Kotimaiset kielemme

Pieni joukko suomalaisia on jaksanut sinnikkäästi taistella toista kotimaista kieltämme, ruotsia vastaan. Molemmat kotimaiset kielemme ovat perustuslaissa saneet kansalliskielen aseman ja sen myötä takuun yhdenvertaisesta kohtelusta. Tämä molempien kotimaisten kieliemme tasavertainen kohtelu näkyy hienosti myös koulujemme opetussuunnitelmissa.

https://into.aalto.fi/display/filc/Toinen kotimainen kieli
89285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 89

Vanhimmat

Totuus on, että ruotsi ei ole Suomen kansalliskieli. Se on Ruotsin kansalliskieli.

Lakikirja ei ole tietosanakirja, jossa esitetään totuuksia. Useimmiten on päinvastoin.

Sata vuotta sitten tieliikennelaki perustui hevoskärryliikenteeseen. Lait on tehty päivitystä ja varten, Kun ympäristö muuttuu, niin lakien pitää muuttua mukana.

Ihan hyvä yritys nettisvekolta, mutta taas meni metsään...

Äänestä
  • "Totuus on, että ruotsi ei ole Suomen kansalliskieli."

    Kyllä on. Katso vaikka kirjasta nimeltään Suomen Laki.

    "Se on Ruotsin kansalliskieli."

    Jep. Ja englanti on Englannin, Skottlannin, Kanadan, Australian, USA:n ja muutaman muun kansalliskieli. Suomi ja meänkieli ovat Ruotsissa kansallisia kieliä.

    "Lakikirja ei ole tietosanakirja"

    Nettifenno on vahingoss oikeassa. Mutta se että tietosanakirja olisi pätevämpi määrittelemään kansalliskieliä on jokseenkin outo lähtökohta. Eli nettiofenno putosi heti takaisin tasolleen.

    "Lait on tehty päivitystä ja varten,"

    Jep. Perustsulakiin tuli toteamus että Suomi kuuluu EU:hun. Persut vastusti raivokkaasti että tämän tosiaisan toteamus kirjoitetaan perustuslakiin. pErustulaissa lukee muyös että maallamme on useita kansalliskieliä joiden puhujilla on tasavertaiset oikeudet ja velvoiteet. Tätä tiettävästi kukaan ei ole vastustanut. Ei edes PS.

    "Ihan hyvä yritys nettisvekolta, mutta taas meni metsään... "

    Tulkinta on kyllä hyvinkin selkeästi van katsojan silmissä.

    Äänestä

  • 2>1 kirjoitti:

    "Totuus on, että ruotsi ei ole Suomen kansalliskieli."

    Kyllä on. Katso vaikka kirjasta nimeltään Suomen Laki.

    "Se on Ruotsin kansalliskieli."

    Jep. Ja englanti on Englannin, Skottlannin, Kanadan, Australian, USA:n ja muutaman muun kansalliskieli. Suomi ja meänkieli ovat Ruotsissa kansallisia kieliä.

    "Lakikirja ei ole tietosanakirja"

    Nettifenno on vahingoss oikeassa. Mutta se että tietosanakirja olisi pätevämpi määrittelemään kansalliskieliä on jokseenkin outo lähtökohta. Eli nettiofenno putosi heti takaisin tasolleen.

    "Lait on tehty päivitystä ja varten,"

    Jep. Perustsulakiin tuli toteamus että Suomi kuuluu EU:hun. Persut vastusti raivokkaasti että tämän tosiaisan toteamus kirjoitetaan perustuslakiin. pErustulaissa lukee muyös että maallamme on useita kansalliskieliä joiden puhujilla on tasavertaiset oikeudet ja velvoiteet. Tätä tiettävästi kukaan ei ole vastustanut. Ei edes PS.

    "Ihan hyvä yritys nettisvekolta, mutta taas meni metsään... "

    Tulkinta on kyllä hyvinkin selkeästi van katsojan silmissä.

    Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissa jopa enemmän kuin ruotsi
    Söndra och härska
    http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm


    Söndra och härska

    Integration med alla medel

    I början av 1900-talet introducerades på svenskt akademiskt håll (Wiklund, Lundborg m fl) den uppfattningen att de finsktalande i finnbygden till rasen är ursprungligen och övervägande svensk, ehuru den genom omständigheternas makt kommit att bli finskspråkigt. Denna förfinskningsteori lanserades i samband med aktiveringen av försvenskningsarbetet i finnbygden. Detta framställdes som ett kulturarbete i syfte att återge befolkningen dess ursprungliga språk. Forskare framhöll att som finnarna (alltså senare och efter svenskarna) inflyttade i större antal och förökade sig hastigare än svenskarna, kom de senare i efterhand i minoritet och förfinskades. En av tidens viktigaste frågor var nämligen att svenskarna befarades vara på utdöende. Man trodde att för få barn föddes och att många av dem var av dålig kvalitet; en fråga som rasbiologerna skulle lösa.

    Intressant att professorn och rasbiologen Herman Lundborg och andra svenska skallemätningsexperter ansåg tordedalsfinnar övervägande tillhöra svensk ras, fast finnar i övrigt av dessa experter klassificerades som mongoler, en lägre ras. Lundborg även lade grunden till världens första statliga institut för eugenik (rashygien) år 1921, Rasbiologiska Institutet vid Uppsala universitet 1921, var nazister hämtade inspiration ifrån. Institutet finns kvar än idag.

    Finska språkets särställning

    Konventionen och lagen om minoritetsspråk trädde i kraft den 1 april 2000 och den gav bland annat finskan status som officiellt minoritetsspråk i Sverige. Beslutet innebär att samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar erkänns som nationella minoriteter i Sverige. Ratificeringen innebär också att Sverige skall ge stöd och skydd åt fem minoritetsspråk i vårt land: samiska, finska, meänkieli (tornedalsfinska), romani chib och jiddisch.

    Redan den 8 september 1994 beslöt den svenska regeringen att finska språket skall ha en särställning i Sverige: "Denna särställning bör beaktas på olika nivåer och sektorer i det svenska samhället."

    Finnar är ingen minoritet i riket utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.

    Äänestä

  • Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.

    Nylander :
    "Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

    HS uutinen
    http://www.hs.fi/m/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
    I-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.

    Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.

    Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

    Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

    Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.

    Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.

    Äänestä

  • huusianna. kirjoitti:

    Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissa jopa enemmän kuin ruotsi
    Söndra och härska
    http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm


    Söndra och härska

    Integration med alla medel

    I början av 1900-talet introducerades på svenskt akademiskt håll (Wiklund, Lundborg m fl) den uppfattningen att de finsktalande i finnbygden till rasen är ursprungligen och övervägande svensk, ehuru den genom omständigheternas makt kommit att bli finskspråkigt. Denna förfinskningsteori lanserades i samband med aktiveringen av försvenskningsarbetet i finnbygden. Detta framställdes som ett kulturarbete i syfte att återge befolkningen dess ursprungliga språk. Forskare framhöll att som finnarna (alltså senare och efter svenskarna) inflyttade i större antal och förökade sig hastigare än svenskarna, kom de senare i efterhand i minoritet och förfinskades. En av tidens viktigaste frågor var nämligen att svenskarna befarades vara på utdöende. Man trodde att för få barn föddes och att många av dem var av dålig kvalitet; en fråga som rasbiologerna skulle lösa.

    Intressant att professorn och rasbiologen Herman Lundborg och andra svenska skallemätningsexperter ansåg tordedalsfinnar övervägande tillhöra svensk ras, fast finnar i övrigt av dessa experter klassificerades som mongoler, en lägre ras. Lundborg även lade grunden till världens första statliga institut för eugenik (rashygien) år 1921, Rasbiologiska Institutet vid Uppsala universitet 1921, var nazister hämtade inspiration ifrån. Institutet finns kvar än idag.

    Finska språkets särställning

    Konventionen och lagen om minoritetsspråk trädde i kraft den 1 april 2000 och den gav bland annat finskan status som officiellt minoritetsspråk i Sverige. Beslutet innebär att samer, sverigefinnar, tornedalingar, romer och judar erkänns som nationella minoriteter i Sverige. Ratificeringen innebär också att Sverige skall ge stöd och skydd åt fem minoritetsspråk i vårt land: samiska, finska, meänkieli (tornedalsfinska), romani chib och jiddisch.

    Redan den 8 september 1994 beslöt den svenska regeringen att finska språket skall ha en särställning i Sverige: "Denna särställning bör beaktas på olika nivåer och sektorer i det svenska samhället."

    Finnar är ingen minoritet i riket utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.

    Mitä tuossa oli Huusiannalle uutta? Mitenköhän Huusianna järkeilee tuon liittyvän RKP:n tai edes maamme keilipolitiikkaan tänä päivänä.

    Suomi syntyi hiukan näkökannasta riippuen joko 1809 tai 1917. Sinä pohdit ketkä täällä oli tai ei ollut 10.000 vuotta sitten.

    Lappalaiset oli joka tapauksessa kaikista ensimmäisiä (jäidenlähdön jälkeen). Me muut ollaan siis mamuja Pohjoismaissa, jos Huusiannan järjenjouksemattomuutta noudatettaaisiin.

    Ja juuri saamet ovat erittäin räikeän vihanlietsonnan kohde esimerkisi Suomessa. Nämäkin vähemmistökiusaajat kuuluvat maamme kielienemmistöön.

    Äänestä

  • huusianna. kirjoitti:

    Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.

    Nylander :
    "Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."

    HS uutinen
    http://www.hs.fi/m/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
    I-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.

    Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.

    Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

    Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

    Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.

    Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.

    "Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty."

    Yleensä nettifennot valehtelevat että ainoa syy toisen kotimaisen pakollisuuteen olisi palveluvelvoite. Nyt nettifenno on kasinyt jo toisen perustelun.

    Sen sijaan en ymmärrä miksi asemaa pitäisi muutta jos kansalliskielen ehdot eivät tayttyisi, enkä sitäkää miksi eivät täyttyisi.

    Aina ei ole ihan helppo ymmärtää nettifennon kirjoituksia. Ja heillähän ei ole tapana selitellä tai perustella - faktoissa pitäytymisestä puhumattakaan.

