Toisin kuin Suomessa yleisesti annetaan ymmärtää, ydinjäteongelma on edelleen ratkaisematta; niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
http://olkiluoto.info/fi/14/3/45/ kertoo mistä todellisuudessa on kysymys:
"
Kun Posiva vuonna 1999 haki ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmalle eduskunnalta periaatepäätöstä, tehtiin kansanedustajille selväksi, että kyseessä olisi käytännössä vain lupa, joka oikeuttaisi Posivan tekemään lisää paikkakohtaisia tutkimuksia Olkiluodossa. Vielä ei oltu päättämässä siitä, sijoitetaanko jätteitä Olkiluotoon silloisen suunnitelman mukaan vai ei, vaan siitä päätettäisiin vasta tutkimusten jälkeen, rakennuslupakäsittelyn yhteydessä vuoden 2010 jälkeen. Myönnettiin, että tällaisen päätöksen tekeminen olisi vielä liian varhaistakin, sillä avoimia kysymyksiä suunnitelman suhteen on vielä paljon.
Pian äänestyksen jälkeen ydinvoiman kannattajat söivät sanansa. Periaatepäätöksestä alettiin puhua ikään kuin se olisi ratkaissut ydinjäteongelman. Todellisuudessa siitä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Jotkut avoimista kysymyksistä voivat jäädä lopullisesti ilman vastauksia.
"
Lupa tutkia ei ole sama kuin 'turvallinen paikka ja menetelmä ydinjätteiden sijoittamiseksi pysyväksi tarkoitetulla tavalla'. Kaikkea muuta!
http://olkiluoto.info/fi/14/3/45/ kertoo mistä todellisuudessa on kysymys:
"
Kun Posiva vuonna 1999 haki ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmalle eduskunnalta periaatepäätöstä, tehtiin kansanedustajille selväksi, että kyseessä olisi käytännössä vain lupa, joka oikeuttaisi Posivan tekemään lisää paikkakohtaisia tutkimuksia Olkiluodossa. Vielä ei oltu päättämässä siitä, sijoitetaanko jätteitä Olkiluotoon silloisen suunnitelman mukaan vai ei, vaan siitä päätettäisiin vasta tutkimusten jälkeen, rakennuslupakäsittelyn yhteydessä vuoden 2010 jälkeen. Myönnettiin, että tällaisen päätöksen tekeminen olisi vielä liian varhaistakin, sillä avoimia kysymyksiä suunnitelman suhteen on vielä paljon.
Pian äänestyksen jälkeen ydinvoiman kannattajat söivät sanansa. Periaatepäätöksestä alettiin puhua ikään kuin se olisi ratkaissut ydinjäteongelman. Todellisuudessa siitä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Jotkut avoimista kysymyksistä voivat jäädä lopullisesti ilman vastauksia.
"
Lupa tutkia ei ole sama kuin 'turvallinen paikka ja menetelmä ydinjätteiden sijoittamiseksi pysyväksi tarkoitetulla tavalla'. Kaikkea muuta!
Vastaukset 65
Vanhimmat
Ko. propagandasivuilla ei koskaan ole ollut mitään totuuteen viittaavaa.
Onko ongelmaa edes koskaan ollut?
Suunnitelmat eivät ole muuttuneet niin kauan kuin minä muistan.
oot hauska
niitten lähitulevaisuudessa rakennettavien ja varsin nopeassa tempossa purettavien TUHANSIEN voimaloitten jätteet?
Propaganda ei toistamalla muutu todeksi.
Ei ole tiedossa mitään sellaista, joka estäisi loppusijoituksen aloittamisen n. 2020.
Lasketaan rata ja ammutaan aurinkoon :P
Ei ole tiedossa mitään sellaista, jonka mukaan turvallinen loppusijoituspaikka olisi vielä löydetty.
Lueskelehan enemmän, niin et ole pelkällä mutu-linjalla.
Ehkäpä sinä etsit minulle tiedon siitä, että STUK on hyväksynyt loppusijoituspaikan ja menetelmän. Luen sen hyvin mielelläni.
Loppusijoitukseen valmistaudutaan voimaloissa jo täydellä teholla. Kyse ei ole mistään lastenleikistä. Se tieto riittää minulle varsin hyvin. En kaipaa mitään STUKn linkkejä.
Kumpi meistä työskentelee ydinvoimalassa?
"
Minä en linkeillä pelaa
Jocuko 14.11.2004 klo 11.08
Loppusijoitukseen valmistaudutaan voimaloissa jo täydellä teholla. Kyse ei ole mistään lastenleikistä. Se tieto riittää minulle varsin hyvin. En kaipaa mitään STUKn linkkejä.
Kumpi meistä työskentelee ydinvoimalassa?
"
"Loppusijoitukseen valmistaudutaan voimaloissa jo täydellä teholla."
Siltä minustakin näyttää.
"Kyse ei ole mistään lastenleikistä."
Olen samaa mieltä.
"Se tieto riittää minulle varsin hyvin."
Harvinaisen vähään tietoon tyydyt asian vakavuuteen nähden.
"En kaipaa mitään STUKn linkkejä."
Nykyisen lain mukaan kyllä vaaditaan STUKin hyväksyntä ennenkuin loppusijoitus voi alkaa.
"Kumpi meistä työskentelee ydinvoimalassa?"
Varmuudella voin sanoa vain, että minä en.
Tästä on todella syytä olla huolissaan: ydinjätteiden loppusijoitusta suoritetaan jo ennenkuin sille on löydetty hyväksyttävä paikka! Siis Säteilyturvakeskus STUK asetetaan pakkotilanteen eteen paikan hyväksymisessä.
