Meillä kauhistellaan USA:n presidentinvaalijärjestelmää, jossa eniten ääniä saanut puolue saa osavaltion kaikki valitsijamiehet. Eli jos jokin osavaltio on oikeutettu esim. kahteenkymmeneen valitsijamieheen, ja republikaanit saavat vaaleissa 50,1 % äänistä, he saavat nuo kaikki valitsijamiehet, ja 49,9 % äänistä saaneet demokraatit eivät saa ainuttakaan. Samantapainen systeemi siellä, kuten myös Iso-Britanniassa taitaa olla muissakin vaaleissa.
Eihän tuollainen oikein demokraattiselta kuulosta. Mutta ei demokratia toteudu meilläkään ainakaan kunnallisvaaleissa, joissa puolueet eivät valtakunnallisesti katsoen saa valtuustopaikkoja ollenkaan äänimääränsä suhteessa. Kun nytkin SDP sai selvästi enemmän ääniä kuin Keskusta, Keskusta sai kuitenkin maassa valtuustopaikkoja moninkertaisesti SDP:n saaman määrän.
Ei demokratia tarkoittamassani mielessä toteudu vaalipiireittäinkään. Suomen Kuvalehdessä M.K.Kalso kertoo, että nyt kunnallisvaaleissa SDP sai Satakunnan vaalipiirissä 33 729 ääntä, eli 29,5 % vaalipiirin äänistä, ja Keskusta sai 27 450 ääntä, eli 24 % vaalipiirin äänistä, mutta Keskusta sai silti 254 valtuustopaikkaa ja demarit vain 183. Kymen vaalipiirissä SDP sai 47 583 äänellä vain 227 paikkaa ja Keskusta 31 551 äänellä 254 paikkaa.
Mikä olisi parempi kuin tuo Hondt`in järjestelmä, jotta äänestäjien tahto toteutuisi paremmin alueellisesti hieman laajemmin katsoen? Sellainen olisi tarpeen mm. siksi, että monia meitä kaikkia koskevia asioita jo hoidetaan kuntia laajemmissa kokonaisuuksissa esim. kuntayhtymien puitteissa. Kun nykyjärjestelmässä voittava Keskusta ei ainakaan mihinkään tasaus- tai jyvitysjärjestelmiin suostune, niin ei liene muuta mahdollisuutta kuin kuntaliitokset, joita toki tarvittaisiin monista muistakin syistä johtuen.
On se muuten kumma, että Keskusta yhä vain jyllää vuosikymmeniä hallitsemissaan kunnissa, joissa mikään ei ole tuona aikana ainakaan parempaan muuttunut. En väitä, että mikään muukaan puolue voisi hetkessä kääntää kaiken parempaan, mutta jos minä olisin ”kepukuntalainen”, antaisin jo viimein muille mahdollisuuden yrittää. Miksi noissa kunnissa ei ajatella niin, minkä pitäisi olla luonnollista? On minulla tähän ainakin yksi tuollaiselta ”kepukuntalaiselta” kuulemani selitys, mutta annan nyt muiden sanoa mielipiteensä asiasta. Milelläni kuulisin myös ehdotuksia nykyistä paremmaksi vaalijärjestelmäksi.
Eihän tuollainen oikein demokraattiselta kuulosta. Mutta ei demokratia toteudu meilläkään ainakaan kunnallisvaaleissa, joissa puolueet eivät valtakunnallisesti katsoen saa valtuustopaikkoja ollenkaan äänimääränsä suhteessa. Kun nytkin SDP sai selvästi enemmän ääniä kuin Keskusta, Keskusta sai kuitenkin maassa valtuustopaikkoja moninkertaisesti SDP:n saaman määrän.
Ei demokratia tarkoittamassani mielessä toteudu vaalipiireittäinkään. Suomen Kuvalehdessä M.K.Kalso kertoo, että nyt kunnallisvaaleissa SDP sai Satakunnan vaalipiirissä 33 729 ääntä, eli 29,5 % vaalipiirin äänistä, ja Keskusta sai 27 450 ääntä, eli 24 % vaalipiirin äänistä, mutta Keskusta sai silti 254 valtuustopaikkaa ja demarit vain 183. Kymen vaalipiirissä SDP sai 47 583 äänellä vain 227 paikkaa ja Keskusta 31 551 äänellä 254 paikkaa.
Mikä olisi parempi kuin tuo Hondt`in järjestelmä, jotta äänestäjien tahto toteutuisi paremmin alueellisesti hieman laajemmin katsoen? Sellainen olisi tarpeen mm. siksi, että monia meitä kaikkia koskevia asioita jo hoidetaan kuntia laajemmissa kokonaisuuksissa esim. kuntayhtymien puitteissa. Kun nykyjärjestelmässä voittava Keskusta ei ainakaan mihinkään tasaus- tai jyvitysjärjestelmiin suostune, niin ei liene muuta mahdollisuutta kuin kuntaliitokset, joita toki tarvittaisiin monista muistakin syistä johtuen.
