ILMAJOKI- kriisikunta

Miksi opistolla. miksi se ole kunnantalolla. Ilmeisesti siitä kertovat Pirttikoski ja Mäenpää yhteisesti.

Se nyt on aiva sama kumpaan suuntaan NYT liitytään. Ennemmin taikka myöhemmin kaikki kuuluu Seinäjokeen. Koko ep.

UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 3.12.2014 klo 6:58 | päivitetty 3.12.2014 klo 8:16
Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne
Ranua Lapissa käyttää jopa kaksi kertaa niin paljon valtion taloudellista tukea kuin se kerää itse verotuloja. Enimmäkseen muista riippuvaisia kuntia on Suomessa kolmannes kaikista kunnista.


Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella.
Mitä vaaleampi kunta, sitä omavaraisempi ja mitä punaisempi kunta, sitä riippuvaisempi muusta Suomesta. Mustalla näkyvät nykyiset rautatieväylät. Parhaiten menestyvät kunnat ovat junareittien varrella. Kuva: Lasse Isokangas/Yle
Mistä on kyse?

Asiantuntijat laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat Suomessa elinvoimaisia kuntia.
Laskennassa käytettiin taloudellisia mittareita.
Noin sata kuntaa kerää vähemmän verotuloja kuin ne saavat apua valtiolta.
Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.

Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.

Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.

Menestyjät ovat junaradan varrella

Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.

Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.

Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.

Mitkä kunnat elävät toisten rahoilla?


Valtion rahoitus suhteessa omiin verotuloihin: Kuinka paljon kunta käyttää valtion taloudellista apua suhteessa omiin verotuloihin? Jos luku on 100%, tarkoittaa se, että kunta saa valtionapua yhtä paljon kuin sillä on omia verotuloja. Suhdeluku on laskettu käyttäen keskimääräistä kunnallisveroprosenttia. Kokonaisveroaste: Kuinka paljon kunnan tulisi kerätä kunnallisveroa, jos valtionapu, kiinteistövero ja yhteisövero poistettaisiin. Mittari kuvaa, miten kalliita palveluita kunta tuottaa ja miten paljon valtio sitä auttaa. Asukasluvun muutos: Muutos on ajanjaksolta 2009–2013.
Kun­nan nimi Val­tion ra­hoi­tus suh­teessa omiin vero­tuloi­hin Koko­nais­vero­aste Asu­kas­lu­vun muu­tos per vuosi
Ilmajoki 70,09% 36,67% 0,60%

Seinäjoen

SIIVELLÄ.

Asiahan ei tietenkään ole ihan niin yksinkertainen. Seinäjoelle, ja Suomen laajuudessa pääkaupunkiseudulle, on keskittynyt paljon sellaista palvelevaa toimintaa jota koko muu maakunta ( ja maa) ylläpitää. Virastot, koulut, yritysten pääkonttorit jne. Toimintojen tehokkuuden ja mm. logistiikan takia näin on tapahtunut ja tapahtuu myös jatkossa.

Minua ärsyttää molemminpuolinen yksisilmäisyys. Kaupunkien väen ylimielinen asenne meitä maalaisia kohtaan koska he kuulemma maksavat meidänkin palvelut, mutta myöskin järkevän kehityksen jarruttaminen ja yhteistyökyvyttömyys meidän edustajiemme toimesta.

surko mun tuloo Ilmajokia.

Voidaan me leikkiä itsenäistä kuntaa, kunnes rahat on loppu.
Nytkin Ilmajoen kunnan menoista rahoitetaan 70% valtion kassasta.

Ilmajoen veroprosentin tulisi olla 37% mikäli olisimme oikeasti ittellisiä.

Ilmajoki on elätti, muiden siivellä, jalat tukevasti toisten ruokapöydässä.

Tyypillistä keskustalaisuutta.

Sosilistit haluais vain kommuuneja, sitähän tämä suomi-neuvostolitto seuran veteraani toweri tynjälä ja sdp on aina ajanut. Jo Forssan kokouksesta lähtien.

Humalainen ajoi ojaan Ilmajoella


Poliisi sai sunnuntaiaamuna kello 6 aikaan ilmoituksen Lenninkadulla ojassa olevasta henkilöautosta.

Kun poliisi tuli paikalle, ratin takana istui vuonna 1963 syntynyt mies, joka puhalsi seulontamittariin 1,03 mg/l hengitysilmaa olevan tuloksen.

Ajokortti lähti puhalluslukeman takia kuivumaan.

kyllä persut jaksaa,,,,
jos ei tapella sisäisesti niin sit mietitään mihin homppelit voi mennä uimahallis...
akka ja foorttimies on pahimmat vastatuuleesuotajat,,, Vetäkää ny perkeles yhtäköyttä, älkääkä kaivelko muitten töppejä, koska ei teillä ittelläkään oo puhtaat jauhot pussis...
Vai vielä ahdistunu sähköposteista,,, kaskun ei oo tänne suoli24 seen kirjoitellu,,, vai onko?

Eikös Seppo itse sanonut ettei kiusaamista ja uhkailua pidä hyväksyä?

yle 17.11.2014
Kunnanjohtaja: Kiusaamista ei pidä sallia

Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski pysyy kirjoittamiensa rivien takana, vaikka harmitteleekin asiasta syntynyttä kalapaliikkia. Pirttikoski katsoo, että hänen kahta alaistaan on kiusattu ja puuttui asiaan.

– Kun valtuuston päätöstä on pantu täytäntöön, ovat Juha Mäenpää ja Veli-Matti Anttila sitä kritisoineet. Tässä yhteydessä viranhoitajia on uhattu vähintäänkin epäsuorasti rikostutkinnalla. Siis näitä minun kahta alaistani on heidän toimestaan uhattu rikostutkinnalla. Haluan pitää alaisistani hyvää huolta, eikä tällaista ikään kuin kiusaamista virantoimituksessa meidän kenenkään pidä sallia tai hyväksyä, Seppo Pirttikoski sanoo.