Tätä olen usein sanonut: turvallinen paikka ydinjätteille löytyy heti kun rahat sellaisen etsimiseen on loppuneet. Näyttää siltä, että ydinvoimaloilla ei enää ole rahaa etsiä turvallista loppusijoituspaikkaa ja ne jätteet tullaan loppusijoittamaan Olkiluotoon ihan turvallisuudesta piittaamatta - se vain sovitaan turvalliseksi.
Suurista hankkeista pyydetään usein "esipäätös" STUKilta, jotta ei tehdä turhaa työtä. Tällaista menettelyä uskon käytettävän myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusasioissa. Esihyväksynnät kulkevat pitkällä tiedotuslinkien edellä.
"
Jujun selitys
Jocuko 14.11.2004 klo 11.27
Suurista hankkeista pyydetään usein "esipäätös" STUKilta, jotta ei tehdä turhaa työtä. Tällaista menettelyä uskon käytettävän myös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusasioissa. Esihyväksynnät kulkevat pitkällä tiedotuslinkien edellä.
"
Mitä virkaa on millään tutkimuksilla, jos asia on päätetty jo etukäteen!
Rahojen tuhlausta?
Ei.
Kansan sumutusta?
Kyllä!
Pieni lainaus avausviestistäni:
"Pian äänestyksen jälkeen ydinvoiman kannattajat söivät sanansa. Periaatepäätöksestä alettiin puhua ikään kuin se olisi ratkaissut ydinjäteongelman. Todellisuudessa siitä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Jotkut avoimista kysymyksistä voivat jäädä lopullisesti ilman vastauksia"
http://olkiluoto.info/fi/14/3/45/
Tuo porukka oli ihan oikeassa. Kansaa sumutetaan taas oikein tosi isossa asiassa ja isolla rahalla.
Ydinjätteet avaruuteen...
Olisi liian vaarallista, epäonnistunut lähtö olisi katastrofi.
Pidetään myös liian kalliina.
Jätteitä ei lähetettäisi aurinkoon vaan jonnekin toiseen galaksiin. tiedä mitä ne määränpäässään sitten tekis, mutta tarkoitus olisi toteutettu - ei ongelmia tuleville sukupolville.
Toki nuo esipäätöksetkin pohjautuvat perusteellisiin tutkimuksiin. Sen takiahan niitä pyydetäänkin.
Jos STUK tiedottaisi kaikesta mitä käsittelee, eivät sen resurssit muuhun riittäisikään.
Olet ymmärtänyt STUKin roolin väärin. Voimayhtiöt ovat varsin usein nöyriä poikia STUKin niitä ripittäessä, ja tekevä niin kuin STUK määrää.
Teknisesti ja lainsäädännöllisesti on kaikki valmius käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen Olkiluodon kallioon.
"Toki nuo esipäätöksetkin pohjautuvat perusteellisiin tutkimuksiin."
Minulla on muistikuva, että Posivan suunnittelemaa aikataulua jouduttiin STUKin toimesta heti rukkaamaan. Posiva oli tehnyt oman alustavan tutkimuksensa ja arvionsa, johon STUK ei moneltakaan osin ollut tyytyväinen.
Tarkoitatko STUKin esipäätöksellä sen periaatteellista hyväksymistä hankkeelle? Mutta eihän paikan soveltuvuutta ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi ole vielä todettu. Mitä nämä perusteelliset tutkimukset voisi sitten olla?
"Jos STUK tiedottaisi kaikesta mitä käsittelee, eivät sen resurssit muuhun riittäisikään."
Tehtäväks määrätyt tiedoitukset on hoidettava. Ei ole epäilystäkään, etteikö sen hoitamiseen löydy rahoja.
"Olet ymmärtänyt STUKin roolin väärin."
STUKin rooli on luettavissa STUKin kotisivuilta. Siellä ei ole mitään mainintaa siitä, että roolina on toimia kumileimasimena ja hyväksyä ydinvoimalayhtiöiden sille tuoma tosiasia.
Mutta ehkäpä joku on älynnyt STUKin roolin oikein.
"Teknisesti ja lainsäädännöllisesti on kaikki valmius käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen Olkiluodon kallioon."
Mikä on enää ongelma?
Kyllä STUK käyttää ydinvoimaloissa ylintä päätösvaltaa. Siitä ei ole mitään epäselvyyttä. STUK ei suinkaan ole mikäänkumileimasin, vaan teettää usein (turhaakin?) lisätyötä laitosten turvallisuuden varmistamiseksi.
Loppusijoitustilat eivät suinkaan ole vielä valmiit. Myös loppusijoitettavan ydinpolttoaineen pitää antaa vielä jäähtyä. Älä hätäile, kyllä se touhu alkaa, kun aika on.
"Loppusijoitustilat eivät suinkaan ole vielä valmiit. Myös loppusijoitettavan ydinpolttoaineen pitää antaa vielä jäähtyä. Älä hätäile, kyllä se touhu alkaa, kun aika on."
Onko tämä vastaus kysymykseeni 'mikä enää ongelmana'? (loppusijoituksessa)
Eihän maanpäällisiä varastoja laajennettaisi, jos valmius loppusijoitukseen olisi jo nyt. Tunnelin tekokin vie oman aikansa. Mitään ylikäymätöntä ongelmaa ei ole. Pientä riesaa pitää ollakin, jotta mielenkiinto säilyy.
Itse pääongelma - Olkiluodon soveltuvuus ydinjätteiden loppusijoituspaikaksi - on siis varmistunut? Uutinen jäänyt multa kuulematta.
STUKin rooli enää valvoa töitä?
Hohhoijakkaa..
Onko vastauksesi ymmärrettävä niin, että STUKin tutkimustyö, jota se koko ajan loppusijoituksen eteen tekee, on mielestäsi merkityksetöntä?
