kykenen tekemään jotain. esim. siivoamaan, ompelemaan, lukemaan kirjoja, neulomaan, leipomaan, tekemään ruokaan, silittämään vaatteita, laittaan kasvonaamioita, koklaan vaatteita ja korkokenkiä, kirjoittaan kirjeitä, piirtämään. Asioita jotka on ollut normaalia elämää. en enään niitä ssri-lääkkeitä syö. tunteet lähteny, laimentunu. olen aikaste varma et ne fakin masennuslääkkeet on tehneet hallaa.

Ahdistus on voimakkaasti fyysisesti oirehtiva, ylivirittynyt tila: sydän hakkaa kiihtyneesti, hengittäminen kiihtyy tahattomasti. Psyykkisenä kokemuksena pelko ja huoli, stressi.

Masennus on aikaansaamattomuutta, merkityksettömyydentunnetta, väsymystä, hitautta. Masennuksessa mikään ei huvita, kaikki on mustaa.

Minulla ahdistus on kohtauksittaista ja, silloin kun vielä olin masentunut, masennus oli pitkäaikainen olotila, jonka kehittymistä en itse edes huomannut.

Juu ahdistus ja paniikki on lähellä toisiaan, mut masennus on enemmän oma juttunsa.

Kiitos hyvistä ja hyödyllisistä vastauksista.

Kurjaa, että joudutte kärsimään niin kokonaisvaltaisesti ahdistuksesta ja masennuksesta. Pieninä annoksinahan ne tietenkin kuuluvatkin ihan normaaliin ihmisen elämään, kun jotain ikävää on tapahtunut.

Itse olen selvinnyt kroonisesta masennuksesta askel askeleelta, muuttamalla elämäni olosuhteita, tapojani ja ajatusmalleja. Se on ollut hidas, mutta palkitseva tie. Tavallaan sellaista omaa salapoliisityötä, jossa aina löytää vastauksen yhteen ongelmaan kerrallaan ja sen kanssa sitten painiskelee, kunnes sen selvittää ja odottaa taas seuraavaa vinkkiä, joka johtaa uuteen muutokseen. Itsetuntemusta ja opiskelua.

Syvästä masennuksesta, joka vie vaikka sängyn pohjalle, pääsee ylös, kun löytää ongelmaan sen näkökulman, että suuttuu tai raivostuu. Se on yleensä suhteellisen helppo löytää ja raivostuminen on sitten sitä aktiivista energiaa, joka saa ponkaisemaan ylös sängynpohjalta.

Musiikista on ollut mulle apua. Sen kanssa on helppo käydä läpi eri tunnetiloja.

Valoa ja lämpöä Teille

Jos kerran ahdistus on ylivirittynyt/ylijännittynyt tila - syinä pelko, huoli ja stressi niin miten siihen vaikutetaan? Eli kaikki mikä rauhoittaa ja rentouttaa pitäisi helpottaa.

Itselle mieleen tulee liikunta ja jooga. Syitä ahdistukselle toki tarvii miettiä, mutta onko muita hyviä luonnonkonsteja?

Meditaatiotahan kaikki ahdistuneet jo tavallaan harjoittaakin, joten jooga antaa sille suunnan ja struktuurin.

Ahdistus on niin kuin pelkoa mutta lievempi tunne. Masennus taas on vähän niin kuin surua, mutta vahvempi tunne.