mitä pahaa jehovan todistajissa on?
pahaa?
tonska
221195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
>>mitä pahaa jehovan todistajissa on?
Jehovantodistajat eivät keskustele. He voivat kyllä avata keskusteluaiheita pyrkimyksenään johtaa tietämättömiä uskomaansa harhaoppiin, mutta kun heille esitetään vaikeita kysymyksiä, niin he jättävät vastaamatta ja pakenevat paikalta. Siinä on jo aika paljon pahaa, vai mitä?
"kun heille esitetään vaikeita kysymyksiä, niin he jättävät vastaamatta ja pakenevat paikalta."
Viittaatko nyt taas tuohon Sakarjan kirjan paastoon?
-Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon-
Mm. Sakarjan paasto on kuulunut "ohitettavien listalle".
Kuuntelisin mielelläni sinun kommenttisi myös noista Ilmestyskirjan trumpetinpuhalluksista. Erityisesti nro 2 kiinostaa, koska sen tuntuu olevan äkkiseltään ketjun heikoin lenkki.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000005348796
"Kuuntelisin mielelläni sinun kommenttisi myös noista Ilmestyskirjan trumpetinpuhalluksista. Erityisesti nro 2 kiinostaa, koska sen tuntuu olevan äkkiseltään ketjun heikoin lenkki."
Siihen aikaan odotettiin vakavasti, että Harmageddon tulisi tuona vuonna. Se ei tullut, kuten ei pitänytkään. Ei tuohon mielestäni oikein voi kommentoida muuta kuin, että siihen aikaan oli paljon vääriä odotuksia. Kirkastuva valo on sittemin korjannut niitä.
Tuota Sakarjan kirjan paastosta haluaisin kysyä (Correlta en ole vielä vastausta siihen saanut), että mitä siinä todellisuudessa yritetään hakea takaa? Veikkaisinpa, että tuo paasto on siinä täysin sivuseikka ja varsinainen pointti on joku muu.
-Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon-
Sakarjan kirjassa mainittu paasto osoittaa kouriintuntuvan selvästi, että paasto joka oli kestänyt 70 vuotta 517 eKr on mitä ilmeisemmin alkanut 70 vuotta aikaisemmin elikä vuonna 587 eKr. Ei pitäisi olla vaikea käsittää.
Mitähän silloin mahtoi tapahtua viidennessä ja seitsemännessä kuussa, jos ei kyseessä ollut Jerusalemin hävitys joka tapahtu viidennessä kuussa ja Gedaljan murha joka tapahtui seitsemännessä kuussa?
Minulle tämä on selvä asia ja käsittääkseni aika monelle muullekin. Miten on teidän jehovantodistajien kanssa?
Jo on ihmeellistä/merkillistä kun sitä "UUTTA VALOA" tupsahtaa aina silloin tällöin...Mutta milloin VALO oikein hiipuu ja pysytään samoissa opeissa mitkä on ollut lahkon perustamisesta asti eikä perustella kaikkea väärällä tulkinnalla?????Saanen kysyä?????
valoahan tulee vain silloin, kun on jääty kiinni housut kintuissa.
>>valoahan tulee vain silloin, kun on jääty kiinni housut kintuissa.
Parahin,voisitko vastata kysymykseeni ja tuoda minullekin sitä "UUTTA VALOA"...Eikös se ollu että vääristä profetiosta raamatussakin puhutaan???
Minullekin on tullut uutta valoa, sillä ennustin ennen lottoarvontaa ettei yhtään 7 oikein riviä löydy. Arvonnan jälkeen oli yksi 7 oikein rivi löytynyt. Valo on näemmä kirkastunut. Nyt ennustan vain, että tulee olemaan lottoarvontoja jolloin ei ole yhtää 7 oikein riviä.