"Jätteitä ei lähetettäisi aurinkoon vaan jonnekin toiseen galaksiin"
Nimen omaan sen takia, koska rakettipolttoainetta tarvitaan paljon enemmän kaman saamiseksi Aurinkoon kuin järjestelmästä ulos. Intuition vastainen juttu kuulemma, mutta kannattaa pitää mielessä, että kierrämme Aurinkoa aika helkutin kovaa ja se vauhtikin pitäisi eliminoida ettei Aurinko vain linkoaisi kamaa jonnekin huitsinnevadaan.
ihan järkevä perustelu.
muistan nyt jutun aurinkotuulialuksesta. lujaa menee kun vauhtiin pääsee.
TVO ja Fortum jo neuvottelevat Posivan kanssa siitä, missä järjestyksessä kumpaisenkin yhtiön käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitetaan. Kyse on suurista rahoista, mm. varastokapasiteetin mitoittamisessa.
Käy niinku niiden ydinjätteiden on jo nyt käynyt: johonkin ne on saatava. Ja koska ydinvoimaloilla ei ole varaa etsiä turvallista loppusijoituspaikkaa, sellaiseksi on sovttu olkiluoto.
Kyllä tutkimustoimintaan on sijoitettu ihan riittävästi. Suomen peruskallio on periaatteessa sopivaa ydinpolttoaineen loppusijoitukseen joka puolella maata, mutta kaikki mahdolliset tulevaisuuden asiatkin on otettu sijoituspaikkaa valitessa huomioon. Toki myös kuljetuspuoli.
"Kyllä tutkimustoimintaan on sijoitettu ihan riittävästi."
Tutkimuksen tuloksen pitäisi ratkaista loppusijoituspaikan soveltuvuus tarkoitukseensa, ei siihen sijoitetun rahan määrä. Valitettavasti raha on ratkaissut mm. niiden myrkkyjen tuotannonkin.
"Suomen peruskallio on periaatteessa sopivaa ydinpolttoaineen loppusijoitukseen ..."
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, tarkoitus on nyt tutkia, onko Olkiluoto sopiva ydinjätteen loppusijoituspaikaksi. Posivan mielestä se kyllä periaatteessa varmasti on.
Aikamoinen sattuma, että Olkiluodon ydinvoimala sijoitettiin juuri Olkiluotoon, eikö vain? :)
Maailman ensimmäinen turvallinen ydinjätteiden sijoituspaikka oli katsottu jo yli 20 vuotta sitten! Kuka uskoo?
Kun CERN mietti suuren hiukkaskiihdyttimen rakentamista Suomeen, vakuuttivat kunnat kilvan, että heidän kallioperänsä on järkähtämätön.
Kun sinne on tarkoitus sijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta puolen kilsan syvyyteen, ei samainen kallio kestäkään "mitään".
"
Hassu juttu tosiaan
Jocuko 14.11.2004 klo 11.23
Kun CERN mietti suuren hiukkaskiihdyttimen rakentamista Suomeen, vakuuttivat kunnat kilvan, että heidän kallioperänsä on järkähtämätön.
Kun sinne on tarkoitus sijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta puolen kilsan syvyyteen, ei samainen kallio kestäkään "mitään".
"
Ehkäpä kannattaisi tutustua vähän näiden käyttötarkoitusten vaikutuksiin mm. ajallisesti ja ympäristöllisesti tarkasteltuna.
Venäjältä kaavailtiin taannoin vedettäväksi öljyputki Porvoon jalostamolle. Yhdessä linjausvaihtoehdossa se olisi kulkenut mökkini lähellä. Ajatus tuntui minusta vastenmieliseltä.
Maasto olisi palautunut nopesti ennalleen, mutta tieto tuosta maan alla kulkevasta putkesta olisi vaivannut - ainakin jonkin aikaa.
"
Suomessa ja eräissä muissa maissa suunnitteilla olevaa ydinjätteen kalliohautausta ei ole hyväksytty vielä missään maailmassa. Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka on valinnut paikan ydinjätteen kallioperäsijoittamiselle. Suomen hallitus ja eduskunta tekivät vuonna 2001 periaatepäätöksen ydinjätteiden kallioperäsijoittamisesta Olkiluotoon. Päätös tehtiin kuitenkin ennen turvallisuustutkimusten tuloksia ja vasta seuraavan kymmenen vuodan aikana tutkitaan, kuinka turvallista ydinjätteen hautaaminen Olkiluotoon on. Arviolta vuonna 2012, kun Suomen hallitus päättää ydinjätteen loppusijoituslaitoksen rakennusluvasta, on hallituksen päätettävä kuinka suuren riskin se on valmis hyväksymään, sillä joihinkin avoimiin kysymyksiin ei tulla saamaan vastausta koskaan.
"
http://olkiluoto.info/fi/9/3/
Kuten EPR-voimalan prototyypin ostaminen Suomeen, ydinjätteiden loppusijoituskin vaikuttaa jonkinlaiselta kokeelta tai prototyypiltä loppusijoitusmenetelmästä.
Mitähän muita ydintekniikan saavutuksia tai tavoitteita saamme vielä täällä kokeiltavaksemme? Jonkinlaisen uuden ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksen, jonka ei pitäisi syytää saastaa ulos niin paljon kuin nykyiset tekee?
Missä määrin koko touhu on edes lain mukaista?
Sekä uutta voimalaa että loppusijoitusta viedään eteenpäin sillä tavoin, että ydinvoimayhtiöt huusaa jonku periaatepäätöksen jälkeen kuin kaikki olisi jo selvää.
Mitä se periaatepäätös itse asiassa oikeuttaa tekemään? puhutaan aluksi vaikkapa siitä loppusijoituspaikasta. Posiva kai jo kaivaa tnnnelia. Entä jos jostain yht'äkkiä selviääkin, että hanketta ei turvallisuussyistä voidakaan toteuttaa? onko posiva silloin oikeutettu korvauksiin veronmaksajilta?