    "Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa"

    Ja kuitenkin tuokin on kaikkien meidän yhteinen perustulaillinen velvoite. Sekin on nettifennojen vaikea sulattaa. he eivät ole tottuneita siihen että heidän ryhmällään olisi muuta kuin ryhmäkoon antamia erivapauksia. Persujenkin velvollisuus on taata ja tehdä työtä kaikkien - jopa kaikista pienimmän ihmisen - tasavertaisuudesta. Se ei suinkaan ole vain jonkun pikkupuolueen velvoite.

    Äänestä

  • "Totuus on, että ruotsi ei ole Suomen kansalliskieli."

    Eiköhän ois syytä keskittyä oleelliseen eii saatta EU. suomi tälle vuosituhannelle ja täysremontti suomen kielistrategiaan.

    Esim Saukkosen luoma malli vois olla yks hyvä lähtökohta poliittisille päättäjille, siinähän otetaan huomioon suomen kaksikieliset alueet missä ruotsinkielen palvelut varmistetaan. Siinä mallissa pakkoruotsi häivytetään ( huom ruotsinkieli säilyy yhtenä vahvana kielenä valinnaisena) ja virkamiesruotsi muutetaan tarpeellisuuden mukaan ei poliittisen illuusion mukaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsi on de facto vain alueellinen kieli tietyissä maakunnissa.

    Äänestä

  • 2>1 kirjoitti:

    Mitä tuossa oli Huusiannalle uutta? Mitenköhän Huusianna järkeilee tuon liittyvän RKP:n tai edes maamme keilipolitiikkaan tänä päivänä.

    Suomi syntyi hiukan näkökannasta riippuen joko 1809 tai 1917. Sinä pohdit ketkä täällä oli tai ei ollut 10.000 vuotta sitten.

    Lappalaiset oli joka tapauksessa kaikista ensimmäisiä (jäidenlähdön jälkeen). Me muut ollaan siis mamuja Pohjoismaissa, jos Huusiannan järjenjouksemattomuutta noudatettaaisiin.

    Ja juuri saamet ovat erittäin räikeän vihanlietsonnan kohde esimerkisi Suomessa. Nämäkin vähemmistökiusaajat kuuluvat maamme kielienemmistöön.

    HS Mielipide 30.9.2010

    Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

    " - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

    Rino Grünthal
    Johanna Laakso
    Anneli Sarhimaa
    professoreita
    Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
    (European Language Diversity for All)

    Äänestä

Hauska trolli:-)

Äänestä
  • Pertti Torstila: "Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset [kahden] pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla."

    Kahdella pikku kielellä on summatonta tuhlausta rasittaa kaikkia viittä miljoonaa suomenkielistä. Kansainvälisyys, hyvinvointimme, ulkomaankauppamme, tieteemme jne. ovat riippuvaisia kielitaitovarantomme hajauttamisesta niin monen hartioille kuin mahdollista. Kahden pikku kielen maassa on summatonta tuhlausta uhrata kaikkien (on toistettava: kaikkien) viiden miljoonan suomenkielisen kapasiteetti toisen pikku kielen opiskeluun.

    Torstilan tavoite kansainvälisyydestä jne. voi toteutua vain mukautumalla siihen tosiasiaan, että keskimääräinen opiskelija voi omaksua kohtuullisesti vain kaksi vierasta kieltä, kieltä, joka ei ole äidinkieli. Siksi nykymaailmassa tavoite on saavutettavissa järjellisesti vain siten, että englannin rinnalla voi pakkoruotsin sijasta opiskella toisena vieraana kielenä mitä tahansa valinnaista tarjolla olevaa vierasta kieltä, joita Suomen koululaitoksella on tarjolla toistakymmentä, mutta yleensä vasta kolmantena vieraana kielenä. (On toistettava: vieras kieli = kieli, joka ei ole äidinkieli.)

    Pakkoruotsin kannattajat yrittävät syrjäyttää suomenkielisen enemmistön kielivalikoimasta kaikki muut vieraat kielet ruotsin tieltä puhumalla kahdesta kotimaisesta kielestä. Kuvitelkaapa, minkä vahingon Ruotsi olisi tehnyt itselleen panostamalla kahteen kotimaiseen pikku kieleensä, ruotsiin ja kaikille pakolliseen suomen kieleen tai Skoonen ja Tanskan vuoksi tanskan kieleen.

    Suomen kielipolitiikka on ajautunut sietämättömään solmuun RKP:n kiihkosvekojen ja Lipposen tapaan muutamien svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vuoksi.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Pertti Torstila: "Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset [kahden] pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla."

    Kahdella pikku kielellä on summatonta tuhlausta rasittaa kaikkia viittä miljoonaa suomenkielistä. Kansainvälisyys, hyvinvointimme, ulkomaankauppamme, tieteemme jne. ovat riippuvaisia kielitaitovarantomme hajauttamisesta niin monen hartioille kuin mahdollista. Kahden pikku kielen maassa on summatonta tuhlausta uhrata kaikkien (on toistettava: kaikkien) viiden miljoonan suomenkielisen kapasiteetti toisen pikku kielen opiskeluun.

    Torstilan tavoite kansainvälisyydestä jne. voi toteutua vain mukautumalla siihen tosiasiaan, että keskimääräinen opiskelija voi omaksua kohtuullisesti vain kaksi vierasta kieltä, kieltä, joka ei ole äidinkieli. Siksi nykymaailmassa tavoite on saavutettavissa järjellisesti vain siten, että englannin rinnalla voi pakkoruotsin sijasta opiskella toisena vieraana kielenä mitä tahansa valinnaista tarjolla olevaa vierasta kieltä, joita Suomen koululaitoksella on tarjolla toistakymmentä, mutta yleensä vasta kolmantena vieraana kielenä. (On toistettava: vieras kieli = kieli, joka ei ole äidinkieli.)

    Pakkoruotsin kannattajat yrittävät syrjäyttää suomenkielisen enemmistön kielivalikoimasta kaikki muut vieraat kielet ruotsin tieltä puhumalla kahdesta kotimaisesta kielestä. Kuvitelkaapa, minkä vahingon Ruotsi olisi tehnyt itselleen panostamalla kahteen kotimaiseen pikku kieleensä, ruotsiin ja kaikille pakolliseen suomen kieleen tai Skoonen ja Tanskan vuoksi tanskan kieleen.

    Suomen kielipolitiikka on ajautunut sietämättömään solmuun RKP:n kiihkosvekojen ja Lipposen tapaan muutamien svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vuoksi.

    Laiskuus on ainoa este kieltenoppimiselle. Kieliä voi oppia niinpaljon kuin haluaa tai fennon tapauksessa niinvähän kuin haluaa.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Pertti Torstila: "Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset [kahden] pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla."

    Kahdella pikku kielellä on summatonta tuhlausta rasittaa kaikkia viittä miljoonaa suomenkielistä. Kansainvälisyys, hyvinvointimme, ulkomaankauppamme, tieteemme jne. ovat riippuvaisia kielitaitovarantomme hajauttamisesta niin monen hartioille kuin mahdollista. Kahden pikku kielen maassa on summatonta tuhlausta uhrata kaikkien (on toistettava: kaikkien) viiden miljoonan suomenkielisen kapasiteetti toisen pikku kielen opiskeluun.

    Torstilan tavoite kansainvälisyydestä jne. voi toteutua vain mukautumalla siihen tosiasiaan, että keskimääräinen opiskelija voi omaksua kohtuullisesti vain kaksi vierasta kieltä, kieltä, joka ei ole äidinkieli. Siksi nykymaailmassa tavoite on saavutettavissa järjellisesti vain siten, että englannin rinnalla voi pakkoruotsin sijasta opiskella toisena vieraana kielenä mitä tahansa valinnaista tarjolla olevaa vierasta kieltä, joita Suomen koululaitoksella on tarjolla toistakymmentä, mutta yleensä vasta kolmantena vieraana kielenä. (On toistettava: vieras kieli = kieli, joka ei ole äidinkieli.)

    Pakkoruotsin kannattajat yrittävät syrjäyttää suomenkielisen enemmistön kielivalikoimasta kaikki muut vieraat kielet ruotsin tieltä puhumalla kahdesta kotimaisesta kielestä. Kuvitelkaapa, minkä vahingon Ruotsi olisi tehnyt itselleen panostamalla kahteen kotimaiseen pikku kieleensä, ruotsiin ja kaikille pakolliseen suomen kieleen tai Skoonen ja Tanskan vuoksi tanskan kieleen.

    Suomen kielipolitiikka on ajautunut sietämättömään solmuun RKP:n kiihkosvekojen ja Lipposen tapaan muutamien svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vuoksi.

    "On perusteltua sanoa, että suomalaiset [kahden] pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla."

    On myös perusteltua olettaa että tulevaisuudessa kaikki kansainväliset yhteydet tapahtuu englanniksi. Siitä tulee maailmanlaajuinen yhteinen "vieras" kieli".

    Maailmanlaajuisesti, yleismaailmallisesti, kieliopinnot keksittyvät paikallisiin kieliin ja englantiin. Näin ollen paikalliskieliopinnoista tulle ylismaailmallinen ilmiö, jolloin nettifennojen pakkoerotus pakkomatematiikan ja pakkoruotsin välillä menettää arvonsa perusteluna.

    Tähän asti netifennot ovat perustelleet pakkokemian ja pakkokäsityön yleismaailmallisuudella. Ja heidän mielstään pakollisuus heikentää oppimismotivaatiota oudosti VAIN ruotsinkielen kohdalla. Aikuisten oikeasti pakko on paras konsultti oppimisessa. SIKSI Suomi pärjää. Meillä on aika liuta pakollisia aineita kolussa.

    Yliopistoissamme pakollisuus vähenee, ja siksi merkittävä osa siitä etumatkasta jonka me muihin verrattuna hankimme koluissa katoaa yliopistoissamme.

    Jo Ruotsissa yliopistoopinnot ovat paljon pakottavampia ja kovempia. Tulokset ovat myös sen mukaiset.

    Kokoomus on täysin pihalla valinnaisuusideologiallaan. Tuhosivat jo yo-kokeiden mallimme heikentäen melkein kaikkien aineiden opppimistuloksia. Valinnaisuus on järkevää vain jos valinnaisuuden kohde ymmärtää ja edes on kiinnstunut valintansa seurauksista. Varsinkaan pojat alle 25 eivät juurikaan siihen pysty tai edes pyri.

