– aurinko paistoi Helsingissä kuukauden aikana vain 13 tuntia
Erityisen synkkä oli loppukuu, sillä marraskuun 14. päivään mennessä aurinko oli paistanut kymmenisen tuntia. Kahden viimeisen viikon aikana aurinko näyttäytyi siis noin kolmen tunnin ajan.
Erityisen synkkä oli loppukuu, sillä marraskuun 14. päivään mennessä aurinko oli paistanut kymmenisen tuntia. Kahden viimeisen viikon aikana aurinko näyttäytyi siis noin kolmen tunnin ajan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei aurinkosta ole sähkön lähteeksi näin kaamosaikaan, mutta muutaman kuukauden ajan vuodesta sentään on. Ei olisi välttämättä huono ajatus, että valtio tukisi aurinkopaneelien hankkimista yksityistalouksiin vaikkapa hyväksymällä niille tavallista alemman arvonlisäverotason.
Muutama kymmen watti tulee sähköttömän kesämökin aurinkovaraajasta.
Siihen akun varaukseen ihan kelpopeli.
Nykyisin led-lamppuja, niin saa mökitkin valot.
Muutama 2 watin lamppu, niin näkee kummasti.
Illan pärjäilee syssymmälläkin. Mieluummin isotehoinen akku tai pari pienenmää.
Niillä ei herranhuonetta rakenneta valtakunnallisesti.
Ei siitä ole sitten yleissähköksi asuntoihin.
Turhaa haihatutusta osaamattomilta.
Jos jonkin mainosvalon pitäsisikin valossa, se ei edistä muuhun mitään.
Vesisähköä lisää.
1700 MW olisi selvittyksen mukaan otettavissa lisää vielä.
Notkeaselkäinen vesi on täysin ilmaista.
Pilvet vie ylämäkeen vedet, siitä köröttelevät mereen turbiinien läpi.
Mitään ei tämä vaihe maksa. Edes perä-meri ei saastu, vaikka niin väittäneetkin tietämättömät.
Hölmö saa ollamuttei tyhmä. Voi sanoa vihreistäkin, jotka energia-asioita ovat mukamas tietävinään.
Mikseivät tee itse, kun se niin helppoa heille?
Nykyään jotkut kattavat jo koko talonsa aurinkopaneeleilla ja myyvät niiden tuottaman ylijäämäsähkön sähköyhtiöille.
Investointi on kuitenkin sen verran kallis, että toistaiseksi nämä bisnestä tekevät "jotkut" ovat verrattain suurituloisia. Arvonlisäveron alennuksen jälkeen ehkä keskituloisetkin innostuisivat.
https://www.helen.fi/Kotitalouksille/Palvelumme/Tuota-sahkoa/Aurinkosahkon-pientuotanto/
"Notkeaselkäinen vesi on täysin ilmaista."
Mutta sen valjastaminen sähköksi ei ole. Vesivoimalat ovat KALLIITA rakentaa ja rakentamisen jälkeen tuoton (neton) puolelle pääsee helevetin hitaasti.
Perehdy netissä vesivoimanrakentamiseen ja sen kustannuksiin.
Kaikkihan me laitettaisiin aurinkopaneeleja jos se tuottaisi.
Hyvät tuet vain ja hiilellä aurinkosähköä.? Muuetn ei kannattavuutta.
Itseasiassa sähkö on halpaa. Ajattellen yksin/kaksin paljon asuvia kerros/rivitaloissa.
n. 2000 kW monella vuosikulutus.
Suunnilleen 50 € kuussa.
Voikin sanoa, että halua olisi rakentaa aurinkosähköäkin, mutta kyky puuttuu.
Pieniä koepalojahan aina tehdään monistakin asioista.
Se sitten jää siihen paljolti. Jokaisellahan on vapaat kädet tehdä vaikka nyt aurinkösähköäkin...siitä vain.
Mutta, pieniä puu/turve voimaloita, erittäin mielenkiintoinen olisi, kokomaankin kannalta.
Se jo lyö leiville. Kun hyvä osaava porukka tekee sitä.
Nykysin ei enään savusaaste ole ongelmana.
Näitähän on jo paljonkin.
Mutta osuuskuntana viehättää suuresti, tämä malli.
Tai, kaikkihan toiminta kuin osuuskunnissa, mutta paikallinen sellainen ei maksaisi
ulos paikkakunnalta.
Tätä mallia pitäisi alkaa kehittään paikalliseksi enemmän. Ilman suurten firmojen mukana oloa.
Siihen olisi sekä kykyä että halua.