Loppusijoitusvaroja lienee kasassa lähes 2 miljardia euroa. Lisää voidaan tarvittaessa rahastaa sähkönkuluttajilta.
Kyllä sillä rahalla jo aika ison montun kaivaa.
"Loppusijoitusvaroja lienee kasassa lähes 2 miljardia euroa. Lisää voidaan tarvittaessa rahastaa sähkönkuluttajilta."
Ei tuossa pitäis mitään asiaa olla poliisille. Yhtlöt lainaa omia rahoja rahastosta - pientähän se kaiken muun tuen rinnalla on, mitä ydinvoimayhtiöt saa.
"Kyllä sillä rahalla jo aika ison montun kaivaa."
Lupa-asiat varmaan kunnossa. Tutkimusluolaan ONKALO taitaa olla jo kaivuu meneillä.
mitä tapahtuisi, jos eduskunta ei antaisikaan rakennuslupaa loppusijoituspaikaksi? voisiko ydinvoimayhtiöt vaatia korvauksia valtiolta, joka on jo tehnyt myönteisen periaatepäätöksen (tutkimusluvan)?
Hei kamut mul on loistava idea. Mitä jos tehtäis niinku Venäjällä ja dumpattais se ydinroina ympäri helsinkiä 5-25 metrin syvyyteen. Olin tossa 2 vuotta sitten Moskovassa ja mul sattui olemaan Geiger-mittari mukana (se on sellainen omalaatuinen harrastus) ja aina ku tultiin hotellille (pohjois Moskova) ni 2 kilsaa ennen hotellii ja mittari heitti isoo lukemaa jonkun vanhan kaatiksen lähel.
Sitten ku suomes olin ni tuli joku dokkari tms. jos selitettiin et sinne ympäriämpäri Moskovaa ja sen lähialueita Neuvostoliitto dumppasi koereaktoreitaan ja muuta saastunutta romuaan.
Jos Moskova on edelleenkin asuttava kaupunki ni miten olis jos vaikka ydinjätteillä hoidettaisiin nämä katulämmitykset Helsingissä.
Käytetyn ydinpolttoaineen lämmönkehitys on muutaman vuoden kuluttua reaktorista poiston jälkeen melko olematonta, jäänsulatusmielessä.
Jää jäljelle vain se haittapuoli, säteily.
kerro lisää mittaristasi - mitä se ilmaisee, mitä maksaa jne.
voisiko ajatella jokaisen suomalaisen perusturvallisuuteen kuuluvaksi?
Hinnasta en tiedä koska omani sain taloyhtiöni uusittua pommisuojan varustearkun ja koska olen taloyhtiömme väestönsuojeluvastaava niin otin vanhanlaukun sisällöstä itselleni lusikkasarjan 2 mukia vedenpuhdistimen ja geigermittarin.
Mittari on saksalaisvalmisteinen. Manuaali on kaikille muille kielille paitsi suomeksi joten luin ruotsinkielisen osion.
Vehje näyttää yleismittarilta ja toimii 4kpl AAA paristoja.
Vehje ilmaisee Becqurellit (en oo varma miten toi kirjoitetaan) ilmasta tai vedestä ja sillä saa myös Sievertit (ilmasta).
Kokeiluni ovat osoittaneet että kahvinkeitin ja röökiaski (Smart sininen) säteilevät samanverran (lukua en muista) kuin kännykkä.
Loviisalaisen voikukan varsi vähemmän kuin edelliset. Ja sinappituubi vähemmän kuin edelliset.
Noin äkkipäätä mittari vaikuttaisi tosiaan sopivan erinomaisesti esimerkiksi korttelikohtaisen perusturvallisuudentunteen ylläpitämiseen.
Säteilyn laatu olisi hyvä myös tietää. Jos oikein muistan, ydinvoimalaonnettomuus aiheuttaa gammasäteilyä. Silloin mittarin olisi kyettävä mittaamaan sekin. Etäisyyden merkityksestä mittaustuloksen merkityksellisyyteen en osaa sanoa mitään.
"Säteilyn laatu olisi hyvä myös tietää. Jos oikein muistan, ydinvoimalaonnettomuus aiheuttaa gammasäteilyä. Silloin mittarin olisi kyettävä mittaamaan sekin. Etäisyyden merkityksestä mittaustuloksen merkityksellisyyteen en osaa sanoa mitään."
En uskonut että Vastaaja enään kykenisi tuottamaan minulle pettymystä?
Sano edes että et ole oikea Vastaaja!
Tavallinen ihminen ei tiedä mitä mitataan ja miten. Paljonko on paljon. Sekin tieto puuttuu. Kokemukseni mukaan mikro- ja millisievertit menevät maallikolla varsin helposti sekaisin.
Joko Koleta tai Vastaaja tai joku joka tietää voi kertoa.
Mikron ja Millin välisen eron kyllä tiedän koska on vähän pakko ku opiskelee Kemiaa (Fysiikka sivuaineena).
mutta käsittääkseni mittari mittaa ei laatua vaan määrää eli on mittarin kannalta halitsunpalitsu onko kyseessä IV-tutkan aiheuttama mikroaaltosäteily (MOTSKA87) vai Gamma vai Beta vai Alfa säteily. Becquerellit ovat muistaakseni radioaktiivisia hajoamisia tietyssä tilassa/määrässä aikayksikköön nähden.
Sievert on jotain säteilyannokseen viittaavaa.