    "Suomen kielipolitiikka on ajautunut sietämättömään solmuun"

    Missä mielessä kielipolitiikkamme on solmussa. Tarkaan ottaen. Jos nyt hetkeksi jätetään pari viikkotuntia kolmen vuoden aikana ansaistemalleen pienemmälle huomiolle. Siitä ei kyllä "sietämätöntä solmua" saa edes vilkkaalla mielikuvituksella tai miljoonin spammein.

    Äänestä

  • Suomi ja saamen kielet ovat kehittyneet täällä samasta alkukielestä. Siksi suomi ja saamen kielet ovat ainoita kotimaisia kieliä Suomessa.

    Wikipedia
    Suomen kielen historia

    Itämerensuomalaisten kielten, joihin suomikin kuuluu, yhteistä oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin Suomenlahden molemmin puolin jo ennen ajanlaskumme alkua.[4] Kantasuomi ja saamelaiskielet puolestaan voidaan palauttaa yhteiseen kantamuotoon, jota nimitetään varhaiskantasuomeksi tai suomalais-saamelaiseksi kantakieleksi. Itämerensuomalaiset kielet (myöhäiskantasuomi) ja saamelaiset kielet alkoivat erota toisistaan noin 1000[5]-1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
    http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

    Äänestä

  • mieluummin keppanaa kirjoitti:

    Laiskuus on ainoa este kieltenoppimiselle. Kieliä voi oppia niinpaljon kuin haluaa tai fennon tapauksessa niinvähän kuin haluaa.

    Joo o .. Minä olen oppinut 7 kieltä ja jopa pakollisesta ruotsistani vastikään kirjoitin laudaturin. "Fenno"-sanan olen oppinut tältä palstalta, mutta olen TODELLAKIN sitten sellainen.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Pertti Torstila: "Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset [kahden] pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla."

    Kahdella pikku kielellä on summatonta tuhlausta rasittaa kaikkia viittä miljoonaa suomenkielistä. Kansainvälisyys, hyvinvointimme, ulkomaankauppamme, tieteemme jne. ovat riippuvaisia kielitaitovarantomme hajauttamisesta niin monen hartioille kuin mahdollista. Kahden pikku kielen maassa on summatonta tuhlausta uhrata kaikkien (on toistettava: kaikkien) viiden miljoonan suomenkielisen kapasiteetti toisen pikku kielen opiskeluun.

    Torstilan tavoite kansainvälisyydestä jne. voi toteutua vain mukautumalla siihen tosiasiaan, että keskimääräinen opiskelija voi omaksua kohtuullisesti vain kaksi vierasta kieltä, kieltä, joka ei ole äidinkieli. Siksi nykymaailmassa tavoite on saavutettavissa järjellisesti vain siten, että englannin rinnalla voi pakkoruotsin sijasta opiskella toisena vieraana kielenä mitä tahansa valinnaista tarjolla olevaa vierasta kieltä, joita Suomen koululaitoksella on tarjolla toistakymmentä, mutta yleensä vasta kolmantena vieraana kielenä. (On toistettava: vieras kieli = kieli, joka ei ole äidinkieli.)

    Pakkoruotsin kannattajat yrittävät syrjäyttää suomenkielisen enemmistön kielivalikoimasta kaikki muut vieraat kielet ruotsin tieltä puhumalla kahdesta kotimaisesta kielestä. Kuvitelkaapa, minkä vahingon Ruotsi olisi tehnyt itselleen panostamalla kahteen kotimaiseen pikku kieleensä, ruotsiin ja kaikille pakolliseen suomen kieleen tai Skoonen ja Tanskan vuoksi tanskan kieleen.

    Suomen kielipolitiikka on ajautunut sietämättömään solmuun RKP:n kiihkosvekojen ja Lipposen tapaan muutamien svekomielisten fennojen ja svekomielisten nettifennojen vuoksi.

    Torstila paljasti vain kuinka tyhmä ihminen voi päästä pitkälle vain nuolemalla oikeita tahoja. Torstilla ei ollut yhtään perustelua pakkoruotsille. Vain omia mielipiteitä ja toisten mielipiteitä joita hän käytti virheellisesti argumentteina kun ei osannut perusteella omiakaan.

    Äänestä

  • Sveko ei huomaa että tekstin alussa on kerrottu miksi pakkoruotsia ei kannata opiskella.

    "Aivokapasiteetti tai oppimiskyky ei aseta esteitä. Ihminen oppii niin monia kieliä kuin hän elämänsä aikana ehtii ja haluaa oppia."

    Kyn on kyse ajasta eikä oppimiskyvystä niin on selvää että koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia, niin ei kannata opiskella kieltä jota puhuu alle 8 miljm ihmistä.

    Äänestä

" taistella toista kotimaista kieltämme, ruotsia vastaan. "

Ei pidä paikkansa taas vääristellään surutta aihetta. ruotsin kielen pakko halutaan pois peruskoulusta yliopistoon, edelleen ruotsi olisi valittavien kielien joukossa ja hyvä niin.


"Vapaassa kielivalinnassa on aina ollut kyse siitä, että valinta vapautetaan nykytarjonnan vallitessa. Kunnat ja koulut tarjoavat niitä kieliä joita tarjoavat, ja oppilaat saavat valita tarjonnasta.

Valtion päättäjät edustavat kansaa, ja he antavat kansalaisten valita itse, opiskelevatko nämä musiikkia vai kuvaamataitoa; laajaa vai lyhyttä matematiikkaa. Samaa rajoittamatonta valintaa tarjonnan puitteissa pitäisi johdonmukaisesti soveltaa vieraisiin kieliinkin.

Kunnissa on tähänkin asti ollut tapana kysellä perheiltä etukäteen valinnaisten eli kolmansien vieraiden kielten kannatusta, ja tarjota näitä sitten valmiiksi kartoitetun mielenkiinnon pohjalta. Yleensä ongelmana on ollut ryhmien pienuus, koska kolmas vieras kieli on monille oppilaille liian raskas valinta.
Mutta jos se olisikin jo toinen kieli, esim. ruotsi - saksa - venäjä?
Johan alkaisi ryhmiä syntyä.

Tämä olisi nimenomaan positiivinen mahdollisuus, ei ongelma. Kunta kyllä tietää, kun sille annetaan oikeus kysyä."

Äänestä
  • " edelleen ruotsi olisi valittavien kielien joukossa ja hyvä niin."

    Mistä rahat? Valinnaisuus maksaa enemmän kuin pakolliset, ja juuri tällä hetkellä komitea on hakemassa 240 miojoonaa säästöä koulutuksesta. Tämä tehdään kouluja ja valinnasuuksia karsimalla.

    Olisi suotavaa että proijektin vetäjät keksittyisivät vaihtoehtonsa rakentamiseen ja myymiseen, sen sijaan että kaikki paukut pannan vastapuolen demonisoimiseen.

    Ilman toimivaa vaihtoehtoa mikään ei muutu. Vaihtoehdon rakentaminen on paljon haasteellisempi tehtävä kuin nykymallista ruikuttaminen. Ei pidä odottaa että vastapuoli tai asioihin neutraalisti suhtautuva ryhtyisi siihen. Näihin ryhmiin kuuluvat ohjelmansapuolesta kaiki paitsi PS.

    Vaihtoehto olisi siis luotava Persujen vetämänä. Ja me tiedämme kaikki ettei siitä valmista tule. PS ei vastaa huutonsa koskaan. Ellei muuta niin kykyjensä riittämättömyydesta johtuen. Tosin ei halutkaan mitenkään suuret ole tämän kysymyksen osalta. Senkun keräävät änkyröiden ääniä pois kuleksimasta katteettomilla lupauksillaan jotka unohtuvat heti kun äänet on annettu.

    Äänestä

  • Ajat muuttuvat ja lait myös sen mukana. Nyt on tullut aika muuttaa naapurimaan kielen asema Suomessa kansalliskielestä vähemmistökieleksi. Suomen perustuslakiin täytyy saada myös käsite, "virallinen kieli" joka tietysti on suomenkieli Suomessa.

    Ruotsin asema Suomessa on ylimitoitettu, koska puhujia on Manner-Suomessa vain 4,8% ja toisaalta kieli ei ole ns. Maailmankieli, vaan pikkukieli. Yleisenä linjana mm. YK:lla on että maa on "kaksikielinen" jos toiskielisiä on vähintään 20% väestöstä. Kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, ruotsinkielen asema ei Suomessa perustu vähemmistökielen perusoikeuksiin vaan "muihin syihin" ( historiallisiin syihin, joissa suomenkieli oli syrjitty).
    Ruotsin asema on siis poliittinen tahtotila joka voidaan muuttaa ilman että vähemmistön asemaa loukataan, jos vähemmistöllä on liikaa valtaa ( ruotsinkieli on, de facto, vähemmistökieli).
    Typerää vedota lakiin, jos lakia juuri halutaan muuttaa. Lakien täytyy myötäillä kansan enemmistän arvoja. Nyt ei kielilainsäädännössä näin tapahdu.

    Äänestä

  • 2>1 kirjoitti:

    " edelleen ruotsi olisi valittavien kielien joukossa ja hyvä niin."

    Mistä rahat? Valinnaisuus maksaa enemmän kuin pakolliset, ja juuri tällä hetkellä komitea on hakemassa 240 miojoonaa säästöä koulutuksesta. Tämä tehdään kouluja ja valinnasuuksia karsimalla.

    Olisi suotavaa että proijektin vetäjät keksittyisivät vaihtoehtonsa rakentamiseen ja myymiseen, sen sijaan että kaikki paukut pannan vastapuolen demonisoimiseen.

    Ilman toimivaa vaihtoehtoa mikään ei muutu. Vaihtoehdon rakentaminen on paljon haasteellisempi tehtävä kuin nykymallista ruikuttaminen. Ei pidä odottaa että vastapuoli tai asioihin neutraalisti suhtautuva ryhtyisi siihen. Näihin ryhmiin kuuluvat ohjelmansapuolesta kaiki paitsi PS.