On se muuten kumma, että Keskusta yhä vain jyllää vuosikymmeniä hallitsemissaan kunnissa, joissa mikään ei ole tuona aikana ainakaan parempaan muuttunut. En väitä, että mikään muukaan puolue voisi hetkessä kääntää kaiken parempaan, mutta jos minä olisin ”kepukuntalainen”, antaisin jo viimein muille mahdollisuuden yrittää. Miksi noissa kunnissa ei ajatella niin, minkä pitäisi olla luonnollista? On minulla tähän ainakin yksi tuollaiselta ”kepukuntalaiselta” kuulemani selitys, mutta annan nyt muiden sanoa mielipiteensä asiasta. Milelläni kuulisin myös ehdotuksia nykyistä paremmaksi vaalijärjestelmäksi.
Vastaukset 42
Vanhimmat
..Al Gore sai n.puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin valisijamiesten enemmistön puolelleen saanut ja vaalit voittanut Bush. Muistaakseni toinen kerta USA:n presidentinvaalien historiassa, että vähemmän ääniä saanut voittaa vaalit.
Äskeisissä vaaleissa oli sentään se hyvä puoli, että Bush sai myös äänestäjien enemmistön taakseen.
Kunnallisvaaleissamme on hyvin paikallinen leima. Minulla on sellainen tuntuma, että ihmiset äänestävät useinkin kunnallisvaaleissa henk.kohtaisesti tuntemaansa ehdokasta. Tuosta D´hondtin vaalijärjestelmästä vielä. Usein juuri vaalien aikaan sitä kritisoidaan. On ehdotettu, että ihmiset voisivat äänestää samalla lipukkeella antamalla äänen kannattamalleen ehdokkaalle, ja -äänen sellaiselle ehdokkaalle jonka ehdottomasti ei halua tulla valituksi. Äänten laskennassa sitten ynnätään plussat ja miinukset ja eniten plussan puolelle jääneet valittaisiin. Ei olisi huonompi ehdotus vaalitavaksi mielestäni, nimenomaan kunnallisvaaleissa käytettäväksi. Valtakunnallisissa vaaleissa nykyjärjestelmä on hyvä.
Iso-britanniassa on muistaakseni käytössä vaalipiiri-järjestelmä jossa vaalipiireittän äänestetään kahdesta tai useammasta vaihtoehtoisesta henkilöstä yksi edustaja edustamaan juuri sitä vaalipiiriä ala-huoneeseen. Tässä järjestelmässä on se huono puoli, että se korostaa enemmistön asemaa ja vähemmistöön jääneen ehdokkaan taustaryhmät eivät saa lainkaan ääntään kuuluville.
No, kyllä minäkin olen sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa henkilö merkitsee usein enemmän kuin puolue, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joilla kaikki äänestäjät tuntevat ehdokkaiden enemmistön. Ovathan nuo valtakunnallisetkin vaalit jo melkoisesti henkilöityneet.
Mutta se kannatus, mikä on jonkin puolueen ehdokkaille annettu, pitäisi mielestäni näkyä paremmin hieman kuntaa laajemmassa kokonaisuudessa. Eli kun vaalipiirissä selvän äänienemmistön saanut puolue jää toiseksi paljon vähemmän kannatetulle, ei ole oikein demokraattisten periaatteiden mukaista. Mutta kuten avauksessani totean, ei kai sitä voida korjata muute kuin että se yksikkö, johon valtuutetut valitaan, olisi nykyistä suurempi. Tähän päästään joko kuntaliitosten kautta tai siten, että edustajat valitaan esim. useiden kuntien yhteenliittymän puitteissa.
Ei kai tämä ehkä niitä yhteiskuntamme kaikkein suurimpia ongelmia ole, mutta eräänlainen tahra se on, jos suuruusjärjestyksessä kakkospuolue omaa enemmän kuin tuplaten valtuustopaikkoja kuin ykköspuolue. Jos ja kun noita kuntia johdetaan tuon kakkospuolueen tavoitteiden ja periaatteiden mukaan, ei niissä ole odotettavissa sitä kehitystä mitä tarvittaisiin noiden kuntien asukkaiden parhaaksi.
Koita nyt tajuta, JOKAISESSA KUNNASSA VALITAAN KUNNANVALTUUSTO.
Yrittääkö agitaattori tämänkin kieltää???????????????
Et näytä tajuavan ongelman ydintä. Tämähän ei ole Korhosen keksintöä, vaan asiaa on puitu palstalla ennenkin niihin aikoihin ennen kunnallisvaaleja, kun asiasta oli Suomen Kuvalehdessä juttu. Tämä lehti on siis nostanut asian ensimmäisenä pramille.
Kyse on eräänlaisesta demokratiavajeesta. Äääniä menee hukkaan, kun meillä on niin paljon pieniä kuntia, joissa on käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Kuntien pieni koko johtaa tällaiseen yksipuoluejärjestelmään, mikä ei varmasti ole demokratian kannalta hyvä asia ihan riippumatta siitä, mikä puolue on monopoliasemassa. Esim. maakunnallisessa koossa olisi mahdollista päästä tilanteeseen, jossa äänestysyksikössäkin voitasiin harjoittaa oppositiopolitiikkaa ja tuoda maakuntalaisille myös vaihtoehtoisia näkemyksiä esille. Tällainen poliittinen kilpialu usein edistää sitä, että toimitaan parhaalla mahdollisella tavalla päätöksenteossa ja on myös kontrollia siitä, että päätökset syntyvät lainmukaisessa järjestyksessää ja ovat muutenkin laillisia.