Kirkkaampaa valoa saan myös hankkimalla tehokkaamman lampun. Välillä voin tietenkin laittaa vanhan himmeämmän lampun paikalleen ja väittää, että kyllä se on kuitenkin kirkkaampi kuin uusi lamppuni. Vaihdoksia voi tietenkin jatkaa mielivaltaisen kauan, jolloin valo alkaa pikkuhiljaa olla niin kirkas, että naapurien pitäisi häikäistyä valostani. Tietenkin on niitä naapureita, jotka väittävät ettei valoni ole kirkastunut. Tämä on todiste siitä, että valoni kirkastuu päivä päivältä.
Ennustuksistani Jokeri arvonnat ovat toteutunu... ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000005093464
ASO
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000005358519
"Sakarjan kirjassa mainittu paasto osoittaa kouriintuntuvan selvästi, että paasto joka oli kestänyt 70 vuotta 517 eKr on mitä ilmeisemmin alkanut 70 vuotta aikaisemmin elikä vuonna 587 eKr."
Sitä en tiedä, milloin paasto alkoi ja loppui, eikä se ole kovinkaan merkityksellistä. Tärkeintä on tietää se, että Jerusalem autioitettiin 607 eaa. ja juutalaiset vapautuivat Babylonian pakkosiirtolaisuudesta 537 eaa. Tätä faktaa tukee mm. luotettava Raamatun ajanlasku.
"SEITSEMÄN AJAN" LASKEMINEN
"Seitsemän aikaa" = 7 × 360 = 2520 vuotta
Raamatullinen "aika" eli vuosi = 12 × 30 päivää = 360 päivää (Ilm. 11:2, 3; 12:6, 14)
"Seitsemän ajan" täyttymyksessä kukin päivä vastaa yhtä vuotta (Hes. 4:6; 4. Moos. 14:34)
Lokakuun alku 607 eaa. - 31. joulukuuta 607 eaa. = 1/4 vuotta
1. tammikuuta 606 eaa. - 31. joulukuuta 1 eaa. = 606 vuotta
1. tammikuuta 1 ya. - 31. joulukuuta 1913 = 1913 vuotta
1. tammikuuta 1914 - lokakuun alku 1914 = 3/4 vuotta
Yhteensä: 2520 vuotta
Taidat vain osoittaa kysymyksesi hieman väärälle henkilölle.
-Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon-
>>Tätä faktaa tukee mm. luotettava Raamatun ajanlasku.
Tässä on Vartiotorniseuran ajanlaskussaan käyttämä fakta, eli tässä on pelkästään Vartiotorniseuran omasta materiaalista koottu Babylonian hallitsijoiden katkeamaton järjestys sekä heidän hallinta-aikansa:
Nebukadnessar hallitsi 43 vuotta ja hänen jälkeensä tuli hallitsijaksi Evil-Merodak:
Nebuchadnezzar, who reigned for 43 years, headed a dynasty that ruled over the Babylonian Empire. It included his son-in-law Nabonidus and his oldest son, Evil-merodach. That dynasty continued for 43 more years, until the death of Nabonidus’ son Belshazzar, in 539 B.C.E (dp pp. 50-51)
Proud King Nebuchadnezzar’s 43-year reign in Babylon ended with his death in 582 B.C.E. (dp p. 99)
Finally, after a 43-year reign, which included both conquest of many nations and a grand building program in Babylonia itself, Nebuchadnezzar II died in October of 582 B.C.E. and was succeeded by Awil-Marduk (Evil-merodach). (it-1 pp. 238-239)
[Nebuchadnezzar ] Second ruler of the Neo-Babylonian Empire; son of Nabopolassar and father of Awil-Marduk (Evil-merodach), who succeeded him to the throne. Nebuchadnezzar ruled as king for 43 years (624-582 B.C.E.) (it-2 p. 480)
Learning that his father, Nabopolassar, had died, this young man named Nebuchadnezzar took the throne in 624 B.C.E. During his 43-year reign, he built an empire that embraced territories once occupied by Assyria, and he extended his domain into Syria and Palestine down to the border of Egypt. (w00 May 15 p. 12)
Since Nebuchadnezzar reigned for 43 years (624-581 B.C.E.), this is a reasonable conclusion. (w86 Nov. p. 5)
Amel-Marduk (Evil-merodach) as the oldest son succeeded Nebuchadnezzar to the throne in 581 B.C.E. (w65 Jan. 1 p. 29)
Evil-Merodak hallitsi 2 vuotta ja hänen jälkeensä tuli hallitsijaksi Neriglissar:
There is also archaeological testimony concerning Evil-merodach (Awil-Marduk, Amil-Marduk). For example, an inscription on a vase found near Susa reads: “Palace of Amil-Marduk, King of Babylon, son of Nebuchadnezzar, King of Babylon.” (Mémoires de la mission archéologique de Susiane, by V. Scheil, Paris, 1913, Vol. XIV) Berossus, quoted by Josephus, attributes to him a reign of two years. Josephus himself assigns him 18 years. Supposedly slain as the result of a plot, Evil-merodach was replaced by Neriglissar (Nergal-sharezer). Reliable confirmation of these details is lacking. (it-1 p. 773)
As to Nebuchadnezzar’s son Amel-Marduk (Evil-merodach, 2 Ki. 25:27, 28), tablets dating to his second year of rule have been found. However, they contain little information about his reign and give no indication as to its length. So, too, for Neriglissar, said to be the successor of Evil-merodach, only one strictly historical tablet has come to light, and it is dated in his third year as king. (w69 Feb. 1 p. 89)
Ptolemy assigned 21 years to the reign of Nabopolassar, 43 to Nebuchadnezzar, 2 to Evil-merodach, 4 to Neriglissar, and 17 to Nabonidus, for a total of 87 years. Counting back from the first year of Cyrus, following the fall of Babylon, therefore, historians date Nabopolassar’s first year as commencing in 625 B.C.E., Nebuchadnezzar’s first year as 604, and the destruction of Jerusalem as in 586 or 587. These dates are some 20 years later than those indicated by Bible chronology, yet modern historians favor the system of dating based on Ptolemy. (w69 Feb. 1 p. 90)
Amel-Marduk (Evil-merodach) as the oldest son succeeded Nebuchadnezzar to the throne in 581 B.C.E. …. Evil-merodach reigned two years and was murdered by his brother-in-law Neriglissar, who reigned for four years, which time he spent mainly in building operations (w65 Jan 1 p. 29)
Finally, after a 43-year reign, which included both conquest of many nations and a grand building program in Babylonia itself, Nebuchadnezzar II died in October of 582 B.C.E. and was succeeded by Awil-Marduk (Evil-merodach). (it-1 pp. 238-239)
He [Jehoiachin] was released from the house of detention by Awil-Marduk (Evil-merodach), Nebuchadnezzar’s successor, and was given a daily allowance of food. (it-1 p. 147)
The 586 B.C.E. date is based primarily on what is known as “Ptolemy’s Canon,” which assigns a total of 87 years to the Babylonian dynasty beginning with Nabopolassar and ending with Nabonidus at the fall of Babylon in 539 B.C.E. According to this Canon, the five kings that ruled during this period were Nabopolassar (21 years), Nebuchadnezzar (43 years), Evil-merodach (2 years), Neriglissar (4 years) and Nabonidus (17 years). In line with the number of years thus assigned to each ruler, Jerusalem’s desolation in Nebuchadnezzar’s eighteenth year (nineteenth year if counting from his “accession year”) would fall in 586 B.C.E. (g72 May 8 pp. 27-28)
For Awil-Marduk (Evil-merodach, 2Ki 25:27, 28), tablets dated up to his second year of rule have been found. For Neriglissar, considered to be the successor of Awil-Marduk, contract tablets are known dated to his fourth year. (it-1 p. 453)
Nabonidus Harran Stele (NABON H 1, B): This contemporary stele, or pillar with an inscription, was discovered in 1956. It mentions the reigns of the Neo-Babylonian kings Nebuchadnezzar, Evil-Merodach, Neriglissar. The figures given for these three agree with those from Ptolemy’s Canon. (kc p. 186)
Neriglissar hallitsi 4 vuotta ja hänen jälkeensä tuli hallitsijaksi Labashi-Marduk:
From this very incomplete inscription it can be seen that the only figures actually given are the 43 years of Nebuchadnezzar’s reign and 4 years of Neriglissar’s reign. As to this latter monarch, the text does not necessarily limit his reign to four years; rather it tells of something that happened in his fourth year. How far within the reign of Ashurbanipal the life of Nabonidus’ mother (or grandmother) began is not stated, so that we are left in the dark as to the commencement and the close of the “104 happy years.” Nor is there any information as to the lengths of the reigns of Ashur-etillu-ilani, Nabopolassar and Evil-merodach. And there is no mention of Labashi-Marduk, now generally acknowledged by historians as reigning between Neriglissar and Nabonidus. (w69 Feb. 1 p. 89)