    Vaihtoehto olisi siis luotava Persujen vetämänä. Ja me tiedämme kaikki ettei siitä valmista tule. PS ei vastaa huutonsa koskaan. Ellei muuta niin kykyjensä riittämättömyydesta johtuen. Tosin ei halutkaan mitenkään suuret ole tämän kysymyksen osalta. Senkun keräävät änkyröiden ääniä pois kuleksimasta katteettomilla lupauksillaan jotka unohtuvat heti kun äänet on annettu.

    "Mistä rahat? Valinnaisuus maksaa enemmän kuin pakolliset, ja juuri tällä hetkellä komitea on hakemassa 240 miojoonaa säästöä koulutuksesta. Tämä tehdään kouluja ja valinnasuuksia karsimalla."

    Lue ajatuksella:

    "Vapaassa kielivalinnassa on aina ollut kyse siitä, että valinta vapautetaan nykytarjonnan vallitessa. Kunnat ja koulut tarjoavat niitä kieliä joita tarjoavat, ja oppilaat saavat valita tarjonnasta."

    Tutustua voi vaikka ahvenanmaan, ruotsin, norjan, tanskan.... Ja lähes minkä muun sivistyneen maan kieliopetuksen missä ei pienen kieliryhmän kieltä pakolla opeteta valtakunnan laajuisesti peruskoulusta yliopistoon.

    Tulevaisuudessa kun pakkoruotsi puretaan ja samalla kevennetään pakkovirkamiesruotsi vaatimuksia niin tulet huomaamaan että valinnainen kieltenopetus on Suomelle vielä suurempi rikkaus kun nykyinen pakkoruotsi.

    Äänestä

  • 2>1 kirjoitti:

    " edelleen ruotsi olisi valittavien kielien joukossa ja hyvä niin."

    Mistä rahat? Valinnaisuus maksaa enemmän kuin pakolliset, ja juuri tällä hetkellä komitea on hakemassa 240 miojoonaa säästöä koulutuksesta. Tämä tehdään kouluja ja valinnasuuksia karsimalla.

    Olisi suotavaa että proijektin vetäjät keksittyisivät vaihtoehtonsa rakentamiseen ja myymiseen, sen sijaan että kaikki paukut pannan vastapuolen demonisoimiseen.

    Ilman toimivaa vaihtoehtoa mikään ei muutu. Vaihtoehdon rakentaminen on paljon haasteellisempi tehtävä kuin nykymallista ruikuttaminen. Ei pidä odottaa että vastapuoli tai asioihin neutraalisti suhtautuva ryhtyisi siihen. Näihin ryhmiin kuuluvat ohjelmansapuolesta kaiki paitsi PS.

    Vaihtoehto olisi siis luotava Persujen vetämänä. Ja me tiedämme kaikki ettei siitä valmista tule. PS ei vastaa huutonsa koskaan. Ellei muuta niin kykyjensä riittämättömyydesta johtuen. Tosin ei halutkaan mitenkään suuret ole tämän kysymyksen osalta. Senkun keräävät änkyröiden ääniä pois kuleksimasta katteettomilla lupauksillaan jotka unohtuvat heti kun äänet on annettu.

    "Mistä rahat?" Miten ihmeessä Ruotsilla on varaa yksikielisyyteen?:)

    Nimimerkki "2>1" tuntuu olevan yhtä tyhmä kuin Paavo Lipponen.

    Äänestä

  • att tänka över kirjoitti:

    "Mistä rahat? Valinnaisuus maksaa enemmän kuin pakolliset, ja juuri tällä hetkellä komitea on hakemassa 240 miojoonaa säästöä koulutuksesta. Tämä tehdään kouluja ja valinnasuuksia karsimalla."

    Lue ajatuksella:

    "Vapaassa kielivalinnassa on aina ollut kyse siitä, että valinta vapautetaan nykytarjonnan vallitessa. Kunnat ja koulut tarjoavat niitä kieliä joita tarjoavat, ja oppilaat saavat valita tarjonnasta."

    Tutustua voi vaikka ahvenanmaan, ruotsin, norjan, tanskan.... Ja lähes minkä muun sivistyneen maan kieliopetuksen missä ei pienen kieliryhmän kieltä pakolla opeteta valtakunnan laajuisesti peruskoulusta yliopistoon.

    Tulevaisuudessa kun pakkoruotsi puretaan ja samalla kevennetään pakkovirkamiesruotsi vaatimuksia niin tulet huomaamaan että valinnainen kieltenopetus on Suomelle vielä suurempi rikkaus kun nykyinen pakkoruotsi.

    "Vapaassa kielivalinnassa on aina ollut kyse siitä, että valinta vapautetaan nykytarjonnan vallitessa. Kunnat ja koulut tarjoavat niitä kieliä joita tarjoavat, ja oppilaat saavat valita tarjonnasta."

    Käytännössä hyvin harvassa kolussa on tarjolla englannin lisäksi kuin korkeintaan yhtä kieltä. Ja valinnaisuuksia tullaan karsiamaan edeöllen- sekä ryhmäkokoja kasvattamaan.

    Yhden pakollisen aineen muuttaminen valinnaiseksi takoittaa lisää tyhjäkäyntiä, korkeampia kustannuksia ja vielöä suurempaa koulujen välistä eriarvoisuutta. Se on vastaansanomaton täysin looginen fakta.

    "Tutustua voi vaikka ahvenanmaan, ruotsin, norjan, tanskan.... "

    Joopajoo, mutta nyt kyse on siis Suomesta ja kuntien ankarasta menokuurista. Norjassa toinen kotimainen on muuten pakolinen, näin ohimennen vain tokaistuna. Tala lopetti "pohjoismaisesta mallista" spammaamisen kun hänelle tämä pieni fakta valkeni.

    "Tulevaisuudessa kun pakkoruotsi puretaan ja samalla kevennetään pakkovirkamiesruotsi vaatimuksia"

    Pakkoruotsia edes persut eivät suostu purkamaan ennen kuin päätökset palveluyvelvoitteen toisenlaisesta hoitamisesta on tiedossa. Eivät hekään ole valmiita uhraamaan suomenkielisiä vähemmistövihansa alttarilla. Siihen näyttää olevan valmiita vain nettifennot.

    Seuraavan hallituskauden aikana tarkkaillaan lähtrrkö kuntatalous kohenemaan. Ja vasta seuraava voi aikasintaan tyhtyä näihin teidän fanittamiin toimiin. Juuri tällä hetkellä kaikki liikkuu teidän päämäärienne suhteen tasan toiseen suuntaan. Tosin kieliopintojen aikaistaminen saattaa sekin lykkäntyä rahapulan takia, vaikka sen kustannusta lisäävä vaikutus on paljon pienempi kuin valinnaisuus.

    Äänestä

  • tyhmyys jalostaa?? kirjoitti:

    "Mistä rahat?" Miten ihmeessä Ruotsilla on varaa yksikielisyyteen?:)

    Nimimerkki "2>1" tuntuu olevan yhtä tyhmä kuin Paavo Lipponen.

    "Nimimerkki "2>1" tuntuu olevan yhtä tyhmä kuin Paavo Lipponen."

    Jospa olisinkin yhtä "tyhmä" kuin maamme pitkäaikainen ja erittäin menestynyt pääministerimme.

    Jos pohdimme hänen railakkaita poliittisia vetoja joilla Suomen teollisuus suorastaan viskottiin jaloilleen pankkikriisin jälkeen ja konkurssin partaalta, ja vielä huomioimme Lipposen puoluetaustan, niin voi vain sanoa että suurmiehestä on kyse!

    Pelkään pahoin että olen paljon tyhmempi olematta kuitenkaan erityisen tyhmä.

    Mutta kiitos kovasti kohteliaisuudesta. Tahattomastakin.

    Äänestä

Ei tässä kieliasiassa ole vastapuolia. Ruotsissa puhutaan ruotsia, se on sen kieli.
Suomessa puhutaan suomea, se on tämän maan kieli.
That´s it.

Äänestä
  • "Suomessa puhutaan suomea, se on tämän maan kieli"

    Jotkut puhuvat mitä osaa ja toiset mitä vaan. Minä olen supisuomalainen stadin hurri ja puhun omassa maassani maani molempia kieliä - ja olen ylpeä molemmista.

    Kokeilisit sinäkin!

    Äänestä

  • "Ruotsissa puhutaan ruotsia, se on sen kieli.
    Suomessa puhutaan suomea, se on tämän maan kieli."

    Totta puhut.

    Ja sitten molemilla mailla on liuta vähemmistökieliä joiden kanssa toimitaan kuten parhaaksi katsotaan. Siinä on lieviä olosuhteista johtuvia eroja - ja hyvä niin.

    Äänestä

Pieni joukko suomalaisia!!!!!! On siinä aloitus. Tämän pienen joukon määrän selvittämiseksi olisiko mahdollista tehdä asiasta selkeä vaaliteema eduskuntavaaleihin. Sen voisi toteuttaa ihan kysymyksellä kannatatko asiasta tehtyä kansalaisaloitetta ruotsin valinnaisuudesta.

Äänestä

Tarkoitatko Ahvenanmaalaisia joka on pieni joukko kiihkoruotsalaisia jotka vihaavat kaikkea suomalaisuutta?

Äänestä
  • "Tarkoitatko Ahvenanmaalaisia joka on pieni joukko kiihkoruotsalaisia jotka vihaavat kaikkea suomalaisuutta? "

    Varmasti sieltäkin löytyy muutama "nettifennosieliluinen" elämäänsä pettynyt herkkähipiäinen änkyrä. Miksi ei löytyisi?

    Äänestä

Ei kansalliskielen asema oikeuta pakottamaan kaikkia suomenkielisiä opiskelemaan ruotsia. Kansalliskieli ja pakkoruotsi ovat toisistaan irrallisia tasoja.

Äänestä
  • "Ei kansalliskielen asema oikeuta pakottamaan kaikkia suomenkielisiä opiskelemaan ruotsia."

    Ei tietenkään. Laki pakottaa meitä koluttautumaan monipuolisesti. Laki myös säätää mitä tuolla monipuolisuudella kulloinkin tarkoitetaan.

