Olevainen viime viikon vaihteessa oli huolissaan hellarien uskon opista. On uutta ja vanhaa. En tiedä kumpaan oppiin kuuluu, että sydän lihas tulehdusta aletaan parantamaan Pyhän hengen voimalla. Tälläiset asiat mielestäni tulisi jättää lääkärien ja sairaaloiden asiaksi, sillä tekeehän Jumala työtään heidän kauttaan. Tälläistä tapahtuu suomen Porissa.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1980-luvun alussa kotipuolessa Pohjois-Suomessa eräs hyvin tuntemani diabetesta pitkään sairastamut yllytettiin jättämään pistoshoito vähemmälle, koska Jumala kuulemma parantaa ja pitää huolen omistaan. No, potilas kuoli tietysti. Lähipiiri oli tietämätöntä ja hyväuskoista eikä voinut tilannetta estääkään, ei aikuista voi vahtia. Hurmoshelluntailainen parantaja teki hallaa. Suoraa rikosta hän tietenkään ei tehnyt, eihän hän sitä lääkitystä lopettanut vaan potilas.
Tämä on tositapaus, jollaiset toivottavasti eivät toistu. Jos nimiä saisi palstalla mainita, kertoisin nekin. Eipä muuten tullut ko. puhuja hautajaisiin sentään!
Puoskarointi on puoskarointia, lääketiede lääketiedettä.
helluntalaisuuteen, parantaminen. En ole tälläista havainnut luterilaisella puolella. Mielestäni tekijät pitäisi saattaa jollakin tavalla vastuuseen. Tälläisissa tapauksissahan on kyse yllyttämisestä itse murhaan ja henkisesti heikon hyväksi käytöstä.
ketäs ne olivatkaan parantaja-evankelistat jalovaara ja juntunen? taitavat olla tälläkin hetkellä matkalla johonkin luterilaiseen kirkkoon rukouspalveluaan pitämään.
googlaapas esim. nimellä "seppo juntunen", niin otsikon "rukouspalvelu" avaamalla saat kuvan kanssa infoa hänen pastorin-työstään.
tee sama koe pirkko jalovaaran suhteen.
keskustellaan sitten lisää siitä, mitä kaikkea "parantaminen" pitää sisällään.
aiheesta on muuten hyvä ja tarpeellista keskustellakin, ei sen puoleen. olen minäkin näet yhtä ja toista nähnyt noilla rintamilla, vaikka uskon Jeesuksen todella parantavan sitä häneltä pyydettäessä.
jalovaaran "rukousystävät"-sivuilla näkyy olevan infoa tämäniltaisesta:
klo 17 leppävaaran kirkko, espoo
huomenna salpakankaan kirkko hollolassa, sitten alavus, liperi, kallion kirkko helsingissä jne...
Mitä arvelet Tode. Jos sinulla todetaan vaikkapa sydänlihas tulehdus, tuleeko apusi lääkärin kautta vai ihmeparantajan?
Minusta hengelliset asiat ovat hengellisiä ja siihen kuuluu myös tämä arki, tämä hetki ja järki jonka olemme saaneet Jumalan lahjana.
Minusta tuntuu että Jeesus parantaa yleensä "vain" sellaiset jotka ovat ovat ns lääketieteelle mahdottomia. Tässä tapauksessa sairaus pysyi kurissa lääkityksen avulla. Olen tosin lukenut todistuksia että Jeesus on parantuanut diapeeteksenkin kokonaan.
Jumalan lahjaahan se on lääkärin apukin!
lapsellani on vaikea, parantumaton sairaus ja olemme tietenkin kääntyneet jo aikapäiviä lääkärin puoleen ja saaneet hyvää hoitoa.
uskon kuitenkin, että Jumala voi parantaa tyttäreni täysin terveeksi, ei vai oireettomaksi, kuten lääkäri voi tässä tilanteessa tehdä.
hengelliset asiat ovat hengellisiä. se on minunkin mielestäni pitkälle totta. minusta sinun hengellisyytesi raja on kuitenkin aika sinkeälle rajattu. se, että olen Jumalan luoma, vitaisee jo hengellisyyttä aika läheltä, eikö vaan? jos Jumala on minut kerran luonut, hän myös pystyy luomaan minussa edelleen uutta.