Puheenjohtaja Sipilä on perillä tästä, enemmän kuin moni luullaankaan.
eli where is the money?
Otetaanpa sähkö-, putkimies tai autonkorjaaja. Konkreettisesti asiakas maksaa 60 -80 € tunti. Työntekijä saa tekemästään työstä 15-25 € tunti. Mihin häviää loput rahat? Näissä tapauksissa jalostusketju on kuitenkin suhteellisen lyhyt.
Jos tienaa 20 € / tunti, joutuu tekemään neljä tuntia töitä yhtä ostettua tuntia vastaan.
>>Esimerkiksi Oulun kaupungin alueella turvetta käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon enemmän kuin Ruotsissa yhteensä. Suurimmat käyttäjät ovat Oulun Energia, Stora Enso ja Kemira.
Loppuosa Vapo Oy Energian liikevaihdosta on lämmön, sähkön ja puupolttoaineiden suoraa myyntiä.
Puun käyttö lämmöntuotannossa on viime vuosina lisääntynyt, mutta sekin on yhteydessä turpeeseen. "Puun käyttö ei voi lisääntyä, jos turpeen käyttö ei kasva. Turve parantaa puun käytettävyyttä polttoaineena."
Energia-ala on laskenut, että metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuus olisi Suomessa viisi miljoonaa megawattituntia. Määrällä voisi lämmittää 150 000 omakotitaloa vuodessa. Yhdyskuntajätteen lisäkäytössä uinuu yhtä suuri mahdollisuus.
Sadalle paikkakunnalle oma voimala
Vapo on laajentanut toimintaansa määrätietoisesti sähkön ja lämmön tuotantoon, koska sillä on raaka-aine, turve omasta takaa. Myös puuraaka-ainetta saadaan paljon omilta sahoilta.
"Vielä noin sadalle paikkakunnalle voitaisiin rakentaa oma sähkön ja lämmön tuotantolaitos, pieni voimalaitos. Ne käyttäisivät Suomesta saatavia biopolttoaineita. Se on oikeaa ympäristöystävällisyyttä".
Energiantuotantoon liittyy paljon tunteita. Energia-asioissa jokainen suomalainen on asiantuntija.
Vapo puhuu tuossa vain omasta puolestaan. Suurimmassa osassa Suomea turve on tuntematon polttoaine. Pienten energiaosuuskuntien hakekattiloita sen sijaan on vähän joka puolella, eivätkä ne turvetta kaipaakaan.
Kannattaako lukea kuin "piru raamattua" jotain luonnosujeluliiton ym. yksipuolista mantraa.
Kun oikeaankin asiaa on saatavilla.
Turve parantaa puun käytettävyyttä polttoaineena.
Se vaan tosiasioita. Eikä nyt kyse Porin Matista. Vaan suuremmasta pesästä.
Puu ja turve yhdessä parantaa lämpötapahtumaa uunissa, palamista.
Hallittavuus paranee.
Turve on suokasvien hitaan maatumisen seurauksena syntynyttä, epätäydellisesti hajonnutta eloperäistä maalajia, joka on varastoitunut kasvupaikalleen erittäin märissä olosuhteissa.
Happen puutteen ja runsaanveden takia kasvin jäänteet eivät hajoa kunnolla, ja näin syntyy jatkuvasti kasvava turvekerrostuma.
esim.>
Koksi
Kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettu polttoaine, jota käytetään pääasiassa rauta- ja metalliteollisuudessa. Koksia voidaan valmistaa myös turpeesta.
esim>
- pieni voimala turpeella ja puulla.
Suunilleen puolet kumpaakin.
Päästöt olemattomia. (vesikaasupesuri).
Päästöt menee alle EU taulukoitten, muttei pääse EU tuille, kun laitoksen koko liian pieni.
Teho alle 10 MW
"Puuta kutsutaan usein nollapäästöiseksi mutta nollapäästöisyys on sopimus, joka perustuu puun koko elinkaaren tarkasteluun, ei tosiasialliseen polttoon. Poltettaessa puu on CO2-päästöiltään turvetta ja kivihiiltäkin suurempi. (Jos puuta ja turvetta poltetaan rinnakkaisissa polttokattiloissa ja molempien päästöt mitataan putken päästä, puun CO2-luku on 109,6 g/Mj, turpeen luku on 106 g/Mj.) Molemmissa tapauksissa hiilidioksidi on hiilidioksidia, eivätkä yhteyttävät kasvit ”haista” niitä erilleen. "
http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2010/06/12/komein-saavutusko/