Yksipuoluejärjestelmä á la Merijärvi on suomalaisen demokratia kauhukuva. Se muistuttaa kovasti itäisen naapurin järjestelmää neuvostoaikana. Sai kyllä äänestää, yhden puolueen ehdokasta kuten Merijärvellä. Valtuuston valittiin kaikki asetetut ehdokkaat yhtä lukuunottamatta. Sitoutumattomien listalle oli pantu yksi ehdokas, ettei näyttäisi niin kaamealta kuin se tosiasiassa oli.
"Yksipuoluejärjestelmä á la Merijärvi on suomalaisen demokratia kauhukuva."
Täsmälleen. Se on juuri sitä.
Surullisinta koko asiassa on se, että näitä elinkelvottomia kuntia ei saada elinkelpoisiksi, eikä niitä nykymenolla saada yhdistettyä mihinkään kokonaisuuksiin. Ja sitten me kaikki muut rahoitamme verovaroilla tätä touhuilua.
että kuntavaaleissakin kuntalaiset valitsevat edustajansa. Täsmälleen ne edustajat joita kuntalaiset haluavat. Demokratia on puhunut ja pulinat pois, sanoi kerran erän hyvin viisas poliitikko.
Oletko sitä mieltä että kuntalaiset on vaihdettava että Deamritkin saisivat osansa?
Toisten kuntien äänien sekoittaminen erillisen kunnan valtuustovalintoihin ei ole demokratiaa. Kunnan valtuusto on paikallistason päätöksentekijä, ei valtakunnan tason.
Jostain syystä sosialidemokraattinen aate ei viehätä kaikkia suomalaisia.
Onneksi melko suuressa osassa Suomea vallitsee vapaus, ja kansalaisilla on mahdollisuus äänestää vapaasti sitä puoluetta mitä tahtovat.
Mutta eihän tuossa avauksessa ole ollenkaan kyse siitä, millä yrität vastata! Demareitahan äänesti nytkin paljon enemmän kuin kepua, mutta kepu sai valtavasti enemmän paikkoja. Sitä "vääryydestä" avaaja puhuu ja kyselee sen oikaisumahdollisuuksia. Sinä yleiseen kepulaiseen tapaan yrität hämätä puhumalla asian sivusta.
Suomessa saa äänestää todella äänestää niitä puolueita, mitä haluaa. Esimerkiksi ainoa vaihtoehto Merijärvellä oli keskusta. Siinäpä oli valinnanvaraa ihan riittävästi.
Merijärveläiset saivat vapaasti äänestää myös SMP:tä, demareita ja kokommustakin. Valitettavasti ne äänestysliput mitätöitiin.
Sellaisia vapauksia Merijärvellä.
Wiljami
http://www.vaalit.fi/22377.htm
vai vastaatko perättömästä lausumasta?
Tee rikosilmoitus. Jos et sitä tee peru puheesi.
Oulun vaaliipiirissä 17 paikkaa enemmän kuin kokoomus vaikka heillä yli tuhat ääntä vähemmän.
Ja sitäpaitsi meillä on jo yhdet eduskuntavaalit tarvitaanko myös toiset?
"On minulla tähän ainakin yksi tuollaiselta ”kepukuntalaiselta” kuulemani selitys" onkos tämä sieltä Honkajoen Toverin kertomaa, jota et viimeksikään kertonut, kun sitä tarkemmin kysyin?
Ei ole kokoomuslaisen Raimo Toverin kertomaa, sillä Raimohan on kertonut taisteluistaan kepulaisten kanssa kotikunnassaan Honkajoella (jossa kuulemma on nyttemmin menty parempaan suuntaan). Tämän kuulin synnyinkuntani Rautavaaran eräältä sosialidemokraatilta, niin harvinainen otus siellä, että paikkakuntalaiset jo melkein arvaisivat, keneltä.
Rautavaara oli aikoinaan kunta, jonka valtuustossa SKDL:lla eli kommunisteiilla oli enemmistö. 11 paikkaa 21:stä. Tuollaisia kommunistienemmistöisiä kuntia oli Suomessa silloin neljä, Rautavaaran lisäksi myös Kemi, Karkkila ja Kolari. Sitten 1968 vaaleissa Rautavaarasta tuli "porvarienemmistöinen" kerralla, kun vennamolaiset nousivat suurimmaksi puolueeksi muistaakseni 7:llä edustajallaan ja SKDL putosi viiteen paikkaan. Mutta tuo vennamolaisuus ei ole sielläkään kestänyt, ja kepu on ottanut entisten kommunistien ja myöhempien vennamolaisten paikan.
Ihmettelin tätä tuolle sosialidemokraatille, ja hän antoi seuraavan selityksen:
Kepu on ainoa puolue, johon tuon Suomen kenties köyhimmän, "keskellä ei mitään" sijaitsevan perspektiivittömän kunnan väki - nyt enää alle 2500, lapsuudessani yli 5000 - voi samastua. He nimittäin kokevat itsensä junttejakin juntimmiksi, surkimuksiksi, jotka häpeävät itseään ja olemassaoloaanikin jo Iisalmessa tai Nurmeksessa käydessään, ja suurempiin paikkoihin he eivät juuri uskaltaudukaan.