sitä on kokonaisvaltainen usko Jumalaan ja hänen mahdollisuuksiinsa.
muuten, ihmeparantaja-nimityksestä tulee eittämättä mieleen puoskaroija. ei sen armolahjan omistaja, josta raamattu kertoo.
minäkin olen huolissani. olen huolissani juuri näistä ihmeparantajista, jotka kuka milläkin voimalla keräävät katseita.
minulla on sellainen käsitys, että vastuunsa tunteva esirukoilija kehoittaa aina parantumista todistavaa hoidettavaansa menemään lääkäriin toteamaan asiantilan.
lähipiirissäni eräs syöpää sairastava lopetti luonnonlääkkeillä parantavan "parantajan" ohjeitten mukaan lääkityksensä ja joudutti sillä keinoin kuolemaansa. en tiedä, kuinka hänen olisi käynyt, jos hänellä ei olisi ollut tuota 1/2 vuoden lääkkeetöntä jaksoa. pääsikö tauti silla aikaa turmelemaan hänet lopullisesti?
Jumalan apua tulee kyllä rukoilla myös sairauksiin, en sitä pidä pahana. Mutta ihmeet, minusta siinä, mitä isä meidän rukouksessa pyydetään on kylliksi. Eikös Kristus puhunut tästä sukupolvesta joka pyytää merkkiä (vrt. myös ihmettä) ja sille annetaan vain Joonaan merkki. Toivon sinun tyttärellesi parantumista, että Jumala tekisi siinä työtään, siunaisi sinua ja lastasi tahtonsa mukaan.
Onkohan sinulla "netti pastori" lääkitys kohdallaan. Jos olet saarnaaja tai vastaava, pitäisi sinun tuntea vastuusi. Aika lapsellisen tuntuisia ajatuksia aikuiselta ihmiseltä. Ota huomioon, että hengelliseltä ihmiseltä erityisesti edellytetään kaikkinaista vastuullisuutta.
Mikähän kommentissani oli niin vastuutonta?
Lääkitystä ei tule lopettaa, mutta Jeesus voi parantaa myös lääketieteelle mahdottomat tapaukset.
Kumpi näistä oli vastuuton
On vastuutonta luoda vääränlaista toivoa niille, joilla sitä on muutenkin vähän. Esim. diabetes on parantumaton sairaus. Jokin diabetes laji pysyy kurissa ruokavaliolla ja liikunnalla, tälläisissa tapauksissa kannustava lähimmäistuki on paikallaan.
Kumpiko on vastuutonta? Jos voit täysin varmasti julistaa Jeesuksen nimessä, että tulet terveeksi, se ei ole vastuutonta. Mutta jos loppu tulos on epävarma on julistus vastuutonta, tässä tapauksessa olet vain tyydyttänyt kokeilun halusi ja potilas on entistä toivottomampi.
Sanoohan Kristus itsekin, että tälle sukupolvelle ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki. On oikein rukoilla sairaiden puolesta, mutta vääränlaisen toivon kylväminen on pahasta.
niin luterilaisella kuin helluntailaisella puolella. Ydinhän on tämä että ollaanko me kristittyjä vai ei, ja jos ollaan niin mihin kristillisyytemme perustuu.
Raamattuun?
Jos kristillisyytemme, ennen kaikkea sen arki ja käytäntö, sillä arjessahan me elämme uskomme kanssa ja itseämme uskovina ihmisinä toteutamme, perustuu Raamattuun, on seuraava kysymys tietenkin: mitä Raamattu opettaa parantamisesta?
Eräs helluntailiikkeen parissa toiminut julistaja opettaa ensi kesänä juhannusjuhlilla aiheesta parantuminen. Hän käsittelee lähinnä kahta osa-aluetta
1) Parantuminen Hengen hedelmän ja terveiden elämäntapojen kautta,
2) Yliluonnollinen parantuminen.
Näistä osa-alueista on kyllä Raamatussa.
Mielestäni puoskarointi voi toimia kahteen suuntaan: ohitetaan kohta 1 ja julistetaan jumalallista parantumista ohi ihmisen oman vastuun itsestään huolehtimisen suhteen (ja itsestään huolehtimiseen kuuluu tarvittaessa myös lääkkeet!), tai sitten ohitetaan kohta 2 ja opetetaan että Jumala parantaa nykyään vain lääkäreiden ja lääketieteen kautta.