    Ja lakeja säädetään yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnasamme. Me valitsemme eduskuntaan edustajamme joka neljäs vuosi.

    Jotkut edustajistamme ovat sitten muita pätevämpiä saamaan omien äänestäjiensä äänet kuulumaan. Ja yksi puolue ei ole vielä kertaakaan saanut ääntestäjänsä tahdon kuulumaan lainsäädännössä. Siinä on demokratiamme mustin piste.

    Äänestä

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 : "17 § Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin — Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. — Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

17. pykälän otsikko (Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin) johdattaa ensimmäiseen lauseeseen: "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi."

Mitä se tarkoittaa? Suomenkielisellä kansalaisella on oikeus omaan kansalliskieleensä suomeen ja ruotsinkielisellä oikeus omaan kansalliskieleensä (tosiasiassa: kansalliseen vähemmistökieleensä) ruotsiin sekä oikeus kielenmukaiseen omaan kulttuuriin ja kielenmukaisiin oikeuksiin tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Perustuslaki ei edes vihjaa, että suomen- tai ruotsinkielisellä olisi velvollisuutta tasavertaisuuden nimissä yleisiin pakkokieliopintoihin koulutuksessa. Niinhän Pekka Hallberg totesikin lausunnossaan eduskunnassa.

Tasavertaista on, että kummallakaan kieliryhmällä ei ole toistensa kieliin pakkokielivelvollisuutta peruskoulusta yliopistoihin. Siispä RKP huolehtikoon vain siitä, pitääkö ruotsikielisillä olla pakkosuomi vai ei.

Äänestä
  • Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä, Suomessa on kaksi äidinkieltä ja Suomessa on kaksi kotimaista kieltä. Molempia kansalliskieliämme kohdellaan tasavertaisesti eli kouluissa opetetaan pakollisina äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä.

    Äänestä

  • yksinkertaista... kirjoitti:

    Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä, Suomessa on kaksi äidinkieltä ja Suomessa on kaksi kotimaista kieltä. Molempia kansalliskieliämme kohdellaan tasavertaisesti eli kouluissa opetetaan pakollisina äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä.

    "Molempia kansalliskieliämme kohdellaan tasavertaisesti eli kouluissa opetetaan pakollisina äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä."

    Niinpä niin, yksinkertaista. Perustuslaki ei velvoita pakkokieliopetusta, ei kahden äidinkielen eikä kahden, kolmen tai viiden kotimaisen kielen pakollista opettamista. Velvollisuus siihen olisi kielellisten oikeuksien vastaista: on oikeus omaan kieleen, mutta ei velvollisuutta muuhun kieleen; on oikeus oman kielen käyttöön, mutta ei velvollisuutta muun kielen käyttöön. Siksi Pekka Hallberg totesikin lausunnossaan eduskunnassa, ettei perustuslaki velvoita pakkoruotsin tai pakkosuomen opettamiseen.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    "Molempia kansalliskieliämme kohdellaan tasavertaisesti eli kouluissa opetetaan pakollisina äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä."

    Niinpä niin, yksinkertaista. Perustuslaki ei velvoita pakkokieliopetusta, ei kahden äidinkielen eikä kahden, kolmen tai viiden kotimaisen kielen pakollista opettamista. Velvollisuus siihen olisi kielellisten oikeuksien vastaista: on oikeus omaan kieleen, mutta ei velvollisuutta muuhun kieleen; on oikeus oman kielen käyttöön, mutta ei velvollisuutta muun kielen käyttöön. Siksi Pekka Hallberg totesikin lausunnossaan eduskunnassa, ettei perustuslaki velvoita pakkoruotsin tai pakkosuomen opettamiseen.

    Perustuslaki määrittelee kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet. Miten toinen kansalliskielemme, äidinkielemme, toinen kotimainen kielemme voitaisiin laittaa huonompaan asemaan?

    Äänestä

  • ei mahdollista kirjoitti:

    Perustuslaki määrittelee kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet. Miten toinen kansalliskielemme, äidinkielemme, toinen kotimainen kielemme voitaisiin laittaa huonompaan asemaan?

    "Perustuslaki määrittelee kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet. Miten toinen kansalliskielemme, äidinkielemme, toinen kotimainen kielemme voitaisiin laittaa huonompaan asemaan?"

    Molemmat ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    "Perustuslaki määrittelee kaikille samat oikeudet ja velvollisuudet. Miten toinen kansalliskielemme, äidinkielemme, toinen kotimainen kielemme voitaisiin laittaa huonompaan asemaan?"

    Molemmat ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa.

    "Molemmat ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa."

    Tuon tulkitsemiseen tarvittaisiin nettfennojen sanakirjan. Vetää sanattomax.

    Ainakin minä osaan molempia "yhtä aikaa". Mutta en tiedä liittykö tuo mitenkään yllä olevaan sangen sekavaan lauseeseen. Lieneekö tilanne se ettei kirjoittaja oikein osaa kum paa kaan?

    Äänestä

  • 2 > 1 kirjoitti:

    "Molemmat ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa."

    Tuon tulkitsemiseen tarvittaisiin nettfennojen sanakirjan. Vetää sanattomax.

    Ainakin minä osaan molempia "yhtä aikaa". Mutta en tiedä liittykö tuo mitenkään yllä olevaan sangen sekavaan lauseeseen. Lieneekö tilanne se ettei kirjoittaja oikein osaa kum paa kaan?

    Minä Nettisuom. (-fenno) näin: "Molemmat [kielet] ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa.

    2 > 1 näin: "Tuon tulkitsemiseen tarvittaisiin nettfennojen sanakirjan [sanakirja]. Vetää sanattomax."

    Molemmat kielet, suomi ja ruotsi, ovat yhtä hyvässä asemassa, koska kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa, jotta hän osaisi jonkun svekon tai svekomielisen nettifennon tai nimimerkin 2 > 1 tavoin "molempia kieliä yhtä aikaa" jollakin lailla.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Minä Nettisuom. (-fenno) näin: "Molemmat [kielet] ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa.

    2 > 1 näin: "Tuon tulkitsemiseen tarvittaisiin nettfennojen sanakirjan [sanakirja]. Vetää sanattomax."

    Molemmat kielet, suomi ja ruotsi, ovat yhtä hyvässä asemassa, koska kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa, jotta hän osaisi jonkun svekon tai svekomielisen nettifennon tai nimimerkin 2 > 1 tavoin "molempia kieliä yhtä aikaa" jollakin lailla.

    Jos toista kotimaista kansalliskieltä olisi pakko opiskella ja toista kotimaista kansalliskieltä ei olisi pakko opiskella niin molemmat kieletkö olisivat "yhtä hyvässä asemassa"?

    Äänestä

  • oudolta kuullostaa.. kirjoitti:

    Jos toista kotimaista kansalliskieltä olisi pakko opiskella ja toista kotimaista kansalliskieltä ei olisi pakko opiskella niin molemmat kieletkö olisivat "yhtä hyvässä asemassa"?

    Ja millä perusteella kieli, jota puhuu alle 5 %, on sitten "kotimainen kansalliskieli"? Miksi suomi esimerkiksi ei ole sitä Ruotsissa??

    Äänestä

  • oudolta kuullostaa.. kirjoitti:

    Jos toista kotimaista kansalliskieltä olisi pakko opiskella ja toista kotimaista kansalliskieltä ei olisi pakko opiskella niin molemmat kieletkö olisivat "yhtä hyvässä asemassa"?

    Voi hyvä sylvi! Kumpaakaan kieltä ei ole perustuslain mukaan pakko opiskella. Siksi ne ovat yhtä hyvässä asemassa suhteessa perustuslakiin.

    Peruskouluasetus pakottaa toisenkin kielen opiskeluun äidinkielen lisäksi. Äidinkielen pakollisuutta vastaan ei juuri kukaan kapinoi.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Voi hyvä sylvi! Kumpaakaan kieltä ei ole perustuslain mukaan pakko opiskella. Siksi ne ovat yhtä hyvässä asemassa suhteessa perustuslakiin.

    Peruskouluasetus pakottaa toisenkin kielen opiskeluun äidinkielen lisäksi. Äidinkielen pakollisuutta vastaan ei juuri kukaan kapinoi.

    Juuri näin, molemmat äidinkielemme ovat pakollisia kaksikielisessä maassa.

    Äänestä

  • oppi perille... kirjoitti:

    Juuri näin, molemmat äidinkielemme ovat pakollisia kaksikielisessä maassa.

    "Juuri näin, molemmat äidinkielemme ovat pakollisia kaksikielisessä maassa:"

    Juuri niin, ja hyvä on, että lopultakin ymmärsit, että suomi suomenkielisen äidinkielenä ja kouluaineena sekä ruotsi ruotsinkielisen äidinkiellenä ja kouluaineena ovat pakollisia maan "kielisyydestä" riippumatta. Mutta perustuslaista ei voi johtaa ruotsin pakollisuutta suomenkieliselle eikä suomen pakollisuutta ruotsinkieliselle, kuten Pekka Hallbergin lausunto on ymmärrettävä, sinunkin. Kielten senlaatuinen pakollisuus on poistettavissa peruskoulu-, lukio- ja yliopistosäädöksistä yhtä näppärästi kuin vastaavat pakot poistettiin yo-kirjoituksista.

    Äänestä

  • yksinkertaista... kirjoitti:

    Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä, Suomessa on kaksi äidinkieltä ja Suomessa on kaksi kotimaista kieltä. Molempia kansalliskieliämme kohdellaan tasavertaisesti eli kouluissa opetetaan pakollisina äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä.

    Ei se ole tasavertaista, että suomenkieliset pakotetaan vasten tahtoaan opiskelemaan pienen alueellisen vähemmistön kieltä samalla kun ruotsinkieliset opiskelevat vapaaehtoisesti maan pääkieltä jo ensimmäisenä vieraana kielenään.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Minä Nettisuom. (-fenno) näin: "Molemmat [kielet] ovat yhtä hyvässä asemassa, kun kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten pakkoa yhtä aikaa.

    2 > 1 näin: "Tuon tulkitsemiseen tarvittaisiin nettfennojen sanakirjan [sanakirja]. Vetää sanattomax."