Heille joku SDP on ehdottomasti herrojen puolue - heidän silmissään kaupunkilainen duunarikin on herra -, ja jopa vasemmistoliitto ja nykyiset perussuomalaisetkin ovat heidän silmissään liian herraskaisia ollaksen heidän puolueitaan. Mutta kepu on edelleen yhtä juntti kuin mitä se aina on ollut; kepun imagonmuutospyrkimykset ja halu tunkea kaupunkeihin ei ole tullut heidän tietoonsa.
Siksi se on ainoa puolue, jonka he kokevat omakuvaansa vastaavaksi. Heille puolueilla ei ole mitään edunvalvonta- tai muuta välineellistä arvoa ja merkitystä, vaan se on ainoastaan kilpi, jonka taakse he voivat olonsa kotoisaksi tuntien piiloutua. Ja niin he tekevät ja äänestävät kepua. Ja siksi kunnassa mikään ei muutu parempaan, vaan kaikki menee yhä kehnompaan, mikäli sellainen enää on mahdollilsta.
Näin kertoi tuo rautavaaralainen sosialidemokraatti, syntyperäinen paikkakuntalainen, mutta vuosia muuallakin Suomessa asunut, ja paitsi kokemuksensa myös koulutuksensa puolesta keskivertorautavaaralaista pätevämpi arvioimaan asioita, niiden syitä ja merkityksiä.
(Pidän tarpeellisena mainita, että minulla on Rautavaaralle ollut hyvin vähän yhteyksiä viiteenkymmeneen vuoteen, kun siellä ei ole ollut enää läheisempiä sukulaisianikaan (olinhan itsekin jo suuren osan lapsuudestani muualla), mutta käyn siellä kyllä lomareissujeni yhteydessä lähes vuosittain, lähinnä isovanhempieni haudalla. Ja muutamien paikkakuntalaisten - kuten tuon sosialidemokraatin - kanssa olen noilla käynneilläni jutellut).
Tuo surullinen tositarina on totisinta totta myös monella muulla paikkakunnalla. Voisin nimetä montakin sellaista, mutta mitäpä turhaan, sillä kaikki me niitä tiedämme, kun myös viime vaalien tulostilastot niitä toivat esille.
Noiden paikkakuntien väen koostumuksen (vanhuksia ja syrjäytyneitä nuorempia, kouluttamatonta väkeä kaikki) tietäen sitä ei hirveästi edes ihmettele, mutta se panee ihmettelemään, että eräillä kehittyneilläkin paikkakunnilla tuo samanen kepu pitää valtaa. Kuinkahan kauan nuo paikkakunnat ovat kehittyneitä? Onneksi kepulla ei ole mitään roolia täällä pääkaupunkiseudulla!
"He nimittäin kokevat itsensä junttejakin juntimmiksi, surkimuksiksi, jotka häpeävät itseään ja olemassaoloaanikin jo Iisalmessa tai Nurmeksessa käydessään, ja suurempiin paikkoihin he eivät juuri uskaltaudukaan"
olla seurausta tämän tapaisista kirjoituksista mitä esim. tästkin linkistä löytyy---->
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005355706
Ja jos vuosikymmenten kestänyt jatkuva lievästi sanottuna vähättely ei missään näkyisi olisi se ihme, varsinkin jos puhutaan pienestä ja syrjäisemmästä paikkakunnasta.
Johon myös olet itsekin välillä syylistynyt mm. jo tässäkin viestiketjussa.
Miksi Rautavaaralaiset äänestäisivät pilkkaajiaan?
Toisaalta Rautavaaran valtuustopaikkajakauman perusteella on aika vaikea uskoa päättelyäsi aivan oikeaksi.
>> Toisaalta Rautavaaran valtuustopaikkajakauman perusteella on aika vaikea uskoa päättelyäsi aivan oikeaksi.
Rautavaaran kunnanvaltuuston koostuma näkyy muuttuneen positiivisempaan suuntaan viime vaaleissa. Tuo paikkakuntalaisen demarin kanssa käymäni keskustelu taisi tapahtua jo ennen edellisiäkin kunnallisvaaleja, jolloin kepun edustus oli kai vielä suurempi, kuin ennen näitä vaaleja, joissa se taas näkyy pienentyneen: Demareilla oli tuolloin muistaakseni vain kaksi edustajaa valtuustossa, ja nyt heillä näkyy olevan neljä.
Tässä netistä poimimaani uutta tilastoa:
Puolueiden kannatus kunnassa. Tuloksia vertaillaan vuoden 2000 kuntavaaleihin ja 2003 eduskuntavaaleihin. Tulokset ovat lopullisia, kun äänistä on laskettu 100,0 % ja laskennan tila on "valmis".
Tämä sivu päivittyy viiden minuutin välein laskennan loppuun saakka.
KV2004
KV2000
Eduskuntavaalit 2003
Puolue
Pros.