Alfasäteily pysähtyy paperiin Beta 2cm teräkseen (niinkuin kiväärinluoti) Gamma ei mihinkään joskin vaimenee jatkuvasti. Gamma voi käsittääkseni muuttaa taajuuttaan osuessaan johonkin kohteeseen (tutkasäde ainakin muuttaa mihin perustuu TutkaNAVE).
Mutta neutronit ovat jo pahempi riesa. Veteen ne vaimenevat aika hyvin, mutta paksunkin teräksen läpi tulee melkoinen "pölly".
Jos tavalliselle ihmiselle lyödään säteilymittari nenän eteen ja sanotaan, että tuolla alueella on turvalllista, tuolla vaarallista ja sillä välillä vaihtelevaa, niin tietäähän se tasan sen verran kuin tartteekaan tietää.
Eikä nuo taida ihan jokamiehen turvallisuusvarustukseen kuulua, sen verran hinnakkaita ovat. Pääkäyttö taitaa olla säteilyvaaratilanteessa säteilyn määrän toteaminen, esim. taloyhtiön suojeluvastaavan käyttämänä, kuten icemanin tapauksessa.
"Pääkäyttö taitaa olla säteilyvaaratilanteessa säteilyn määrän toteaminen, esim. taloyhtiön suojeluvastaavan käyttämänä, kuten icemanin tapauksessa."
variola oli se joka kertoi geigermittarista, ei iceman.
"Joko Koleta tai Vastaaja tai joku joka tietää voi kertoa."
Mä jätän kertomisen STUKille, sieltä siirsin tekstiä tänne :)
"... eli on mittarin kannalta halitsunpalitsu onko kyseessä IV-tutkan aiheuttama mikroaaltosäteily"
Ehkä mittaria kannattaa kuitenkin vähän viritellä säteilyn aallonpituuden mukaan.
Kun puhutaan radioaktiivisesta säteilystä, tarkoitetaan yleensä radioaktiivisten aineiden lähettämää ionisoivaa säteilyä, joka on hiukkassäteilyä ja jaetaan alfa- ja betasäteilyyn.
Ionisoiva säteily voi olla myös sähkömagneettista, kuten gammasäteily. Sillä on oma aallonpituutensa. Hyvä tieto säteilylajeista löytyy STKUim sivulta
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/mitaonsateily/fi_FI/mitaonsateily/
STUKilla on mainio kirjasarja: Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja/
Sen kirjassa 1, Säteily ja sen havaitseminen, osassa 4, Säteilyn ilmaisimet, on kerrottu erilaisia menetelmiä säteilyn ilmaisemiseen. Geiger-ilmaisimesta lyhyt lainaus:
"
Geigerputki on kannettavien säteilysuojelumittareiden yleisin ilmaisin. Putken suosio perustuu suureen herkkyyteen, yksinkertaiseen elektroniikkaan sekä hintaan. Monikertaisia vahvistuspiirejä ei tarvita, koska putken antamat jännitepulssit ovat tarpeeksi suuria (0,1–1 V, vertaa ionisaatiokammio: 0,1 mV). Putkia valmistetaan moneen muotoon ja kokoon: halkaisija voi vaihdella millimetristä useisiin sentteihin ja pituus sentistä lähes metriin. Putkella voi olla ohut päätyikkuna, joka on tavallisesti kiillettä. Orgaanista sammutuskaasua käyttävän putken jännite on yleensä 1200–1500 volttia. ’Halogeeniputket’ toimivat alemmilla jännitteillä.
"
Jokaisen kannattaisi tutustua STUKin Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan kirjaan 4, Säteilyn terveysvaikutukset
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja4/
Tämä upea 12-osainen tietopaketti on ainakin vielä toistaiseksi ilmaiseksi haettavissa netissä. Kiinnostuneen kannattaa katsoa kirjasarjan muitakin ilmaisia teoksia, kuten mainittu Kirja1.
STUkilla meneillään olevia tutkimusohjelmia ydinjätteen loppusijoituksesta:
"
Ydinjätehuollon turvallisuustutkimukset 2003
TERRAROCK-kalliomallinnusjärjestelmän kehittäminen
TERRAROCK-mallinnusjärjestelmä on tärkeä työkalu kenttätutkimusten valvonnassa. Hankkeessa kehitetään TERRAROCK-mallinnusjärjestelmää siten, että se olisi käytännöllinen paikkatutkimuksen valvonnassa sekä malliennusteiden laatimisessa ja tilasuunnitelmien arvioinnissa.
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kai Jakobsson
Loppusijoituslaitoksen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän kehittäminen erityisesti valvontateknologian osalta
Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ydinmateriaalivalvonnasta tulevat vaatimukset. Loppusijoituslaitoksen ydinmateriaalivalvonta ei kohdistu enää vain ydinaineeseen vaan myös itse laitoksen suunnitteluun, rakenteeseen ja käyttöön. Ydinmateriaalien viranomaisvalvonnan tehokkuutta voidaan lisätä luomalla tietämystä valvonnan kohteena olevasta ydinaineesta, ydinaineen käsittelyprosesseista, mittauksista ja itse loppusijoituslaitokseen liittyvistä toimenpiteistä. Kasvanut tietämys valvontakohteesta parantaa myös mahdollisuutta ydinmateriaalien valvontatiedon jatkuvuuden varmistamiseksi mahdollisissa häiriötilanteissa. Tutkimuksella kartoitetaan ne menetelmät, joilla on merkitystä uudentyyppisen ydinmateriaalivalvonnan toteutukselle.
Yhteyshenkilö: Tarkastaja Olli Okko
Suunnitelma ydinvoimalaitosten keski- ja matala-aktiivisen jätteen laadunvarmistusohjelman kehittämisestä jätepakkausten riippumattoman verifioinnin järjestämiseksi
Selvitetään nykyiset voimalaitosjäteprosessit ja niiden laadunvalvontakäytännöt. Laaditaan suunnitelma riippumattoman verifioinnin järjestämiseksi.