    Molemmat kielet, suomi ja ruotsi, ovat yhtä hyvässä asemassa, koska kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa, jotta hän osaisi jonkun svekon tai svekomielisen nettifennon tai nimimerkin 2 > 1 tavoin "molempia kieliä yhtä aikaa" jollakin lailla.

    "ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa"

    Tuollainen laki ei ole perustuslain vastainen - tietenkään. Ja juuri tuollainen pykälä meillä on nykyisessä tuntijakolaissa.

    En oikein ymmärrä miten tuon kielen koko vaikuttaa mihinkään ainakaan perustulaillisessa mielessä. Meillähän ei ole fasistinen perusutuslaki joka lähtökohtaisesti määrittelisi yksilöt eri asemaan ryhmäkuuluvuudensa perusteella.

    Jos pienemmä ryhmä yksilöillä on pakko niin on isommankin ryhmän yksilöillä. Noin lähtökohtaisesti ainakin.

    Eikä tuosta lauseesta vieläkään saa mitään selvää!

    "Molemmat kielet, suomi ja ruotsi, ovat yhtä hyvässä asemassa..."

    Tuon ymmärrän, joskaan en ole varma mistäö asemasta on kyse. Mutta tuo on selkeää suomenkieltä.

    "...koska kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa,..."

    Ymmärrän jokaisen sanan, mutta en pysy kärryillä lauseen tarkoitukseta. Pysyykö joku muu?

    "... jotta hän osaisi jonkun svekon tai svekomielisen nettifennon tai nimimerkin 2 > 1 tavoin "molempia kieliä yhtä aikaa" jollakin lailla."

    Tä?

    No minä osaan molempia yhtä aikaa ja siitä on paljon iloa ja hyötyä josta nettifenno osittain jää paisti. Muttta miten minun nettifennon heikompi kielitaito mihinkään vaikuttaa? Hänellä vaikuttaisi myös olevan heikompi itsetunto, mutta silläkään ei liene mitään lainsäädännöllistä merkitystä?

    Äänestä

  • huhhuh. kirjoitti:

    Ja millä perusteella kieli, jota puhuu alle 5 %, on sitten "kotimainen kansalliskieli"? Miksi suomi esimerkiksi ei ole sitä Ruotsissa??

    "Ja millä perusteella kieli, jota puhuu alle 5 %, on sitten "kotimainen kansalliskieli"? "

    Oletko sinä paremi ihminen tai enemmän tasavertaisuuden ansaiinut vain koska satut kuulumaan suurempaan ryhmään.

    Fasismille on tyypillistä luokitella yksilöiden asemaa yhteiskunnassa ryhmäkuuluvuuden perusteella. Siihen liberalismille perustuvat länsimaiset perustuslait eivät taivu, jolloin esimerkiksi ryhmäkoko ei ole tasavertaisuuteen laillisesti vaikuttava asia.

    Käytännössä tietysti pienempi ryhmä joutuu tyytymään vähempään, mutta lainsäätäjän ja kansalaisten velvoite on pyrkiä pienetämään kuilua aikaa, vaivaa ja raha säästämättä. Siksi esimerkiksi kasvukseskusten veronmaksajat kiikuttavat miljardikaupalla rahaa haja-asutusalueiden asukeille. Heitä on vähemmän ja siksi palvelunsa nokkaa kohti maksaa enmmän. Sama pätee kaikkiin "pienryhmiin", myös kielivähemmistöön.

    Nettifennon velvollisuus kansalaisena on siis huolehtia siitä että hurrit saavat melkein yhtä hyvää palvelua kuin heillä itsellään on. Eivät taida nettifennot siltäkään osin ihan täysvaltaisiksi kansalaisiksi taipua.

    Äänestä

  • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

    Voi hyvä sylvi! Kumpaakaan kieltä ei ole perustuslain mukaan pakko opiskella. Siksi ne ovat yhtä hyvässä asemassa suhteessa perustuslakiin.

    Peruskouluasetus pakottaa toisenkin kielen opiskeluun äidinkielen lisäksi. Äidinkielen pakollisuutta vastaan ei juuri kukaan kapinoi.

    "Kumpaakaan kieltä ei ole perustuslain mukaan pakko opiskella."

    Kyllä on. Ainakin jos satut puhumaan kahdesta kotimaisesta. Ja siitähän sinä täällä riehut ja meuhkaat.

    "Äidinkielen pakollisuutta vastaan ei juuri kukaan kapinoi."

    Sinähän voisit ryhtyä siihen.Ethän sinä sisimissään siedä sitä että täällä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä maanmiehiä. Sen huomaa kyllkä varsin selkästi suoltamasi tekstiesi sävystä - ja välillä ihan sisällöstäkin kun sulla liiaksi heittää.

    Äänestä

  • 2 > 1 kirjoitti:

    "ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa"

    Tuollainen laki ei ole perustuslain vastainen - tietenkään. Ja juuri tuollainen pykälä meillä on nykyisessä tuntijakolaissa.

    En oikein ymmärrä miten tuon kielen koko vaikuttaa mihinkään ainakaan perustulaillisessa mielessä. Meillähän ei ole fasistinen perusutuslaki joka lähtökohtaisesti määrittelisi yksilöt eri asemaan ryhmäkuuluvuudensa perusteella.

    Jos pienemmä ryhmä yksilöillä on pakko niin on isommankin ryhmän yksilöillä. Noin lähtökohtaisesti ainakin.

    Eikä tuosta lauseesta vieläkään saa mitään selvää!

    "Molemmat kielet, suomi ja ruotsi, ovat yhtä hyvässä asemassa..."

    Tuon ymmärrän, joskaan en ole varma mistäö asemasta on kyse. Mutta tuo on selkeää suomenkieltä.

    "...koska kansalaisella ei ole eikä voi olla perustuslain mukaan molempien kielten opiskelemisen pakkoa,..."

    Ymmärrän jokaisen sanan, mutta en pysy kärryillä lauseen tarkoitukseta. Pysyykö joku muu?

    "... jotta hän osaisi jonkun svekon tai svekomielisen nettifennon tai nimimerkin 2 > 1 tavoin "molempia kieliä yhtä aikaa" jollakin lailla."

    Tä?

    No minä osaan molempia yhtä aikaa ja siitä on paljon iloa ja hyötyä josta nettifenno osittain jää paisti. Muttta miten minun nettifennon heikompi kielitaito mihinkään vaikuttaa? Hänellä vaikuttaisi myös olevan heikompi itsetunto, mutta silläkään ei liene mitään lainsäädännöllistä merkitystä?

    2 > 1 näin: "Jos pienemmä ryhmä yksilöillä on pakko[kielivelvollisuus] niin on isommankin ryhmän yksilöillä. Noin lähtökohtaisesti ainakin.

    Vapaan kielivalinnan tavoite on, ettei isolla eikä pienellä ryhmällä ole toistensa kielien pakko-opiskeluvelvollisuutta. Sehän on selvääkin selvempi, että jos pakkoruotsi poistuu, niin poistuu pakkosuomikin.

    Tuolla asialla ei ole mitään tekemistä kummankaan kielitaidon tai itsetunnon kanssa. Vapaan kielivalinnan avulla toteutuu kielitaidon monipuolisuus kansakunnan tasolla, vaikka se yksilötasolla onkin englannin ja lisäksi jonkin muun tarjolla olevan kielen osaamista, ruotsi yhtenä "jonain muuna kielenä" joukossa. Muita kieliä on tarjolla Suomen koululaitoksella toistakymmentä.

    Äänestä

Pieni joukko suomalaisia on jaksanut sinnikkäästi taistella toista kotimaista kieltämme, ruotsia vastaan.

Eihän 2/3-osan joukko yli viisimiljoonaisesta kansasta ole mikään pieni joukko niinkuin väität!

Äänestä
  • Talabaanit on se pieni joukko, noin kolmesataa äänensä antanutta.

    Äänestä

Olisin hieman eri mieltä tuosta avaajan väittämästä jossa kerrotaan "pienen joukon" taistelevan ruotsinkieltä vastaan. Pieni on tietenkin suhteellinen käsite mutta suomenkielisten lastemme pakkoruotsiin pakottamista vastustetaan yleisesti suomenkielisten keskuudessa kautta koko Suomen maan! Kyse on totta kai pienestä joukosta jos sitä verrataan esim. Kiinan tai Venäjän väkilukuun, mutta jos sitä verrataan suomenruotsalaisiin pakkoruotsittajiin, niin kyse on valtavasta määrästä ihmisiä sillä suomenkielisten lasten pakkoruotsiin pakottamista vastustavat melkein kaikki suomenkieliset Paavo Lipposta lukuun ottamatta.

Toinen valheellinen ja harhaan johdatteleva väittämä avauksessa on että suomenkieliset olisivat "taistelleet sinnikkäästi ruotsinkieltä vastaan". Kyse on ollut alusta asti siitä että pakollinen pakkoruotsi on haluttu vapaaehtoistaa niin, että kaikki ne jotka haluaisivat opiskella ruotsinkieltä, voisivat tehdä sitä jatkossakin mutta ne jotka haluaisivat opiskella jotakin muuta esim. ranskaa, saksaa tai espanjaa, voisivat tehdä niin halutessaan. Kyse ei siis ole mistään taistelusta ruotsinkieltä vastaan vaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamisesta ja valinnan vapaudesta missä pakollisen ruotsinkielen rinnalle tuotaisiin muita vapaaehtoisia, mieluisia ja opintoja hyödyntäviä kielivaihtoehtoja.

Äänestä
  • Paavo Lipponen ei milloinkaan ollut "Mooses" kuten hän niin mieluusti kuuli itseänsä tituleerattavan. Paavo Lipponen on pikemminkin Juudas joka petti sen työväestön joka Lipposen nosti valtaan. Nyt Lipponen on kääntänyt selkänsä kaikille suomenkielisillekin lähtemällä ilkeämielisten suomenruotsalaisten pakkoruotsittajien kelkkaan mukaan. Paavo on luonteeltaan petturi joka myy vaikka vanhan äitinsä muutamasta hopearahasta.