Paikkoja
Ääniä
Prosenttiyksikköä muutos
Paikat muutos
Ääniä muutos
Prosenttiyksikköä muutos
Ääniä muutos
KESK
33,4 7 360 -1,7 -1 -56 -19,0 -196
VAS
27,1 6 292 -0,8 0 -38 +7,3 +82
SDP
19,4 4 209 +1,7 +1 -1 +5,3 +59
KD
10,8 2 116 -3,7 -1 -55 +5,0 +55
PS
9,4 2 101 +9,4 +2 +101 +8,6 +93
tilanne oli seuraava:
Kunnallisvaltuuston paikkajako (Vaalit 1996): Rautavaara
SDP 3 kpl
Kokoomus 1 kpl
Keskusta 8 kpl
Vasemmistoliitto 7 kpl
Kristillinen liitto 2 kpl
Perussuomalaiset 0 kpl
Eipä tilanne ole merkittävästi muuttunut lähes kymmenneen vuoteen. Ja vasemmistolla näyttää olleen tuon tuloksen mukaan enemmistö, että mistä keskustavallasta tuttavasi on oikein puhunut?
Mitä puolueita Sinä luet vasemmistoon, kun saat siitä enemmistön? Vasemmistoliitolla ja demareilla on nimittäin 10 paikkaa ja muilla (kok., kesk. ja krist. 11 paikkaa. Tilanne tässä suhteessa on ennallaa, demarit ovat saaneet paikan ja vasemmisto sen menettänyt.
No, selväähän on, että suuri osa entisistä kommunisteista äänestää nykyisin kepua niin Rautavaaralla kuin muuallakin, joten näkemyksesi vasemmistoenemmistöstä on kai oikea.
Tuo sinun logiigga äänimäärien ja valtuustopaikkojen suhteesta oli kyllä ratki riemukas.
Eikö sekin ole kummallista, että USA saa vain yhden presidentin noin suurella äänimäärällä? :)
Siinäkin olet oikeassa kun ihmettelet, että miksi ihmiset vain äänestävät "kepua" vaikka mikään ei ole parempaan muuttunut.
Tässä suhteessa minulla on omasta kotikunnasta sinulle hyviä uutisia kerrottavana.
Minun kotikunnassa keskusta menetti yhden sitoutumattoman ehdokkaan ja SDP sai yhden valtuutetun lisää keskustan kustannuksella.
Tuo voimasuhteiden muutos ei olekaan mikään ihme kunnassa jossa työttömyysprosentti kieppuu viiden tietämissä ja työpaikkaomavaraisuus 140%. Eikä täällä edes asukkaiden tulotaso ole kuin kolmanneksi korkein maakunnassamme.
Ei siis mikään ihme että tällaiseen kepulaiseen menoon halutaan muutos.
Haluaisin sinulta myös kommentin omasta äänestyskäyttäytymisestäni.
Äänestinkö tyhmästi kun äänestin ehdokasta, joka on luonut tyhjästä useita kymmeniä ihmisiä työllistävän metallialan yrityksen?
Vai olisiko pitänyt äänestää jotain kunnan palkkalistoilla olevaa demariehdokasta?
Sinulla on hyvä kotikunta, ole siitä onnellinen. Mikähän tuo kunta mahtaa olla? Helsinki? Espoo? Minun kotikuntani on Helsinki, ja myös täällä asiat ovat hyvin, ja ihan ilman kepulaisia, joilla on vain neljä valtuutettua 85 hengen valtuustossa, eikä yhtään edustajaa kaupunginvaltuuston tai kaupunkinhallituksen tai edes yhdenkään lautakunnan puhemiehistössä!
Varmaa kuitenkin lienee, että muu kuin kepuvalta selittää kotikuntasi menestyksen. Olisikohan siellä päteviä kokoomuslaisia yrittäjiä ja päteviä demarivirkamiehiä ja työntekijöitä? Joka tapauksessa siellä on oltava sellaista kehitysmyönteisyyttä, mikä ei kuulu Keskustan tavoitteisiin ja periaatteisiin. Tai sitten siellä on todella keskustalaisia ja vaikkapa keskustaporvareita eikä vain niitä kepulaisia, joita täällä pääkaupunkiseudulla muutama on, eikä muunlaisia "keskustalaisia" täällä olekaan.
Äänestit ihan oikein. Mitä puoluetta tuo luottamuksesi sanut ehdokas edustaa? Älä vain sano, että Keskustaa, sillä sitä en oikein jaksa uskoa! No, enhän minä lähemmin ole seurannut muiden keskustalaisten ehdokkaiden vaalipuheita täälläkään kuin tuon CITY-Keskustan, mutta jotenkin minulle on syntynyt sellainen käsitys, että tuollaisia ne ovat, ja tuskin Sinä ihan järkevän tuntuisena kansalaisena olisit sellaiselle luottamustasi osoittanut.
(Ei se CITY-Keskusta kyllä saanut täälläkään kuin 19 vierasta ääntä, eli yksi 10.000:sta äänestäneestä äänesti häntä!)
Kyllä tämä ehdokas oli keskustan listalla ja pääsi vieläpä minun äänellä valtuustoon.