Pitäiskö se uhkailu nyt sitten sallia Sepolta itseltään?

Huomenna on opistolla tilaisuus jossa kuntajakoselvittäjät kertoo ilmajoenkin suunnan.

Liitetäänkö seinäjokeen vai kurikkaan. itsenäisenä jatkaminen vaatisi veroprosentin nostamista 25%iin, joten se juna meni kun sote-tulee.

Heikosti on asiat jos Kurikkaan pitää liittyä, eikö kuitenkin Seinäjoki olisi parempi suunta?

Samaa mieltä iikkoon kans, kulttuurihumppa ja muu tarpeton minimiin, mutta mikäs teet kun kunnan kerma on kaikki oopperan ystäviä.

No se kulttuurihumppahan onkin kaiken pahan alku ja juuri Ilmajoella! Mietitäänpäs vähän taas mitä kirjoitellaan. Eiköhän yrittäjät ja järjestöt ole kovasti tyytyväisiä siihen rahaan mitä kuntaan saadaan jos ja kun tässä Musiikkijuhlia ammutaan. Ja varmasti monta muutakin tyytyväistä löytyy. Kunnan tuki suhteessa budjetin loppusummaan on mitätön.

culturelli naturelli, musiikkijuhlille koko herrlauma ja kunnan maksamilla lipuilla

LIITOS TULEE JA SEINÄJOKEEN IHAN VARMASTI AINOA OIKEA SUUNTA

tana tana aalio justihin joo liitytään vaan, saaraan isoompi kunta

Imo siirtyy Seinäjoelle. Inex-partners katsoi että Seinäjoki on parempi toimintaympäristö, Paula Sihto muutti Seinäjoelle, Mäenpää luopui politiikasta, kunta taistelee oikeudessa taksikuskia vastaan, tekee aiheettomia tutkintapyyntöjä, eikö Ilmajoella pitäisi nyt olla kaikki hyvin? Varoja vaan ylös, ei haittaa vaikka tiet on kuralla, kunhan jokakesäiset cultturellijuhlat saadaan pitää.
Juoppo johtaja edustaa kuntaa ja kuntalaisia joihin hönellä on lähestymiskielto, johtaja ehdollisessa vankeudessa edustaa kuntaa,mutta vika on aina muissa?

Jos Ilmajoki liittyy Seinäjokeen, niin Ahonkylään tehdään uusi tieyhteys Katajalaaksosta. Kukkulatie jatketaan Ahonkylään Isovuorentiehen. Ja siihen väliselle metsäalueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Ahonkylästäkään ei tarvi jatkossa ajella 67:aa Seinäjoelle, vaan pääsee ns katuverkkoa pitkin.

Idepark rakennetaan Jouppiin, ja se lisää muutenkin Ilmajoen suunnan asutusvetovoimaa. Sen jälkeen Katajalaakson ja Ahonkylän välinen metsäalue on viimeistään keskeisemmällä paikalla, kuin joku Kärjen perä. Lisäksi Kärjen perä on aika nevapitoista, sen sijaan Ahonkylästä Seinäjoen suuntaan on paljon kuivempaa kangasmetsää. Ainakin Ahonkylässä tulee tämän jälkeen asuntojen hinnat nousemaan, ne jotka ovat aikaisemmin oivaltaneet sinne rakentaa, tulevat saamaan roiman myyntivoiton.

Kantsiis pitää kiitettä, vielä voi saada porkkanarahaa.

Rasinmäellä on homma hanskassa, suunnitelmat on jo olemassa ja Sepolle on luvattu apujohtajan virka kunnes pääsee eläkkeelle.
Ongelma on luottamushenkilöissä, vain parhaille riittää paikkoja. Suvun äänillä ei enää pääse kukaan.

Sehän tarkoittaa jatkossa investointimahdolisuuksien lisäntymistä, järkevämpää rahankäyttöä ja selviä synergia etuja monessa asiassa.
Verojakaan ei tarvitse jatkuvasti korottaa kun on leveämmät hartiat ja Seinäjoen konsernin vahva talouskunto.

Ilmajoki muutetaan yhdeksi suureksi Natura-alueeksi ja siellä ei saa asua enää kukaan

Höpön pöpö. Yhdessä Seinäjoen kanssa vai yksin umpihangessa?

Mutta eikös sjoella ole tuhatkunta euroa per asukas enemmän velkaa kuin kunnilla keskimäärin, mitä siinä itkette, ottakaa lainaa jos sillä asiat hoituu.

Kuntatalous ILMAJOKI Sijoitus
Nettovelka (euroa asukasta kohti, 2015) 5891.36 242.
Taseeseen kertynyt ali- tai ylijäämä (euroa asukasta kohti, 2015) 594.05 155.
Bruttoinvestoinnit (euroa asukasta kohti, 1997 - 2015) 8911.38 141.
Verovaraprosentti (2015) 2.98 111.
Verotettava tulo (euroa asukasta kohti, 2015) 14470.00 116.
Valtionosuusriippuvuus (prosenttia, 2015) 0.35 % 146.

Kuntataloudesta keskusteltaessa olisi hyvä tietää muutakin kuin tilastotietoja.
Esim Kurikka omistaa n 200 miljoonan euron edestä osakkeita.
Seinäjoella on varsin arvokas erergiayhtiö, runsaasti maaomaisuutta jne.
Ilmajoella on 10 vuotta järjestelmällisesti tilinpäätöstä paranneltu myymällä omaisuutta.