Tulin tänne palstalle helluntalaiset, koska täällä korostetaan sitä että usko ilman kastetta ei ole pelastava.
Eikö tuo kastelu ja vedessä upottelu ole lähinnä sitä vertauskuvallista.
Miten sitten kävi ryövärin, joka oli Jeesuksen kanssa ristillä ja teki siinä parannuksen, ei häntä ehditty kastamaan ennen kuolemaansa.
Eikö tuo ole jo esimerkki siitä Jumalan armosta ja rakkaudesta, jota ihminen kokee. Ei tekojen kautta vaan armon kautta pelastuu.
Kasteen ottaminen on teko, se ei ole mikään armonlahja. Armosta me olemme pelastetut emme tekojemme kautta.
Aikuiskaste sinetöi sen, että haluaa kulkea helluntalaisen opin määräämää tietä kohti ikuista elämää. Lapsikaste sinetöi sen, että on otettu Jumalan yhteyteen heti lapsesta saakka ja on näin otollinen Jumalalle koska tahansa.
Ei kummassakaan kasteessa ole varmasti mitään väärä. Kyllä Jumala hyväksyy luokseen niin lapsena kuin aikuisena kastetut. Tärkein koko asiassa on itse se, onko ottanut Jumalan lahjan, armon vastaan ja uskoo Jeesuksen Krituksen olevan pelastajamme. Loppu onkin sitä tekeekö elämästään mahdollisimman tiukan ja kaavoihin kangistuneen seurakunnan oppien mukaisen vai sellaisen, että antaa Jumalan johdatta minne tie ikinä viekin ja luottaa, että lapsena saatu kaste on jo sinetöinyt sen suhteen mikä on Jumalaan.
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pois lain ja tekojen alaisuudesta, jotta voisimme olla ihmisiä ja ihan tavallisia syntisiä sellaisia.
Jos koetamme teoillamme olla "oikeita ja kuuliaisia" kristittyjä on se vastoin Jeesuksen sanomaa.
Krituksen mieli eli jos annamme Kristuksen päästä sydämeemme hallitsemaan elämäämme saamme Hänen mielensä ja automaattisesta alamme toteutta hyviä tekoja, emme sii pakosta vaan omasta tahdosta , jonka armo suo.
Jeesus on sama eilen , tänään ja nyt. Hänen sanomansa koskettaa kaikkia ihmisiä maailmassa ei ainoastaan niitä jotka kuvittelevat sen ymmärtäneen.
Mikäli Kristuksen rakkauden sanoman on ymmärtänyt tajuaa, että itse suvaitsevaisuus on kaiken alku sille lähimmäisen rakkaudelle jota Jeesus toteutti ja kehoitti mietä toteuttamaan.
Lähimmäinen on jokainen ihminen. Jeesus kehoitti rakastamaan lähimmäistä ja itseään.
Miksi me ihmiset teemme näitä karsinoita, joihin kuuluvat "huutavat" olevansa ainoalla oikealla tiellä (= seurakunnan opit).
Ihminen kun ei pysty koskaan sanomaan mikä on ainoa oikea tie, vai onko edes ainoaa oikeaa, jsopa onkin monta tietä.
Jumalalla on tuomivalta. Ainoastaan hän on kykenevä päättämään kuka meistä on Hänelle kelpaava ja kuka ei vai olemmeko kaikki kenties hänelle kelpaavia tai päinvastoin.
Me emme voi muuta kuin rukoilla, että anna Herra tapahtua tahtosi ei niinkuin minä tahdon vaan kuten Sinä tahdot. Herran tahto ei kenties ole edes sama kaikille ihmisille. Miksi me ihmiset haluamme antaa neuvoja miten elää ja olla uskossa, kun se ei kuitenkaan ole meidän ihmisten asia.
Annetaan Jumalalle mikä Hänen on ja tyydytään olemaan kuuliaisia ihmisiä..
Eikö tuo kastelu ja vedessä upottelu ole lähinnä sitä vertauskuvallista.