    Äänestä

  • Turpaan tarttis! kirjoitti:

    Paavo Lipponen ei milloinkaan ollut "Mooses" kuten hän niin mieluusti kuuli itseänsä tituleerattavan. Paavo Lipponen on pikemminkin Juudas joka petti sen työväestön joka Lipposen nosti valtaan. Nyt Lipponen on kääntänyt selkänsä kaikille suomenkielisillekin lähtemällä ilkeämielisten suomenruotsalaisten pakkoruotsittajien kelkkaan mukaan. Paavo on luonteeltaan petturi joka myy vaikka vanhan äitinsä muutamasta hopearahasta.

    Paavo Lipponen on lopulta säälittävä ja pelkurimainen hännystelijä joka tuntuu pettävän lähes kaikki ne jotka ovat erehtyneet luottamaan Paavo Juudas Lipposeen.

    Äänestä

  • P.J.L . kirjoitti:

    Paavo Lipponen on lopulta säälittävä ja pelkurimainen hännystelijä joka tuntuu pettävän lähes kaikki ne jotka ovat erehtyneet luottamaan Paavo Juudas Lipposeen.

    Koska Pååvo on joutunut nuolemaan joka percettä päästäkseen vallan huipulle hän tulee pettämänään vielä kaikki joita hän on hännystellessään hyödyntänyt.

    Äänestä

"Tämä molempien kotimaisten kieliemme tasavertainen kohtelu näkyy hienosti myös koulujemme opetussuunnitelmissa."

Tasavertainen kohtelu pitää poistaa tasavertaisuuden vuoksi. Suomenkieliset eivät ole tasavertaisia niin kauan, kuin ruotsilla on tasavertainen asema suomen kanssa. Ruotsinkieliset ovat pieni vähemmistö, joka pitää opettaa pitämään turpa kiinni.

Äänestä

"Pieni joukko suomalaisia on jaksanut sinnikkäästi taistella toista kotimaista kieltämme, ruotsia vastaan."

Sinnikkäitä me olemme ja tulemme olemaan niin kauan, kunnes pakkoruotsi poistuu ja se poistuu enemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella. Mitä kauemmin ruotsinkieliset kannattavat pakkoruotsia ja RKP:tä, sitä huonompi juttu ruotsinkielisille.

Äänestä

"Molemmat kotimaiset kielemme ovat perustuslaissa saneet kansalliskielen aseman ja sen myötä takuun yhdenvertaisesta kohtelusta.
Tämä molempien kotimaisten kieliemme tasavertainen kohtelu näkyy hienosti myös koulujemme opetussuunnitelmissa."

Koulujen pakkoruotsi ei liity mitenkään perustuslakiin, vitun idiootti.

Äänestä
  • Stubb sanoi hienosti, että homehtunut menneisyys on unohdettava ja tähdättävä EU:hun. Pakkoruotsi on Johannes Virolaisen lehmänkauppa. Lipposen kaltaiset
    homehtuneet politiikot ovat jatkaneet suhmurointia ruotsinkielisten rahaa pursuavien säätiöiden kanssa.

    RKP on pysynyt hallituksessa. Kaksikielisyys on viemässä Suomea vararikkoon.
    RKP pois hallituksesta ja lait uusiksi. Politiikka ei saa haista hapansilakalle.
    Stubbin vaatimus, kohti EU:ta vaati myös opiskelemaan EU:n valtakieliä.
    Ruotsi ei ole valtakieli, vaan suomalaiselle hyödytön marginaali kieli.

    Venäjän pakotteet puretaan jossain vaiheessa ja on pidettävä suhteet kunnossa, jotta päästään busineksen tekoon heti ensimmäisenä.

    Äänestä


Pakkoruotsi on ilman muuta huono asia joka huonontaa maamme kilpailukykyä esim. Ruotsiin nähden jossa lapset voivat opiskella vapaaehtoisesti omavalintaisia tärkeitä kauppakieliä kuten saksaa, Venäjää, espanjaa tai ranskaa, samaan aikaan kun Suomalaiset suomenkieliset lapset ovat pakotettuja tuhlaamaan aikaansa ja resursejaan turhaksi koettuun ja vastenmieliseen pakkoruotsiin.

Äänestä
  • Edes lähellekään kaikki suomenruotsalaisemmekaan eivät kannata suomenkielisten lasten pakkoruotsiin pakottamista koska hekin pitävät asiaa epäoikeudenmukaisena järjettömyytenä joka koituu lopulta koko Suomen vahingoksi. Lisäksi pakkoruotsi herättää voimakkaita antipatioita suomenruotsalaista kielivähemmistöä kohtaan mutta sehän ei tietenkään haittaa Ahvenanmaalla asuvia kielifanaatikkoja lainkaan.

    Äänestä

  • Pakkoruotsi haisee! kirjoitti:

    Edes lähellekään kaikki suomenruotsalaisemmekaan eivät kannata suomenkielisten lasten pakkoruotsiin pakottamista koska hekin pitävät asiaa epäoikeudenmukaisena järjettömyytenä joka koituu lopulta koko Suomen vahingoksi. Lisäksi pakkoruotsi herättää voimakkaita antipatioita suomenruotsalaista kielivähemmistöä kohtaan mutta sehän ei tietenkään haittaa Ahvenanmaalla asuvia kielifanaatikkoja lainkaan.

    Itsellänikin oli varsin neutraali suhde suomenruotsalaisuuteen ennen tätä pakkoruotsi asiaa jossa pieni sakki suomenruotsalaisia kielifanaattikkoja kiusaa suomenkielisiä lapsiamme turhalla pakkoruotsillaan. Nykyään asenteeni suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut paljon negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna.

    Äänestä

  • Melkein vihaa ! kirjoitti:

    Itsellänikin oli varsin neutraali suhde suomenruotsalaisuuteen ennen tätä pakkoruotsi asiaa jossa pieni sakki suomenruotsalaisia kielifanaattikkoja kiusaa suomenkielisiä lapsiamme turhalla pakkoruotsillaan. Nykyään asenteeni suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut paljon negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna.

    "Itsellänikin oli varsin neutraali suhde suomenruotsalaisuuteen ennen tätä pakkoruotsi asiaa jossa pieni sakki suomenruotsalaisia kielifanaattikkoja kiusaa suomenkielisiä lapsiamme turhalla pakkoruotsillaan. Nykyään asenteeni suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut paljon negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna."

    AIVAN SAMA JUTTU! Ennen kuin aloin seurata kielikeskustelua, oli pakkoruotsi minulle vain poliitikkojen keksimä turha aine ilman mitään ajatusyhteyttä suomenruotsalaisista. Nyt kun asiaa on seurannut, on selvää, että pakkoruotsin takana on ennen kaikkea suomenruotsalainen rasismi eli "ruotsalaisuus" ja suomenruotsalaisten suhteeton asema eli valta ja raha.

    Äänestä

  • paha fenno kirjoitti:

    "Itsellänikin oli varsin neutraali suhde suomenruotsalaisuuteen ennen tätä pakkoruotsi asiaa jossa pieni sakki suomenruotsalaisia kielifanaattikkoja kiusaa suomenkielisiä lapsiamme turhalla pakkoruotsillaan. Nykyään asenteeni suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut paljon negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna."

    AIVAN SAMA JUTTU! Ennen kuin aloin seurata kielikeskustelua, oli pakkoruotsi minulle vain poliitikkojen keksimä turha aine ilman mitään ajatusyhteyttä suomenruotsalaisista. Nyt kun asiaa on seurannut, on selvää, että pakkoruotsin takana on ennen kaikkea suomenruotsalainen rasismi eli "ruotsalaisuus" ja suomenruotsalaisten suhteeton asema eli valta ja raha.

    Sympatiaa suomenruotsalaisuutta ja pakkoruotsia kohtaan ei lisää yhtään ääriraadollinen Freudenthalilaisten asenteiden ja oppien värittämä suomenruotsalainen historia maassamme.

    Äänestä

Suomenkieliset suomalaiset ovat Suomen valkoisia nee-ke-rei-tä joiden tarkoitus on palvella suomenruotsalaista ylimystöä.

Äänestä
  • Hyvä tunnistaa alla oleva fakta:

    1) Kokoomuksen johto kannattaa pakkoruotsia
    2) SDPn nykyinen ja vanha johto kannattaa pakkoruotsia
    3) vasemmiston johdossa pakkoruotsikannatusta
    4) Vihreät kannattaa pakkoruotsia

    5) Eli Ei RKP&Folktinget yksin ole kannattamassa pakkoruotsia, vaikkakin äänekkään sellainen pakkoruotsi intoilija varsinkin suomenkielisen suomen suomenkielisiin kouluihin vaatimalla vaatii lisää pakkoruotsia.

    6) noin 2/3 kansasta haluaa luopua pakkoruotsista, ja niin ne persut myös.

    Äänestä

  • Suomenruotsalaiset ovat perustelleet kaikkien suomenkielisten lastemme pakkoruotsiin pakottamista sillä että he (suomenruotsalaiset) vaativat saada palvelua omalla äidinkielellään joka paikassa ja kaikkialla Suomen maassa, mutta mitä jos ei halua palveluammattiin? Onko silloinkin pakko päntätä pakkoruotsia siltä varalta jos suomenruotsalainen innostuu käskyttämään suomenkielistä kadulla niin ymmärtäisi ainakin kyykistyä?

    Äänestä

  • Eivät suomenkieliset suomalaiset nee-ke-rei-tä ole vaikka saman tapaista kohtelua saavatkin kuin Etelä-Afrikan mustat. Suomenruotsalaisen kansanmurhaajan Mannerheimin mielestä suomalaiset olivat pikemminkin mongooleja kuin valkoisia nee-ke-rei-tä.

    Äänestä

Nimimerkki 2>1 (rautaako?) kirjoittaa ylempänä 2.12.2014 18:10 näin: "Käytännössä hyvin harvassa kolussa on tarjolla englannin lisäksi kuin korkeintaan yhtä kieltä."

Pakkoruotsi alkaa lähes kaikissa kunnissa vasta yläasteen 7:nnellä luokalla. Käytännössä lähes kaikkien kuntien yläasteilla on 8:nnelta alkaen tarjolla kolmantena vieraana kielenä valinnaisena 3–5 kieltä: saksa, ranska, espanja, venäjä. Nämä kieliryhmät ovat vaivoin täyttyneet viime aikoina. Siksi kielivarannoksemme jää lähinnä englanti ja pakkoruotsi.