Yhteyshenkilö: Toimistopäällikkö Esko Ruokola
Kallion in-situ tutkimus - Huokoisuustilan geometrian luonnehtiminen C-14-PMMA-menetelmällä
Seuraava askel kiviaineksen kuljetusominaisuuksien tutkimuksessa on mennä kalliolaboratorioon ja tutkia asiat miten ne ovat loppusijoitustilan syvyydessä. Hankkeessa tutkitaan eräiden laboratorio-olosuhteissa määritettyjen kuljetusparametrien paikkansa pitävyyttä luonnossa sekä mallinnetaan heterogeenisesta kiviaineesta saatuja kokeellisia arvoja.
Yhteyshenkilö: Erikoistutkija K-H. Hellmuth
Luonnolliset geokemialliset pitoisuudet ja virtaamat Baltian kilvessä Suomessa ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden indikaatorina
Ydinjätteiden loppusijoituskonseptin pitkäaikaisturvallisuutta loppusijoituspaikalla arvioidaan tiettyjen turvallisuuskriteerien mukaan. Nämä kriteerit sisältävät nuklidikohtaisia rajoituksia radionuklidien pääsylle elolliseen luontoon. Projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tietämystä geokemiallisista sykleistä. Toisena tavoitteena on tarkentaa ja varmistaa käytettyjä turvallisuuskriteerejä. Tutkimus on osa IAEA:n koordinoimaa monivuotista (2000 - 2003) tutkimusprojektia.
Yhteyshenkilö: Erikoistutkija K-H. Hellmuth
Olkiluodon merialueen kaasututkimus
Olkiluodon merialueen savisedimenteistä on tehty kaasupurkaushavaintoja. Havainnot saattavat liittyä alueen laajempaan kaasu-/pohjavesikiertoon tai kallioperän hyvin hitaisiin liikuntoihin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään havaittujen kaasuesiintymien koostumus ja mahdollinen alkuperä.
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kaisa-Leena Hutri
Ympäristön säteilysuojelu - FASSET
STUK on mukana EU:n 5. puiteohjelman projektissa Framework for Assessment of Environmental Impact (FASSET), jonka tarkoituksena on luoda järjestelmä säteilyn vaikutusten arvioimiseksi eläimiin, kasveihin ja koko ekosysteemin toimintaan. STUKissa on tuotettu laskentamenetelmä, jolla voidaan tehdä annosarvioita käyttämällä eliöiden rakenteen kuvaamiseen yksinkertaista geometrista muotoa (ellipsoidi, pallo). Laskentamallia testataan vertaamalla sillä laskettuja annoksia muilla laskentamenetelmillä saatuihin tuloksiin. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan kokeellinen mittausjärjestely esimerkkitilanteessa, jota käytetään lasketun ja mitatun annoksen vertaamiseen.
Yhteyshenkilö: Ylitarkastaja Kirsti-Liisa Sjöblom
DECOVALEX III
Kansainvälinen DECOVALEX III -projekti (Kytketyt termo-hydro-mekaaniset-prosessit) on ollut käynnissä vuodesta 1999. Se päättyy 31.10.2003, joten vuoden 2003 työ keskittyy paljolti loppuraportointiin. Projektin yleistavoite on ymmärryksen tuottaminen rakoilleen, vesipitoisen kallion kytketyistä termo-hydro-mekaanisista prosesseista. Vuonna 2003 projektissa loppuraportoidaan seuraavat spesifioidut tapaukset.
Task 1 - FEBEX-bentoniittikokeen bentoniitin termo-hydro-mekaanisen käyttäytymisen simulointi. Pääpaino vuonna 2003 on bentoniitin termo-hydraulisessa mallinnuksessa.
Task 3 - Bench Mark Test 2. Rakoilleen kallion ominaisuuksien mittakaavariippuvuus mekaanisessa ja hydrologisessa simuloinnissa.
Task 3 - Bench Mark Test 3. Ikiroudan muodostumisen termo-hydro-mekaaninen mallinnus.
Yhteyshenkilö: Erikoistutkija Esko Eloranta
Ydinjäteloppusijoituskapselin elinikä, tietämysarkisto ja roadmap
Ydinjätteen loppusijoitusta on tutkittu jo 20 vuotta, jona aikana on tuotettu suuri määrä dokumentteja. Hankkeen laajempana tavoitteena on luoda perusta tietämysarkistolle, jolla loppusijoituskapselin elinikätutkimusten tuottama dokumentaatio on hallittavissa. Aluksi projekti keskittyy kapselin valmistutekniikkaan ja korroosio-ominaisuuksiin. Projektin asiantuntijatyöryhmä valitsee/luokittelee tuotetun materiaalin, joka sijoitetaan tietokantaan. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa internetin kautta käytettävä tietokanta, joka esittäisi kapselin eliniän arvioinnin kokonaisuuden hallintaa, siihen liittyviä riippuvuuksia sekä lisäselvitysten tarvetta.
Yhteyshenkilö: Tarkastaja Jussi Heinonen
Kuparin korroosion on-line anturien pitkäaikaiskestävyys bentoniitissa
Käytetty polttoaine on tarkoitus sijoittaa tiiviisiin kuparikapseleihin. Yksi keskeinen tutkimuskohde liittyen kapseliin on kuparin korroosionopeus. Tutkimuksessa testataan korroosionopeuden mittaamiseksi kehitettyjen vastuslanka-anturin ja referenssielektrodin pitkäaikaiskestävyyttä. Samalla tutkitaan kapselia suojaavan bentoniitin kompaktointiasteen vaikutusta kuparin korroosionopeuteen.