Kävi nimittäin nii, että tämä ehdokas oli yksi niistä kolmesta, jotka olivat tasaäänimäärällä viimeisen läpimenijän paikalla ja läpimenijä jouduttiin arpomaan. Arpa sitten oli suosiollinen juuri tälle ehdokkaalle.
Kun vertaa tätä sinunkin omaksumaa etelän median luomaa myyttistä ja luolamiesmäistä kuvaa keskustasta, keskustalaisista ja ylipäätään maakuntien Suomesta todellisuuteen, niin ei voi kuin haukotella.
Kun itse asuu ja elää Suomen yritteliäimmässä maakunnassa, (Etelä-Pohjanmaa) niin ymmärrät varmaan, että ahdasmielisen ja ajattelukyvyltään rajoittuneen etelän median luoma kuva "uuninpankolla makaavista kepulaisista" menee näiden lakeuksien ihmisiltä yli hilseen.
Ja niistä täkäläisistä yrittäjistä vielä sen verran, että kyllä heistä osa on myös kokoomuslaisia.
Tässä nukkumaan lähtiessäni haluan sanoa vain, että vaikka omat juureni ovat savo-karjalais-kainuulaiset ja osan varhaisnuoruuttani olen elänyt Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun yläpuolella, ja koko aikuiselämäni olen ollut lähinnä helsinkiläinen, tunnen melko hyvin etelä-pohjalaisuutta. Myös arvostan sen monia ilmentymiä, mm. sitä yrittäjähenkeä, mikä siellä vallitsee voimakkaampana kuin missään muualla Suomessa.
Eräät parhaista kavereistani myös ovat etelä-pohjalaisia juuriltaan. Eilen illalla, kun olin Suomalaisella Klubilla - kokoomuslainen paikka Helsingin Kampissa, Kansakoulunkujalla - kutsuttuna Sinibaretti-lehden 25-vuotisjuhlissa (ensimmäinen "ulosmenoni" vaimoni kuoleman jälkeen), keskustelin pitkään kahdenkin etelä-pohjalaisen vanhan kaverini kanssa, toinen kanssani samanaikaisesti jo Kyproksella 1966 ollut reservin upseeri ja jo eläkkeellä oleva lakimies Seinäjoelta?, toinen vaasalainen evp-toimiupseeri ja entinen oppilaani Esikuntakoulusta, miesten parhaita molemmat.
On ihan ihmeellistä, miten minun juureni ja taustani omaavalle syntyy usein niin erinomaisen hyvä yhteys juuri eteläpohjalaisiin. Minulla on jotenkin sellainen käsitys, että olkoon etelä-pohjalaisen arvomaailma sitten kokoomuslainen, keskustalainen tai sosialidemokraattinen, niin sen pohjavireenä on tietty rehtiys, mitä minä ainakin arvostan suuresti. Noissa sinibarettitapaamisissa, enempää kuin muissa sotilasyhteyksissä, poliittiset näkemykset eivät kyllä tule koskaan mitenkään esille, ja se on hyvä asia.
on Keskustalla 16 valtuustopaikkaa ja niistä yrittäjiä kahdeksan. Virka miehiä neljä, loput palkkalaisia. Deamreilla on kaksi paikkaa, kumpikin virkanaisia, Kokoomuksella kaksi virkamiestä.
Että siilleen sitä
http://galleria.suomi24.fi/Komentaja
Ihan hyvät ajatukset ja tavoitteet miehen näköisellä kundilla, mutta hieman väärä viitekehys (tuo puolue) minun mielestäni, jotta voisin ottaa hänet adjutantikseni.
Tuo hänen tunnuslauseensa
>> El pueblo unido jamás será vencido!
Saitti takkuilee taas. Tuleekohan nyt tuplana, mutta tulkoon:
Ihan hyvät ajatukset ja tavoitteet ihan miehen näköisellä kundilla, mutta hieman väärä viitekehys (tuo puolue) minun mielestäni, jotta voisin ottaa hänet adjutantikseni.
Tuo hänen tunnuslauseensa
>> El pueblo unido jamás será vencido!
Re: “comprendo españa muy bien, aunque ablo un poco solamente, pocissimo solo.”
Voisit Jorma hankkia espanjan ortografian ja kieliopin Wordiisi, jolloin Espanjan maan ymmärtäminenkin muuttuu espanjankielen (“el español”) ymmärrykseksi ja erottamiseksi italian murteesta (“pocissimo”). Jos H-kirjain jää mykäksi espanjan puhutussa kieliasussa, ei se suinkaan tarkoita, että se unohdetaan kirjoitetusta tekstistä. "España" on maan nimi (ei siis kieli) ja täten kirjoitetaan suurella kirjaimella.
Así la próxima vez, por favor: “Comprendo el español muy bien, aunque hablo un poco solamente, poquísimo solamente.”
Muistutus elämän realismista Costa Rican naapurimaassa juuri tapahtuneiden kuntavaalien jälkeen: “Kansa osoitti pettymyksensä kostaen puolueensa laajamittaisen korruption kieltäytymällä menemästä vaaliuurnille. Paikalliset kurinalaiset ja puolueelleen uskolliset “demarit” saapuivat äänestämään samoilla voimaresursseillaan kuin aikaisemmissakin vaaleissa, saaden näin murskaavan voiton koko maassa.”