Mielestäni kumpikin vaihtoehto, jos sillä pyritään sulkemaan toinen pois, on epäraamatullinen.
Tässä asiassa kuten niin monessa muussakin tien kummallakin puolella on oja.
Kyllä on luterilaisellakin puolella nykyään julistajia jotka lipsuu oikeanpuoleiseen ojaan, näin sanoakseni, eli ohittaa ihmisen harkinnan ja itsestään huolehtimisen, terveet elämäntavat jne. Ja julistavat parantumista "uskon kautta" sielullisella tavalla, ikäänkuin ihminen omalla uskomisellaan voisi itsensä parantaa!
Ja sitten on vastaavasti niitä, jotka lipsuu vasemmanpuoleiseen ojaan, eli on tultu niin yliherkäksi kaiken sielullisuuden suhteen, ettei huomata, että itse ollaan "sielullisia" kun omassa sielumaailmassa hallitsee ehkä sairaalloinen pelko kaikkea sellaista Jumalan toimintaa kohtaan jota ei voi itse ymmärtää ja hallita.
Emme voi asettaa rajoja Jumalalle ja sanoa että Jumala parantaa vain näin ja näin.
Sen sijaan meidän tulisi olla nöyriä ja tutkia omaa sydäntämme Herran edessä, rauhassa tutustua omiin pelkoihimme, motiiveihimme ym.
Ja kysyä rakastavan Isän edessä:
JUMALANI, kuinka sinun Sanasi opettaa?
Siunausta jokaiselle!
Kun oli kuukauden vanha, minut leikattiin. Lääkäri sanoi isälleni ja äidilleni, että minä en selviä leikkauksesta hengissä. Silloin äitini rukoili, että Jumala parantaisi minut ja niin tapahtui.
Isälläni todettiin peräsuolisyöpä. Kaksi lääkäriä se totesi. Kirjoitin Kathryn Kuhlmannille, että hän rukoilisi isäni puolesta. En ollut uskossa silloin. Isäni parani syövästä. Äidilleni tuli myös syöpä, mutta hän ei parantunut, vaikka hänen puolestaan rukoiltiin. Minä en tiedä, miksi Jumala paransi isäni, mutta ei äitiäni.
Raamatussa mainitaan parantamisen armolahja. Se ihminen, jolla se lahja on, ei voi kuitenkaan määrätä, kuka paranee ja kuka ei. Jumala on se, joka parantaa. Jos ihminen tuntee parantuneensa, pitäisi hänen kuitenkin käydä lääkärillä, että tämä toteaisi parantumisen tapahtuneen.
Raamatussa mainitaan armolahja parantaa sairaita. Myös, että joka sairastaa kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat ja he voitelevat sairasta öljyllä ja hän paranee. Jos hän on syntejä tehnyt, annetaan ne hänelle anteeksi. Jaak.5:14-16, vapaasti muisteltuna. Parantaja on Herra ja muuta ei tarvi kuin usko.
Kyllä kuka uskovainen tahansa voi rukoilla sairaalle terveytä. Tässä on vääränlaista nöyristelyä. Jeesus parantaa, ei ihminen.
Rukoile rohkeasti niin Herra vastaa.
Eräs mies oli ollut koomassa aikansa ja sukulaiset käskivät irrottaa letkut ja antaa miehen kuolla nälkään ja janoon. Miehessä ei ollut näkynyt mitään reaktioita mihinkään sukulaisten tai henkilökunnan kontaktiyrityksiin. Letkut irrotettiinkin.
Evankelioin miehen ja kysyin haluaako hän tulla uskoon. Hän puristi kättäni merkiksi, että haluaa. Rukoilin uskon rukouksen hänen puolestaan. Hän alkoi virota tilastaan, alkoi syödä ja juoda ja hänet siirrettiin oman paikkakuntansa sairaalaan jatkotutkimuksiin normaalipotilaaksi. En viitsinyt kysyä, mitä hän ajatteli sukulaisten ja lääkärien tappopäätöksestä, olihan näitä asioita keskusteltu hänen sänkynsä vieressä.