Ptolemy assigned 21 years to the reign of Nabopolassar, 43 to Nebuchadnezzar, 2 to Evil-merodach, 4 to Neriglissar, and 17 to Nabonidus, for a total of 87 years. Counting back from the first year of Cyrus, following the fall of Babylon, therefore, historians date Nabopolassar’s first year as commencing in 625 B.C.E., Nebuchadnezzar’s first year as 604, and the destruction of Jerusalem as in 586 or 587. These dates are some 20 years later than those indicated by Bible chronology, yet modern historians favor the system of dating based on Ptolemy. (w69 Feb. 1 p. 90)
Evil-merodach reigned two years and was murdered by his brother-in-law
Neriglissar, who reigned for four years, which time he spent mainly in building operations. His underage son Labashi-Marduk, a vicious boy, succeeded him, and was assassinated within nine months. Nabonidus, who had served as governor of Babylon and who had been Nebuchadnezzar’s favorite son-in-law, took the throne and had a fairly glorious reign until Babylon fell in 539 B.C.E. (w65 Jan. 1 p. 29)
Because this name bears such a striking resemblance to that found in Babylonian inscriptions (Nergal-shar-usur), some scholars think this prince was Neriglissar (Greek form), believed to be the successor of King Evil-merodach (Awil-Marduk).—Ancient Near Eastern Texts, edited by J. Pritchard, 1974, p. 308. (it-2 p.493)
For Awil-Marduk (Evil-merodach, 2Ki 25:27, 28), tablets dated up to his second year of rule have been found. For Neriglissar, considered to be the successor of Awil-Marduk, contract tablets are known dated to his fourth year. (it-1 p.453)
Particularly was this domination manifest during the seventh and sixth centuries B.C.E. when Nabopolassar, a native of Chaldea, and his successors, Nebuchadnezzar II, Evil-merodach (Awil-Marduk), Neriglissar, Labashi-Marduk, Nabonidus, and Belshazzar, ruled the Third World Power, Babylon. (it-1 p. 425)
Little is known about the reigns of Neriglissar, evidently the successor of Evil-merodach, and of Labashi-Marduk. (it-1 p. 239)
The 586 B.C.E. date is based primarily on what is known as “Ptolemy’s Canon,” which assigns a total of 87 years to the Babylonian dynasty beginning with Nabopolassar and ending with Nabonidus at the fall of Babylon in 539 B.C.E. According to this Canon, the five kings that ruled during this period were Nabopolassar (21 years), Nebuchadnezzar (43 years), Evil-merodach (2 years), Neriglissar (4 years) and Nabonidus (17 years). In line with the number of years thus assigned to each ruler, Jerusalem’s desolation in Nebuchadnezzar’s eighteenth year (nineteenth year if counting from his “accession year”) would fall in 586 B.C.E.—2 Ki. 25:8; Jer. 52:29. (g72 May 8 pp. 27-28)
Labashi-Marduk hallitsi alle vuoden ja hänen jälkeen tuli hallitsijaksi Nabonidus:
Evil-merodach reigned two years and was murdered by his brother-in-law Neriglissar, who reigned for four years, which time he spent mainly in building operations. His underage son Labashi-Marduk, a vicious boy, succeeded him, and was assassinated within nine months. Nabonidus, who had served as governor of Babylon and who had been Nebuchadnezzar’s favorite son-in-law, took the throne and had a fairly glorious reign until Babylon fell in 539 B.C.E. (w65 Jan. 1 p. 29)
Finally, after a 43-year reign, which included both conquest of many nations and a grand building program in Babylonia itself, Nebuchadnezzar II died in October of 582 B.C.E. and was succeeded by Awil-Marduk (Evil-merodach). This new ruler showed kindness to captive King Jehoiachin. (2Ki 25:27-30) Little is known about the reigns of Neriglissar, evidently the successor of Evil-merodach, and of Labashi-Marduk. (it-1 pp. 238-239)