Ihmeen “hiljaista poikaa” ollan Suomen lehdistössä Costa Rican/Suomen korruptioskandaalista. Tuleeko em. yleinen toteamus toistumaan Suomen seuraavissa vaaleissa?
Tuhansiin sivuihin nousevaa tapausta voi seurata esim. costaricalaisesta lehdestä:
www.nacion.com
jonka etusivun saa lukea kirjautumatta, mutta kirjautumien on ilmaista ja tekstit kääntyvät englanniksi vaivattomasti “Babelin kalalla”/Altavista.
Tapauksen artikkelit huhtikuusta alkaen ja historiikki etc. löytyvät etusivun vasemmasta yläkulmasta: ”Especial Caso CCSS-Fischel”
Nimimerkki: “El pescador de tiburón”
En todellakaan tarkoittanut leuhkia vähäisellä espanjantaidollani, kun totesin, että tuota
>> El pueblo unido jamás será vencido!
... että Kunnallisvaaleissa vaalipiiri on kukin kunta ja sen sisällä kyllä noudatetaan Hondt'n järjestelmää. Etkö tosiaan ymmärrä, että harvaan asutuilla seuduilla kunnat ovat yleensä asukasluvultaan pieniä ja niissä valitaan asukasta kohti enemmän valtuutettuja kuin isoissa kunnissa. Näissä kunnissa on myös kepun kannatus erikoisen suuri ja se johtaa siihen, että kepulla on ylivoimaisesti eniten valtuutettuja monissa valtiollisten vaalien vaalipiirissä ja koko maassa.
Nämä valtuutettujen yhteismäärät ovat aivan vertailukelvottomia ja olisi parempi ettei niitä edes laskettaisi. Puolueiden välillä vain äänimäärien suhteet kertovat kannatuksen suuruudesta.
Valtiollisissa vaaleissa suhteellisuus pelaa paremmin, sillä siellä on suuret vaalipiirit ja niistä kustakin valittavien kansanesdustajien määrä lasketaan suhteessa vaalipiirin asukaslukuun. Niinpä suurten puolueiden osalta edustajien yhteismäärä on lähellä koko maan ääniosuutta, mutta pienet saavat edustajia vähemmän kuin ääniosuus, sillä ne eivät pienimmissä vaalipiireissä ylitä järjestelmästä johtuvaa äänikynnystä. Niinpä pienimmästä vaalipiieistä valitaan, taisi olla, 7 kansanedustajaa. Niinpä puolueen (vaaliliiton) pitää saada 1/7 x 100 = 14,3 % vaalipiirin äänistä saadakseen yhden edustajan. Kun sen sijaan vaalipiirissä, missä valitaan vaikkapa 30 kansanedustajaa puolue saa yhden edustajan jo 3,3 prosentilla äänistä.
Tietenkin minä tajuan tuon, mitä minulta kyselet. Siitä en kuitenkaan avauksessa puhunut, vaan siitä, että puolueiden valtakunnallisesti saama kannatus ei näy valtakunnallisesti valtuustopaikkojen lukumäärässä, ja mielestäni tässä olisi ehkä korjauksen paikkaa siksi, kun monet kunnissakin hoidettavat asiat kuitenkin ovat osa suurempaa kokonaisuutta, ja monia asioita hoidetaan ja niistä päätetäänkin ainakin kuntayhtymien puitteissa.
Ei siitä päästä yli eikä ympäri, että on se jotenkin epädemokraattista (tai sitten vain hupaisaa), että monissa kunnissa valtuustopaikka voidaan saada keskimääräisestikin 20-30 äänellä ja toisaalla, esim. Helsingissä siihen vaaditaan yli 500 ääntä.
Nuo kunnat, joissa muutama kymmenen ääntä riittää valtuustopaikkaan, ovat juuri niitä kepukuntia, ja siksi maan laajuisesti nähden kepun yliedustus kunnanvaltuutettuina on niin suuri. Se ei voi olla vaikuttamatta politiikkaan maan laajuisesti toisin kuin mitä äänestäjien enemmistö on osoittanut haluavansa.
... Kuntien yhteistyöelinten hallintoa valita valtuutelttujen lukumäärän mukaan, vaan kukin kunta saa paikkoja asukaslukunsa perusteella tai osuutensa mukaisen määrän edustajia hallintoelimiin. Kunnan sisällä nuo paikat sitten jaetaan eri puolueille valtuutettujen suhteessa. Joten kaikki menee aivan oikein ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.
... että tuokin lysti ja tuhlaus maksatetaan veronmaksajilla, kun parempi vaihtoehto olisi lakkauttaa elinkelvottomat kuntaorganisaatiot ja yhdistää niitä sellaisiksi kokonaisuuksiksi, että ne edes voisivat yrittää toimia terveellä pohjalla?
... yhdistämisestä on tullut koklipien mantra, jolla luulevat ratkaisevansa maan vaikeudet. Tutkimukset vain osoittavat, että pienet kunnat tuottavat palvelujakin halvemmalla kuin suuret. Asukasluvultaan pienessä kunnassa on byrokratia pientä ja kuntalaiset tuntevat kunnan läheiseki. Pienet kunnathan tekevät yhteisyötä kaikissa palvelujen tuottamisessa, jossa yhteistyö on taloudellisempaa.