Miten sitten kävi ryövärin, joka oli Jeesuksen kanssa ristillä ja teki siinä parannuksen, ei häntä ehditty kastamaan ennen kuolemaansa.
Eikö tuo ole jo esimerkki siitä Jumalan armosta ja rakkaudesta, jota ihminen kokee. Ei tekojen kautta vaan armon kautta pelastuu.
Kasteen ottaminen on teko, se ei ole mikään armonlahja. Armosta me olemme pelastetut emme tekojemme kautta.
Aikuiskaste sinetöi sen, että haluaa kulkea helluntalaisen opin määräämää tietä kohti ikuista elämää. Lapsikaste sinetöi sen, että on otettu Jumalan yhteyteen heti lapsesta saakka ja on näin otollinen Jumalalle koska tahansa.
Ei kummassakaan kasteessa ole varmasti mitään väärä. Kyllä Jumala hyväksyy luokseen niin lapsena kuin aikuisena kastetut. Tärkein koko asiassa on itse se, onko ottanut Jumalan lahjan, armon vastaan ja uskoo Jeesuksen Krituksen olevan pelastajamme. Loppu onkin sitä tekeekö elämästään mahdollisimman tiukan ja kaavoihin kangistuneen seurakunnan oppien mukaisen vai sellaisen, että antaa Jumalan johdatta minne tie ikinä viekin ja luottaa, että lapsena saatu kaste on jo sinetöinyt sen suhteen mikä on Jumalaan.
Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pois lain ja tekojen alaisuudesta, jotta voisimme olla ihmisiä ja ihan tavallisia syntisiä sellaisia.
Jos koetamme teoillamme olla "oikeita ja kuuliaisia" kristittyjä on se vastoin Jeesuksen sanomaa.
Krituksen mieli eli jos annamme Kristuksen päästä sydämeemme hallitsemaan elämäämme saamme Hänen mielensä ja automaattisesta alamme toteutta hyviä tekoja, emme sii pakosta vaan omasta tahdosta , jonka armo suo.
Jeesus on sama eilen , tänään ja nyt. Hänen sanomansa koskettaa kaikkia ihmisiä maailmassa ei ainoastaan niitä jotka kuvittelevat sen ymmärtäneen.
Mikäli Kristuksen rakkauden sanoman on ymmärtänyt tajuaa, että itse suvaitsevaisuus on kaiken alku sille lähimmäisen rakkaudelle jota Jeesus toteutti ja kehoitti mietä toteuttamaan.
Lähimmäinen on jokainen ihminen. Jeesus kehoitti rakastamaan lähimmäistä ja itseään.
Miksi me ihmiset teemme näitä karsinoita, joihin kuuluvat "huutavat" olevansa ainoalla oikealla tiellä (= seurakunnan opit).
Ihminen kun ei pysty koskaan sanomaan mikä on ainoa oikea tie, vai onko edes ainoaa oikeaa, jsopa onkin monta tietä.
Jumalalla on tuomivalta. Ainoastaan hän on kykenevä päättämään kuka meistä on Hänelle kelpaava ja kuka ei vai olemmeko kaikki kenties hänelle kelpaavia tai päinvastoin.
Me emme voi muuta kuin rukoilla, että anna Herra tapahtua tahtosi ei niinkuin minä tahdon vaan kuten Sinä tahdot. Herran tahto ei kenties ole edes sama kaikille ihmisille. Miksi me ihmiset haluamme antaa neuvoja miten elää ja olla uskossa, kun se ei kuitenkaan ole meidän ihmisten asia.
Annetaan Jumalalle mikä Hänen on ja tyydytään olemaan kuuliaisia ihmisiä..
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet vissin saanut virheellisen käsityksen. Elävä usko Jeesukseen pelastaa. Lisäksi tämä pelastava usko Jeesukseen on Jumalan lahja armosta (Ef.2). Tällöin korjautuu suhteemme Jumalan kanssa.
Pelastettuina meidän tulee sitten vaeltaa UT:n antamien ohjeiden mukaan. Tämä koskee sekä opinkappaleita että suhteita muihin ihmisiin.
