Anarkistit

Anarkistit

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina 30.11.2014 Maria Petterssonin kirjoittama viiden sivun artikkeli anarkisteista.

Anarkisteja on monenlaisia kuten anarkofeministejä, anarkokommunisteja, anarkokapitalisteja, anarkosyndikalisteja, anarkoindividualisteja, anarkoprimitivistejä, anarkokristittyjä insurrektionalisteja ja ekoanarkisteja. Alaryhmiä on todella paljon, vaikka anarkisteja on Suomessa vain muutama sata.

Mikä heitä sitten yhdistää?

Sana ”anarkismi” tulee kreikankielisestä sanasta ”arkhos”, joka tarkoittaa ”esivaltaa” sekä kieltävästä etuliitteestä ”an”. Anarkismi voitaisiin suomentaa sanoilla ”esivallattomuus” tai ”hallituksettomuus”. Pieni ja hajanainen porukka unelmoi maailmasta ilman valtioita, parlamentteja, valtahierarkioita ja ilman moniakaan tavanomaisia johtokäytäntöjä. Anarkistiryhmät eivät voi esim. rekisteröityä yhdistykseksi, koska sellaisella pitää lain mukaan olla puheenjohtaja, mikä ei anarkisteille käy, koska heillä ei ole johtajia.

Yksilönvapautta korostavat anarkistit uskovat, että asiat voitaisiin hoitaa pienemmissä yhteisöissä ilman johtajia. Jos tulisi erimielisyyksiä, niistä keskusteltaisiin.

Ei ole mikään ihme, että tällaiset utopistiset ja reaalimaailmalle vieraat ajatukset eivät ole saaneet laajempaa kannatusta. Kaikki ihmisten toiminta perustuu siihen, että ryhmissä on vastuullisia johtajia. Sanon hyvän esimerkin. Kun upseeri lähettää sodassa kaksi samanarvoista sotilasta partioretkelle, hän määrää samalla, kumpi heistä on johtaja, koska tiukassa tilanteessa ei ole aikaa alkaa keskustella siitä, mitä nyt tehdään, vaan on toimittava nopeasti niin kuin johtajaksi nimetty sotilas sanoo.

Myös Raamattu kehottaa kunnioittamaan esivaltaa ja olemaan sille alamainen. Vain silloin voi vastustaa esivaltaa, jos se kehottaa johonkin rikolliseen tai omantunnonvastaiseen toimintaan.

Kaiken väärän kapinallisuuden takana onkin arkkikapinallinen Lucifer, joka nousi Jumalan esivaltaa vastaan haluten päästä jumalaksi Jumalan paikalle. Tämän kapinasynnin takia Luciferista tuli Saatana.

Myös tulevassa maailmanajassa on oleva selkeä johtajuusmalli. Se ei ole kansanvalta eli edustuksellinen demokratia, ei diktatuuri eikä perinnöllinen monarkia. Tuleva Jumalan valtakunta on Jumalan hallitsema teokraattinen kuningaskunta, jossa Jumala on delegoinut hallitusvaltansa Kuninkaiden Kuninkaalle, Pojalleen Jeesukselle Kristukselle, jota auttavat hallitsemisessa täydellisiksi tulleet kaikkien aikojen uskovat pyhät.

Me uskovat olemme siis tulevan ajan kanssahallitsijoita yhdessä Jeesuksen kanssa. Siinä rauhan, ilon ja järjestyksen valtakunnassa alati keskustelevista, mieltään osoittavista ja paikkoja hajottavista anarkisteista ei ole tietoakaan, koska kukaan ei ole ylintä esivaltaa, Jumalaa, vastaan eikä myöskään kapinoi alempia Jumalan valtuuttamia vallankäyttäjiä vastaan, vaan kaikki tunnustavat Jumalan vallan ja auktoriteetin ja alistuvat sen alle mielellään.