Particularly was this domination manifest during the seventh and sixth centuries B.C.E. when Nabopolassar, a native of Chaldea, and his successors, Nebuchadnezzar II, Evil-merodach (Awil-Marduk), Neriglissar, Labashi-Marduk, Nabonidus, and Belshazzar, ruled the Third World Power, Babylon. (it-1 p.425)
Nabonidus’ ascension to the throne followed the assassination of Labashi-Marduk. Yet, the fact that in one of his inscriptions Nabonidus refers to himself as the “mighty delegate” of Nebuchadnezzar and Neriglissar indicates that he claimed that he gained the throne by legitimate means and was not a usurper. (it-2 p. 458)
And there is no mention of Labashi-Marduk, now generally acknowledged by historians as reigning between Neriglissar and Nabonidus. (w69 Feb. 1 p. 89)
Nabonidus hallitsi 17 vuotta, jonka jälkeen Kyyros valloitti Babylonin vuonna 539:
(Nab·o·ni´dus) [from Babylonian meaning "Nebo [a Babylonian god] Is Exalted"].
Last supreme monarch of the Babylonian Empire; father of Belshazzar. On the basis of cuneiform texts he is believed to have ruled some 17 years (556-539 B.C.E.) (it-2 p. 457)
Jewish historian Josephus records an account of Cyrus’ conquest written by the Babylonian priest Berossus (of the third century B.C.E.) as follows: “In the seventeenth year of his [Nabonidus’] reign Cyrus advanced from Persia with a large army, and, after subjugating the rest of the kingdom, marched upon Babylonia……The cuneiform tablets found by archaeologists, though not giving details concerning the exact manner of the conquest, do confirm the sudden fall of Babylon to Cyrus. (it-1 pp. 567-568)
One such fixed or absolute date is in connection with the events recorded in the fifth chapter of Daniel, verses one to thirty-one. That was concerning the time when the Medes and Persians under Cyrus the Great broke up Belshazzar’s notorious carousal, captured the city of Babylon, and overthrew the Third World Empire. The year was 539 B.C.E. on the Gregorian calendar, four years after the Buddhist Era began in India…….The fixing of 539 B.C.E. as the year when this historical event occurred is based on a stone document known as the Nabonidus (Nabunaid) Chronicle. This important find was discovered in ruins near the city of Baghdad in 1879, and it is now preserved in the British Museum. (w68 Aug. 15 pp. 490-491)
"VII/14/17": The 7th Hebrew month Tishri, 14th day, 17th year of Nabonidus’ reign. (w68 Aug.15 p. 491 Footnote)
Kun nämä hallitsijat sekä heidän hallinta-aikansa asetetaan Vartiotorniseuran osoittamaan järjestykseen sekä kiinnitetään Vartiotorniseuran nk. absoluuttiseen vuosilukuun, niin syntyy seuraava luettelo:
21 = 605 Nebukadnessar II 43 vuotta
1 = 604
2 = 603
3 = 602
4 = 601
5 = 600
6 = 599
7 = 598
8 = 597
9 = 596
10 = 595
11 = 594
12 = 593
13 = 592
14 = 591
15 = 590
16 = 589
17 = 588
18 = 587
19 = 586
20 = 585
21 = 584
22 = 583
23 = 582
24 = 581
25 = 580
26 = 579
27 = 578
28 = 577
29 = 576
30 = 575
31 = 574
32 = 573
33 = 572
34 = 571
35 = 570
36 = 569
37 = 568
38 = 567
39 = 566
40 = 565
41 = 564
42 = 563
43 = 562 Evil-Merodak 2 vuotta
1 = 561
2 = 560 Neriglissar 4 vuotta
1 = 559
2 = 558
3 = 557
4 = 556 (Labashi Marduk 9 kk) Nabonidus 17 vuotta
1 = 555
2 = 554
3 = 553
4 = 552
5 = 551
6 = 550
7 = 549
8 = 548
9 = 547
10 = 546
11 = 545
12 = 544
13 = 543
14 = 542
15 = 541
16 = 540
17 = 539 Nk. absoluuttinen vuosiluku (w68 Aug. 15 pp. 490-493)
Esittämäsi väite vuodesta 607 ei ole yhtäpitävä Vartiotorniseuran julkaisuissa esitettyjen faktojen kanssa. Mutta tällainen pieni 20 vuoden kauneusvirhe ei tietenkään haittaa sellaista henkilöä, joka seuraa Vartiotorniseuraa täysin kritiikittä.