Näistä asioista löytyy lisää:
http://www.nic.fi/~jlindell/pelastus.htm
"Tulin tänne palstalle helluntalaiset, koska täällä korostetaan sitä että usko ilman kastetta ei ole pelastava."
-Olet varmaan kasittanyt vaarin. Usko pelastaa, oli kaynyt sen jalkeen kasteella tai ei. Mutta kaste ilman uskoa ei ole pelastava.
"Miten sitten kävi ryövärin, joka oli Jeesuksen kanssa ristillä ja teki siinä parannuksen, ei häntä ehditty kastamaan ennen kuolemaansa."
-Han pelastui, Jeesushan sanoi hanelle, etta tana paivana tulet oleman kanssani paratiisissa, tai jotain sinnepain. Han pelastui koska USKOI Jeesuksen olevan Messias.
Olen todella käsittänyt sitten väärin, sillä olen käsittänyt, että helluntalaiset korostavat kasteen merkitystä uskoon tulossa ja että vasta uskoon tulon jälkeen otettu kaste on pelastava.
Mutta kuten ryövärikin ilman kastetta pääsi Jeesuksen armosta taivaaseen niin mekin ilman kastetta kun uskomme olemme pelastetut.
Kaste ei siis millään tavalla "sinetöi" sitä, että nyt vasta olen uskossa.
Joten jos on kastettu kerran elämässään vaikka vain vauvana Isän, Pojan ja Puyhän Hengen nimeen on sekin kaste ja se riittää, sillä muuta vesikastetta ei tarvita kun usko on kunnossa ja ihminen on saanut uudesti syntyä ja oppinut tuntemaan Vapahtajan henkilökohtaisena pelastajaan. Uskoon tullessaan ihminen saa ns. Pyhän Hengen kasteen , joka ei ole ihmisen tekemä vaan tulee Jumalalta.
Jostain syystä olen käsittänyt, että nimenomaan helluntalaiset painottavat tuota aikuiskastetta ainoana pelastavana kasteena ja vaihtoehtona saada yhteys Jeesukseen ja päästä Hänen lapsekseen. Olen jopa saanut sellaisen käsityksen , että helluntalaiset eivät pidä sisarina /veljinään muita kuin samaa uskoa ja lahkoa edustavaia kristittyjä.
Mikäli olen käsittänyt nämä asiat väärin pyydän nöyrimmin anteeksi sitä että olen loukannut teitä ja ajatellut teidän olevan noin "lainalaisia" ja "tiukkapipoisia".
Itse tunnen henkilökohtaisesti muutaman helluntaiseurakuntaan kuuluvan ja siksi olenkin täällä ihmetellyt helluntalaisten ehdottomuutta mm. kasteasiassa.
Minä olen käsittänyt, että ainoa mikä pelastaa on usko Jeesukseen Kristukseen, ei teot ei kaste ei mikään muu kuin nöyrtyminen sen tosiasian edessä, että minä olen Jumalan luotu ja tarvitsen hänen rakkauttaan ja olen armosta saanut pelastuksen Poikansa Jeesuksen Kristuksen sovitus työn kautta.
Kaikkea hyvää teille kaikille, on hyvä, että asia selvitetään ettei jää mitään muttia "hampaan koloon"
Sanassa sanotaan, että totuus vapauttaa ja monet ihmiset pelkäävät valkeutta koska siinä tulee esiin pimeyden teot nuhdeltavaksi.
Ei kannata siis närkästyä jos Jumalan Sanaa tuodaan esiin totuudessa.
En viestiisi vastatessani maininnut, etteikö muissa seurakunnissa esim. luterilaisessa olisi uskovia ja siis siskoja/ veljiä mutta heidän tulee olla uudestisyntyneitä ja vaeltaa Jeesuksessa Kristuksessa. Heitä todella on tuttavissanikin useita. Mutta eivät siis uskottomat ihmiset ole sisariani ja veljiäni niin kuin sinä kirjoitit viestissäsi.