Yhteyshenkilö: Tarkastaja Jussi Heinonen
Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma - KYT
"
http://www.stuk.fi/tutkimus/ydinjatehuolto/fi_FI/index/
Mitkähän noista on turhia jos lähtökohtana on se, että ydinvoimayhtiöt on jo päättäneet loppusijoituspaikan?
"Säteilyn laatu olisi hyvä myös tietää. Jos oikein muistan, ydinvoimalaonnettomuus aiheuttaa gammasäteilyä. Silloin mittarin olisi kyettävä mittaamaan sekin. Etäisyyden merkityksestä mittaustuloksen merkityksellisyyteen en osaa sanoa mitään."
Mitä jos opettelisit ihan perusasiat ensin.
Eräs tutkimus:
"
Luonnolliset geokemialliset pitoisuudet ja virtaamat Baltian kilvessä Suomessa ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden indikaatorina
Ydinjätteiden loppusijoituskonseptin pitkäaikaisturvallisuutta loppusijoituspaikalla arvioidaan tiettyjen turvallisuuskriteerien mukaan. Nämä kriteerit sisältävät nuklidikohtaisia rajoituksia radionuklidien pääsylle elolliseen luontoon. Projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tietämystä geokemiallisista sykleistä. Toisena tavoitteena on tarkentaa ja varmistaa käytettyjä turvallisuuskriteerejä. Tutkimus on osa IAEA:n koordinoimaa monivuotista (2000 - 2003) tutkimusprojektia.
Yhteyshenkilö: Erikoistutkija K-H. Hellmuth
"
"Projektin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tietämystä geokemiallisista sykleistä."
Tiedetään siis, että ymmärrystä ja tietämystä geokemiallisten syklien osalta on tarve lisätä. Syytä onkin, sillä ydinvoimateollisuus on ajamassa päälle piittaamatta tietämys- ja ymmärrystasosta muun kuin taloudellisuuden osalta (niistä kirotuista myrkyistä tulee päässä äkkiä eroon).
http://www.stuk.fi/tutkimus/ydinjatehuolto/fi_FI/index/
Sitä ydinroinaa on ja tulee olemaan koska sitä on valmistettu jo vuosikymmeniä. Asialle ei voi mitään siinämielessä että jotain sille pitää tehdä. Sitä ei syystä tai toisesta haluta uusiokäyttää vaikka voitaisiinkin joten on siis dumpattava johonkin. Teknisesti paras idea olisi dumpata se jonnekkin Geologiselle kilpi alueelle kuten vaikkapa Baltiankilpi johon suomi kuuluu. Kilpialueet ovat varsin vakaita Geologisesti sillä pintajäristyksiä ei esiinny ja syväjäristykset ovat harvinaisia ja usein pieniä (poikkeuksia on). Jos syväjäristys joka nostaisi ydinroinan edes 50 metriä korkeammalle ikinä sattuisi niin se olisi muutenkin menoa koko skandinaviaa myöten joten kyllä se ydinpaska siellä pysyy. Muita riskejä on mutta riskejä ei voi välttää millään energia muodolla.
Nykyisen lain mukaan ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Haaveilla voi muustakin, mutta enemmänkin pelätä EU:n tuovan ydinkakkansa Suomeen.
STUKin mukaan ydinjätteiden loppusijoituspaikan "vapautumisesteiden on tehokkaasti estettävä loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään vähintään usean tuhannen vuoden ajan."
Tuo merkitsee sitä, että ydinvoimasta puhuen kestävän kehityksen periaatteen (erään määritelmän mukaan) ei tarvitse toteutua:
"Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa."
STUKin mukaan ydinjätteiden loppusijoituspaikan "vapautumisesteiden on tehokkaasti estettävä loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään vähintään usean tuhannen vuoden ajan."
Tuo lainaus on loppusijoitushanketta koskevasta STUKin alustavasta turvallisuusasrviosta.
Toisaalta STUKin web-sivuillakin sanotaan, että ydinjätteet on pidettävä erossa elävästä luonnosta satojen tuhansien vuosien ajan jo pelkästään radioaktiivisuuden vuoksi.
Onko Olkiluoto niin surkea loppusijoituspaikka, että jo nyt tiedetään, ettei ne kakat siellä satoja tuhansia vuosia pysy, hyvä jos muutaman 1000 vuotta?
Niinä niin. Ydinvoimayhtiöillä loppui rahat turvallisen loppusijoituspaikan etsimiseen. Tyydytään siihen, mihin yli 20 vuotta sitten satuttiin jätteentuotantolaitoskin perustamaan. Taloudellistahan se on.
Palstan pikku ydinvoimankannattajille pohdittavaa:
"
...
Ydinvoima ei tuota juuri lainkaan ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt huikeiden rakennuskustannusten takia. Lisäksi vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.
...
IAEA:n raporttissa verrataan kahta skenaariota. Ensimmäisessä ydinenergian käyttö vähenee edelleen eikä uusia voimalahankkeita aloiteta. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta laskee nykyisestä 16 prosentista 12:een prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Toisessa vaihtoehdossa, jossa ydinenergian käyttö lisääntyy 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kasvihuonekaasujen päästöt ovat suuremmat. Tämä
johtuu siitä, että ydinvoiman lisääminen tulisi huomattavan kalliiksi ja johtaisi fossiilisten polttoaineiden entistä runsaampaan käyttöön.
Ilmastonmuutos suistaisi ihmiskunnan katastrofiin ennen kuin ydinvoima ehtisi "pelastaa" meidät.
IAEA:n ydinvoima-asiantuntija Alan McDonald sanoi Independent-lehdelle: -On liioittelua väittää, että ydinvoima on ratkaisu ilmaston lämpenemiseen. Olemassa olevien voimalaloiden sulkemista hän ei kuitenkaan
kannata.