Pienissä kunnissa sama henkilö tekee paljon laajempaa tehtäväkenttää kuin isoissa, näin virkamiehiä ei tarvita asukasta kohti sen enempää. Esimerkiksi Enestam kertoi olleensa ennen eduskuntaan tuloa Västanfjärdin kunnajohtaja ja hoitaneen samalla myös neljää muuta tehtävää. Pienissä kunnissa valtuustojen palkkiot ovat pieniä tai valtuutetut tekevät työnsä jopa ilmaiseksi pitäen sitä kansalaisvelvollisuutena.
On huomattava semmoinenkin seikka, että rannikko-ja saaristoalueilla ja muuallakin Lounais-Suomessa ja Hämeessä on hyvin paljon todella pieniä hyvinvoivia kuntia. Eikä mitään yleensä voitettaisi, jos harvaanasutuilla seuduilla pohjoisessa ja itäisessä Suomessa asukasluvultaan pieniä kuntia yhdistettäisiin. Kunnat tulisivat pinta-alaltaan valtaviksi, matkat kuntakeskukseen kasvaisivat, entiset keskukset jäisivät alakeskuksiksi ja säästöjä ei siitäkään syntyisi. Suomessa yhdistyy koko ajan kuntia aina siellä, missä se on kannattavaa.
Läheskään kaikki kunnat eivät ole läheskään hyvinvoivia edes Lounais-Suomessa, vaan lähinnä muiden verorahoilla kituavia organisaatioita, joille tulee erittäin vaikeaksi hoitaa velvollisuudet lähivuosina.
On moraalitonta, että kunnanisien ja äitien jakkaroiden puolustamisen vuoksi voida tehdä ratkaisuja, joilla tämä homma saadaan toimimaan.
Se ei ole mikään matra, vaan esimerkiksi kuntaliiton tilastoista selväksi käyvä kylmä totuus.
... on hillinyt intoilijoita, joiden mukaan kuntien ongelmat ratkaistaan pakkoliitoksilla.
Varmasti kuntaliiliiton tilastoista näkyy, että monet asukasmäärältään pienet kunnat ovat köyhiä, mutta se ei johdu näiden kuntien pienuudesta, vaan väärästä keskittämispolitiikasta, jota oikein kiihdytettiin valtion varoja säästämättä Lipposen hallitusten aikana. Haluttiin rakentaa Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Valtion ja seudun kuntien varat menivät tänne vyöryvien ihmisten tarpeisiin rakennettavaan infraa, palveluihin ja asuntoihin.
Tästä liian nopeasta muuttoliikkeestä taas suurin osa maakuntien alueista köyhtyi kun veronmaksukykyinen väki lähti. Tästä johtuu maakuntien kuntien ahdinko. Se taas vaati enemmän ja enemmän valtion varoja, jotta jäljelle jääneille voitiin tarjota perustuslain takaamat vähimäispalvelut. Tämänkin laskun jouduimme me pääkaupunkiseudun veromaksukykyiset asukkaat pääosin maksamaan.
Ai kysymys olikin vain väliaikaisesta edellisen hallituksen poliittisesta ongelmasta? Höpö höpö.
Tämä nykyinen hallitus on huonontanut edellisen hallituksen jäljiltä ollutta kuntien rahoitusasemaa ja koko homma on menossa nyt huonompaan päin.
Ja sekään ei muuta sitä tosiasiaa, että meillä on aivan liian monta sellaista kuntaa, jotka ovat elinkelvottomia ja joista ei nykyiselä menolla sellaisia koskaan tule.
Ja muuten asian laita on sillä tavalla, että nyt alkaa hiljalleen riittämään tämä romuna olevien organisaatioiden elättäminen. Ihan turhaa verorasitusta meille rehellisille työssäkäyville veronmaksajille.
HALOOOOOOOOO!!!!!!!!! Etkö todellakaan tajua?????????????
Raivostukkaako Keskustan menestyminen????
HAHHHAHAHAH
En lukenut muita komentteja vielä. Tämä voi olla jo kirjoitettuna, mutta vastaanpa silti.
Nyt oli kuntakohtaiset vaalit, oletko huomannut sen. Jos yhdessä kunnassa tulee tulos, ei sitä voi toisen kunnan äänimäärällä "petrata" mihinkään suuntaan. Eli kun valitaan kuntakohtaisia edustajia, silloin valinta tulee olla myös kuntakohtainen vaikka valtakunnallinen äänijakauma olisi mikä hyvänsä. Tässä se demokratia toteutuu. Jos Inarin vaalitukokseen vaikuttaisi Helsingin vaalitulos ei siinä enää demokratiasta voi puhua, koska ei Hesalaisten kuulu äänestää Inarin vaaleissa.
Tai toisinpäin, jos sinun vaihtoehtosi toteutuisi, vaikuttaisi myös Hesan edustajien valintaa myös ns. kepukuntien äänet, eli Hesassa olisi enemmän Kekustalaisa valtuutettuja kuin nyt on. Suurimpien puolueiden paikkajako tasoittuisi koko valtakunnassa.