Voi sinua Paradise! Tajuatko, että sinä hylkäät tärkeän todisteen, jotta sinun ei tarvitsisi muuttaa näkemystäsi?!
Mitä ajattelet sellaisesta oikeusistuimesta, joka ei halua kuulla kuin sellaisia todistajia jotka kutkuttavat tukevat tämän ennekkokäsitystä? Eikö tuollainen oikeusistuin olisi pelottava, koska tärkeintä ei olisi rehellisyys vaan tunteisiin perustuvat mielikuvat?
-Corrector-
"Tajuatko, että sinä hylkäät tärkeän todisteen, jotta sinun ei tarvitsisi muuttaa näkemystäsi?!"
Miksi pitäisi muuttaa oikeaa näkemystä väärään? Minä olen saanut niin vahvat todisteet siitä, että 607 eaa. on vuosi, jolloin Jerusalem autioitettiin ja pakanain ajat alkoivat. Esim. tuo lainaamani taulukko. Löytyykö siitä mielestäsi jokin virhe?
Se, että paasto olisi alkanut 587 eaa. ja päättynyt 517 eaa. ei todista millään tavalla, että Jerusalemin tuho ja pakkosiirtolaisuudesta vapautuminen olisi tapahtunut täsmälleen samoina vuosina.
"Mitä ajattelet sellaisesta oikeusistuimesta, joka ei halua kuulla kuin sellaisia todistajia jotka kutkuttavat tukevat tämän ennekkokäsitystä?"
Diktatuuri siitä lähinnä tulee mieleen. Jehovan todistajat ovat monasti olleet syytettyinä tuon tyylisissä oikeudenkäynneissä.
"Eikö tuollainen oikeusistuin olisi pelottava, koska tärkeintä ei olisi rehellisyys vaan tunteisiin perustuvat mielikuvat?"
Tuo oli sinulta aika huvittavalta kuulostava kommentti.
-Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon-
verrata tuota uutta valoa vaikka lääketieteeseen.. Lapsenlapsellani (8v) on parantumaton maksasairaus, jonka syntysyytä ei lääketiede osaa kertoa. Muuttuuko se sairaus valheeksi, kun/jos siihen löydetään vastaus 10-20v kuluttua?
Kuitenkin Vartiotornin omassa kirjallisuudessa todetaan, että tuo 5 ja 7 kuun paasto vietettiin juuri Jerusalemin tuhon (5 kuussa) ja sen jälkeen Gedaljan murhan (7 kuussa) muistoksi. Ja kun paasto kesti 70 vuotta ja päättyi 517 eKr. niin sekö ei todista että paasto alkoi 70 vuotta aikaisemmin 587 eKr? Niinkö?
Uskomatonta sokeutta jehovilta! Ei edes beettelin pahvit olleet noin ...! Tai joo, ehkä olivat mutta osasivat ainakin peittää sen paremmin! Muuten visiittini olisi jäänyt aika paljon lyhyemmäksi.
"Kuitenkin Vartiotornin omassa kirjallisuudessa todetaan, että tuo 5 ja 7 kuun paasto vietettiin juuri Jerusalemin tuhon (5 kuussa) ja sen jälkeen Gedaljan murhan (7 kuussa) muistoksi."