Tuo käsittelemäsi kasteasia on sitten taas asia erikseen. Mielestäni kannattaa olla erittäin tarkka kirjoitettaessa tekstejä tänne opetustarkoituksessa sillä meillä on valtava vastuu siitä Jumalan tuomioistuimen edessä koska näiden keskustelupalstojen teksteillä voi ihmisiä mennä harhaan ja siitä seuraa vastuu.
Itse en kirjoittele jos en ole siitä täysin varma Jumalan Sanan perusteella. Voin siis osoittaa sen mitä sanon ja kirjoitan Jumalan iäti kestävästä Sanasta.
On vain yksi tie Isän luokse ja se on Jeesus Kristus, muita teitä ei ole.
Epäusko on saatanasta itsestään.
Kastekysymys on suora ja selkeä ja se löytyy Jumalan Sanasta suoraan. Otetaan Jumalan Sana niinkuin se on kirjoitettu.
Lapsikaste on saatanallinen harhaoppi ja se on valitettavasti vienyt ja vie ihmisiä väärään rauhaan ja uneen. Se on peite monen ihmisen silmillä. Mikään kaste sinällään ei pelasta mutta se voi kadottaa niin kuin tämä lapsikaste-oppi kun siihen turvataan eikä tehdä parannusta ja seurata Jeesusta opissa ja elämässä.
Jeesus Kristus pelastaa ja Jeesuksen veri pesee synnit puhtaaksi.
Perhekunnittain on kastettu minunkin perheeni eikä niistä yksikään ole kastettu sylilapsena, vaikka lapsena kylläkin, uskoontulon jälkeen upotuskasteella.
Kauhean rankkaa tuo tekstisi.
Miten niin lapsikasteen saanut ei voi olla oikeassa uskossa. Ei jokaisen tarvitse ottaa aikuiskastetta, jos tulee uskoon. Kaste ei pelasta se on vissi.
Itselläni on lapsikaste. Itse Pyhän Hnegen kasteen sain noin 20 vuotta sitten tullessani uskoon.
Parannuksen tekemisen voisi jokainen aloitta itsestään ja katsoa hieman onko mieli Kristuksen mieli vai tuomiohengen mieli.
Kristuksen mieli siunaa ja rakastaa kaikkia ihmistä, tuomiomieli taas tuomitse jokaisen, joka ei usko tavalla jolla "minä" uskon.
sinä hyvä ihminen ollenkaan mitä kirjoitin.
Ei mikään kaste pelasta niinhän minä kirjoitinkin.
Mutta kun käytännössä olen jutellut monen julkijumalattoman kanssa niin he sanovat luottavansa lapsikasteen armoon ja se kuulemma riittää. Valitettavasti samaa kuulee jatkuvasti myös luterilaisten pappien suusta ja lukee heidän kirjoituksistaan.
Kyllä minä hyvä ihminen luen.
Jotenkin vaan tuntuu, että monelle luterilainen on sama kuin syntinen, jolla ei ole armoa.
Miten sinä voit päätellä kuka on julkijumalaton.
Eikö nuo päätelmät pitäisi jättää ihan itse Isä Jumalan harkintaan.
Yksikään ihminen ei ole kelvollinen sanomaan, mikä on toisen ihmisen sielun tila ja suhde Jumalaan.Sanat korvasyyhy ja julkijumalaton kuuluvat nähtävästi juuri näiden aikuiskaste lahkojen sanastoon.
Itse en uskalla käyttää noita sanoja, koska minä en ole tarpeeksi pätevä sanomaan mikä on mitäkin ja olen sanoistani teoistani ja ajatuksistani vastuussa Jumalalle. En uskalla enkä halua kapinoida häntä vastaan.
Lapsikaste on traditio siinä missä aikuiskastekin. Itse Jumalan armo on näiden kasteasioiden yläpuolella.
" Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen."
Joh.3:16-17
Siunausta ja oikein hyvää syksyn jatkoa sinulle uskova
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Olet ihminen, joka on aidosti hyvä ihminen, eikä mikään tekopyhä kauheuksien esittäjä (viittaus näihin aborttijuttuihin). Valitettavasti näitä aitoja hyviä ihmisiä on kovin vähän tässä maailmassa. Onnea elämääsi!