Ennusteita ydinenergian käytöstä on hyvä verrata uusiutuvan energian mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Saksan ympäristöministeriö arvioi, että uusiutuvilla energialähteillä voidaan tuottaa 65 % maan sähköntarpeesta eli lähes 40 ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä vuonna 2050."
"
http://keskustelu.mtv3.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=11416&tstart=30
'vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.'
Suomi on jossain päin maailmaa, ainakin vielä.
Tämä käytännössä todettu. Tämä vie pohjan lopuiltakin väitteiltä.
Olisiko sinulla linkkiä tutkimukseen? Vai onko kaikki sinun itsesi keksimää? kuten tavallisesti...
hyi hitto!
Tämä käytännössä todettu. Aiheuttaa vähiten kuolemantapauksia ja loukkaantumisia kWh kohden. Myöskin Tshernobyl mukaanlukien (vaikkakaan ei pitäisi laskea mukaan).
Palstan pikku ydinvoimankannattajille pohdittavaa:
"
...
Ydinvoima ei tuota juuri lainkaan ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt huikeiden rakennuskustannusten takia. Lisäksi vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.
...
IAEA:n raporttissa verrataan kahta skenaariota. Ensimmäisessä ydinenergian käyttö vähenee edelleen eikä uusia voimalahankkeita aloiteta. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta laskee nykyisestä 16 prosentista 12:een prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Toisessa vaihtoehdossa, jossa ydinenergian käyttö lisääntyy 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kasvihuonekaasujen päästöt ovat suuremmat. Tämä
johtuu siitä, että ydinvoiman lisääminen tulisi huomattavan kalliiksi ja johtaisi fossiilisten polttoaineiden entistä runsaampaan käyttöön.
Ilmastonmuutos suistaisi ihmiskunnan katastrofiin ennen kuin ydinvoima ehtisi "pelastaa" meidät.
IAEA:n ydinvoima-asiantuntija Alan McDonald sanoi Independent-lehdelle: -On liioittelua väittää, että ydinvoima on ratkaisu ilmaston lämpenemiseen. Olemassa olevien voimalaloiden sulkemista hän ei kuitenkaan
kannata.
Ennusteita ydinenergian käytöstä on hyvä verrata uusiutuvan energian mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Saksan ympäristöministeriö arvioi, että uusiutuvilla energialähteillä voidaan tuottaa 65 % maan sähköntarpeesta eli lähes 40 ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä vuonna 2050."
"
http://keskustelu.mtv3.fi/keskustelu/thread.jspa?thread ID=11416&tstart=30
'vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.'
Suomi on jossain päin maailmaa, ainakin vielä.
Niitä sinulla on paljonkin.
Ydinvoiman ongelma on siis että sitä ei rakenneta tarpeeksi? Tarvitaan siis edullinen sarjatuotantomallinen voimala. Olisiko kuulakekoreaktori sellainen?
Jollain energia on tuotettava. Uusiutuvista ei ole siihen. Vaikkakin viherhörhöt arvioisi mitä tahansa. Tarvitaan lukuja. Ei arvioita. Se energia mikä ei tuoteta ydinvoimalla tuotetaan fossiilisilla. Niin yksinkertaista se on.
IAEA: ongelmaa ei ratkaistu
Kirjoittanut: Vastaaja 22.11.2004 klo 07.12
Palstan pikku ydinvoimankannattajille pohdittavaa:
"
...
Ydinvoima ei tuota juuri lainkaan ilmastoa lämmittäviä kaasuja. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt huikeiden rakennuskustannusten takia. Lisäksi vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.
...
IAEA:n raporttissa verrataan kahta skenaariota. Ensimmäisessä ydinenergian käyttö vähenee edelleen eikä uusia voimalahankkeita aloiteta. Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta laskee nykyisestä 16 prosentista 12:een prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Toisessa vaihtoehdossa, jossa ydinenergian käyttö lisääntyy 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kasvihuonekaasujen päästöt ovat suuremmat. Tämä
johtuu siitä, että ydinvoiman lisääminen tulisi huomattavan kalliiksi ja johtaisi fossiilisten polttoaineiden entistä runsaampaan käyttöön.
Ilmastonmuutos suistaisi ihmiskunnan katastrofiin ennen kuin ydinvoima ehtisi "pelastaa" meidät.
IAEA:n ydinvoima-asiantuntija Alan McDonald sanoi Independent-lehdelle: -On liioittelua väittää, että ydinvoima on ratkaisu ilmaston lämpenemiseen. Olemassa olevien voimalaloiden sulkemista hän ei kuitenkaan
kannata.
Ennusteita ydinenergian käytöstä on hyvä verrata uusiutuvan energian mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Saksan ympäristöministeriö arvioi, että uusiutuvilla energialähteillä voidaan tuottaa 65 % maan sähköntarpeesta eli lähes 40 ydinvoimalan vuosituotannon verran sähköä vuonna 2050."
"
http://keskustelu.mtv3.fi/keskustelu/thread.jspa?thread ID=11416&tstart=30
'vaarallisen ydinjätteen kohtaloa ei ole vielä kyetty ratkaisemaan tyydyttävästi missään päin maailmaa.'
Suomi on jossain päin maailmaa, ainakin vielä.
Etkö koskaan opi?
IAEA ei kuitenkaan olisi valmis sulkemaan kaikkia ydinvoimaloita.
semmosta se on.
IAEA ole lähde?
"Viimeaikaisten tutkimusten valossa on tullut esille että maailma pelastuu lisäämällä ydinvoiman käyttöä. Ydinvoima lopettaa sodat, ihmisten ilkeilyn ja liukkaat jalkakäytävät."
Lähde Greenpeace
Näetkö ongelman?