Siinä tapauksessa sinä varmaan voit näyttää sen kohdan Seuran kirjallisuudesta?
Tässä eräs löytämäni kohta: "Juutalaisten neljä vuotuista paastoa. Juutalaiset asettivat monia paastoja, ja yhteen aikaan heillä oli neljä vuotuista paastoa ilmeisesti niiden onnettomien tapahtumien muistoksi, jotka liittyivät Jerusalemin piiritykseen ja autioitukseen 600-luvulla eaa. (Sak 8:19). Nuo neljä vuotuista paastoa olivat: 1) "Neljännen kuun paasto", joka pidettiin ilmeisesti sen muistoksi, että babylonialaiset mursivat Jerusalemin muurit 9. tammuskuuta 607 eaa. (2Ku 25:2-4; Jer 52:5-7). 2) Temppeli tuhottiin juutalaisten viidennessä kuussa, abkuussa, ja ilmeisesti "viidennen kuun paasto" pidettiin tämän tapahtuman muistoksi (2Ku 25:8, 9; Jer 52:12, 13). 3) "Seitsemännen kuun paaston" aikana muisteltiin ilmeisesti surullisina Gedaljan kuolemaa tai sitä, että maa autioitui täydellisesti Gedaljan salamurhan jälkeen, kun jäljelle jääneet juutalaiset menivät babylonialaisten pelossa Egyptiin (2Ku 25:22-26). 4) "Kymmenennen kuun paasto" yhdistettiin ehkä siihen, kun jo Babylonin pakkosiirtolaisuudessa olevat juutalaiset kuulivat surullisen uutisen Jerusalemin kukistumisesta (vrt. Hes 33:21), tai se on voinut muistuttaa siitä, että Nebukadnessarin onnistunut Jerusalemin piiritys alkoi tuon kuun 10. päivänä vuonna 609 eaa. (2Ku 25:1; Jer 39:1; 52:4).
Kun jotkut juutalaiset kysyivät: "Pitääkö minun itkeä viidennessä kuussa ja noudattaa pidättyvyyttä, niin kuin olen tehnyt nämä, oi kuinka monet vuodet?", Jehova vastasi Sakarjan välityksellä: "Kun te paastositte - - seitsemänkymmentä vuotta, paastositteko te todella minulle, niin, minulle?" Jumala osoitti, että oikeaan hänelle osoitettuun paastoon olisi liittynyt tottelevaisuus ja että hän vaati totuudellisuutta, oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja vilpitöntä sydäntä. Silloin he voisivat murheellisen paaston ja menneiden muistelun sijasta riemuita ja iloita juhla-aikoina ja heitä siunattaisiin tosi palvonnan ennallistamisella ja muiden kokoamisella Jehovan palvelukseen. (Sak 7:3-7; 8:16, 19, 23.)"
"Ja kun paasto kesti 70 vuotta ja päättyi 517 eKr. niin sekö ei todista että paasto alkoi 70 vuotta aikaisemmin 587 eKr? Niinkö?"
Minä en tiedä milloin paasto alkoi ja loppui, koska Raamattu ei siihen vastausta anna, mutta se ajankohta ei millään tavalla poista sitä tosiasiaa, että Jerusalem tuhottiin 607 eaa.
Kovasti siinä yrität vängätä Totuutta vastaan, mutta heikolta näyttää. Et keksinyt mitään sanottavaa lainaamaani taulukkoonikaan, joka osoittaa selkeästi Raamatun ajanlaskun paikkansapitävyyden.
"Uskomatonta sokeutta jehovilta! Ei edes beettelin pahvit olleet noin ...! Tai joo, ehkä olivat mutta osasivat ainakin peittää sen paremmin! Muuten visiittini olisi jäänyt aika paljon lyhyemmäksi."
Tulihan se katkeruudenpurkauskin sieltä. Kiitos Corre, sinulta tuota sekavaa juttua tulee ja sitä on aina ilo lukea.
-Suullaan saattaa luopio lähimmäisensä turmioon-