Kun ruotsi muutetaan myös valinnaiseksi, voidaan heti seitsemännellä luokalla muodostaa täysiä valinnaisten kielten ryhmiä: saksan, ranskan, espanjan, venäjän ja ruotsin.

"Yhden pakollisen aineen muuttaminen valinnaiseksi takoittaa lisää tyhjäkäyntiä – –."

Tyhjäkäyntiä on syntynyt 8:nnen luokan vajaiden kieliluokkien vuoksi ja vajaus pakkoruotsin vuoksi.

"Pakkoruotsia edes persut eivät suostu purkamaan ennen kuin päätökset palveluyvelvoitteen toisenlaisesta hoitamisesta on tiedossa."

Palveluvelvoitteen hoitaminen on yhdellä asetuksen muutoksella varmistettavissa yhtä helposti kuin yo-kirjoitusten pakkoruotsin poistaminen. Miten? Siten, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan kaikkien korkeakoulutettujen sijasta viranomaisia ja tuomioistuimia kollegioina, työyhteisöinä, jotka huolehtivat siitä, että joukossa on juuri sopiva määrä ruotsintaitoisia, mikä suurimmassa osassa Suomen kaksikielisiä kuntia on sangen pieni, Vantaallakin kaksi, kolme sadasta virkahenkilöstä.

www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/rantasalmen_ylaaste/ylaaste_opetussuunnitelma/ : A1-kieli englanti, B1-kieli ruotsi; valinnaiset oppiaineet ja kurssit: B2-kieli ranska, B2-kieli saksa, B2-kieli venäjä.

Ionin¤ malli: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9825643

Tässä Ionin¤ mallin tiivistetysti: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12012119 > lyhyemmin? 24.1.2014 15:28

Ioni¤: "Nykyisen järjestelmän vallitessahan kielitaitovaatimukset kohdistuvat sekä virkamiehiin että viranomaisiin. Harkittavaksi tulisikin malli, jossa kohdistettaisiin tuo velvoite vain viranomaiseen [kollektiivina]. Malli löytyisi muun muassa Irlannista ja Kanadasta.

Äänestä

Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä, kaksi äidinkieltä eli Suomi on kaksikielinen maa. Kouluissa opetetaan kaikille pakollisena äidinkieltä ja toista kotimaista kansalliskieltämme. Tämä on hyvin yksinkertaista ja tasapuolista, ei siihen tarvita mitään leikkilakimiesten höpötyksiä.

Äänestä
  • "Suomessa on kaksi perustuslaillista kansalliskieltä, kaksi äidinkieltä eli Suomi on kaksikielinen maa. Kouluissa opetetaan kaikille pakollisena äidinkieltä ja toista kotimaista kansalliskieltämme."

    Vaikka Suomessa olisi viisi tai kymmenen tai sata perustuslaillista kansalliskieltä ja vastaava määrä äidinkieliä, siitä tosiasiasta ei voi johtaa kaikille kansalaisille viiden tai kymmenen tai sadan kansalliskielen ja yhtä monen äidinkielen pakko-opiskelua peruskoulusta yliopistoon. Suostuisitko mukisematta moiseen pakolliseen kielirumbaan? Tiedän aivoituksesi: et.

    Suomen nykytilanne ei seuraa perustuslaista ja äidinkielien määrästä, vaan RKP:n lehmänkaupoista. Sellaiset kaupat on purettava.

    Äänestä

Suomenruotsalaiset ovat päässeet muokkaamaan lakejamme mieleisikseen säätiörahoillansa ja lähinnä suomenkielisten suomalaisten hyväntahtoisuuden ja välinpitämättömyyden takia. Nyt asiaan haetaan kuitenkin muutosta koska pakkoruotsin koetaan vievän aikaa ja voimavaroja muilta tärkeämmiksi ja mielenkiintoisimmiksi koetuilta kieliltä jotka auttavat menestymään, toisin kuin täysin turha pakkoruotsi jonka osaamisesta ei hyödy mitään.

Äänestä

Suomenkielisten lasten pakkoruotsiin pakottaminen oli suuri virhe silloin aikanaan. Nyt on aika korjata tuollaiset menneisyyden virheet ja vapaaehtoistaa tuo turha ja vastenmielinen kieli jolla voi pelkästään palvella suomenruotsalaista kielivähemmistöä.

Äänestä
  • Se on totta, ennen peruskoulua ainoastaan oppikoulussa luettiin ruotsia. Eli ainoastaan Herrojen lapset tai herrauralle pyrkivät lapset opiskelivat ruotsia ja se oli oppikoulussa pakko. Ammattikouluun menijöitten eli kansan kouluun jääneitten ei tarvinnut opiskella ruotsia. Silloin naristiin herrojen koulujen eliitistä.

    Äänestä

  • aina huonosti kirjoitti:

    Se on totta, ennen peruskoulua ainoastaan oppikoulussa luettiin ruotsia. Eli ainoastaan Herrojen lapset tai herrauralle pyrkivät lapset opiskelivat ruotsia ja se oli oppikoulussa pakko. Ammattikouluun menijöitten eli kansan kouluun jääneitten ei tarvinnut opiskella ruotsia. Silloin naristiin herrojen koulujen eliitistä.

    Eli vapaaehtoisuus poistaa eliitin leiman pakkoruotsista.

    Äänestä

  • huusianna. kirjoitti:

    Eli vapaaehtoisuus poistaa eliitin leiman pakkoruotsista.

    Ei. vaan vapaaehtoisuus palauttaisi luokkaerot ja eliitin Suomen koulujärjestelmään ja romuttaisi peruskoulun perimmäisen ajatuksen.
    Päättäjät tietää sen mutta Turakainen ei sitä ymmärrä.

    Äänestä

  • Luokkaretki kirjoitti:

    Ei. vaan vapaaehtoisuus palauttaisi luokkaerot ja eliitin Suomen koulujärjestelmään ja romuttaisi peruskoulun perimmäisen ajatuksen.
    Päättäjät tietää sen mutta Turakainen ei sitä ymmärrä.

    Näin Luokkaretki lausahtaa: "Ei. vaan vapaaehtoisuus palauttaisi luokkaerot ja eliitin Suomen koulujärjestelmään ja romuttaisi peruskoulun perimmäisen ajatuksen. Päättäjät tietää sen mutta Turakainen ei sitä ymmärrä."

    Ruotsin valinnaisuus muiden tarjolla olevien kielten tavoin ja kielitaidon asettaminen kaikkien korkeakolutettujen sijasta viranomaiselle kollegiona, työyhteisönä, romuttaisivat tehokkaasti ruotsin kieleen perustuvan elitismin, ruotsielitismin. RKP tietää sen. Siksi se niin vimmatusti vaatii ja on vaatinut pakkoruotsia.

    Äänestä

  • Luokkaretki kirjoitti:

    Ei. vaan vapaaehtoisuus palauttaisi luokkaerot ja eliitin Suomen koulujärjestelmään ja romuttaisi peruskoulun perimmäisen ajatuksen.
    Päättäjät tietää sen mutta Turakainen ei sitä ymmärrä.

    Miten niin. Logiikkasi on valheellinen. Jokainen halukas saisi opiskella ruotsia. Miten se voi aiheuttaa peruskoulun ajatuksen?

    Eliitin kielen pakottaminen aiheuttaa luokkaeron. Eliitti kun aina osaa kielensä paremmin.

    Äänestä

Jospa äänestettäisiin pakkoruotsituksesta silloin ratkeaisi kysymys siitä miten pieni joukko on joka vastustaa pakkoruotsittamista? Tuohon ei varmasti mennä koska RKP:n mahti etuilijapuolueena loppuisi siihenpaikkaan.

Äänestä
  • Kansanäänestys suomenkielisten lasten pakkoruotsiin pakottamisesta olisi enemmän kuin tervetullut koska siinä paljastuisi sekin etteivät edes kaikki suomenruotsalaisetkaan hyväksy suomenkielisten lasten alistamista pakkoruotsiin koska se on herättänyt lisääntyviä antipatioita suomenruotsalaista kielivähemmistöä kohtaan.

    Äänestä

Pakkoruotsin loppusuora on alkamassa.

Äänestä
  • Pitäisikö järjestää kansanäänestys pakkoverotuksen tarpeellisuudesta?

    Äänestä

  • ei pakkoveroja.. kirjoitti:

    Pitäisikö järjestää kansanäänestys pakkoverotuksen tarpeellisuudesta?

    Pitäisi järjestää kansanäänestys siitä että pitääkö mannersuomen asukkaat lähettää verovarojaan Ahvenanmaalle ja saman tien siitä että voisiko Ahvenanmaan vaihtaa Venäjän kanssa vaikka öljyyn tai kaviaariin? Itse olisin valmis vaihtamaan Ahvenanmaan vanhaan ladaan tai mihin tahansa. Suomi voisi tehdä Ahvenanmaasta EU:n ydinjätteiden loppusijoituspaikan!

    Äänestä

  • ei pakkoveroja.. kirjoitti:

    Pitäisikö järjestää kansanäänestys pakkoverotuksen tarpeellisuudesta?

    UNDERSTÖDES.

    Äänestä

  • Yes Sir ! kirjoitti:

    Pitäisi järjestää kansanäänestys siitä että pitääkö mannersuomen asukkaat lähettää verovarojaan Ahvenanmaalle ja saman tien siitä että voisiko Ahvenanmaan vaihtaa Venäjän kanssa vaikka öljyyn tai kaviaariin? Itse olisin valmis vaihtamaan Ahvenanmaan vanhaan ladaan tai mihin tahansa. Suomi voisi tehdä Ahvenanmaasta EU:n ydinjätteiden loppusijoituspaikan!

    Ahvenanmaan voisi lahjoittaa Ruotsille vaikka heti, onhan se lähempänä Ruotsia kuin Suomea ja siellähän puhutaan ruotsia. Yksikään heteroseksuaalinen suomensuomalainen ei Ahvenanmaata kaipaa!

    Äänestä

Ahvenanmaalla asustaa myös rikkaita suomenruotsalaisia joiden uskonto on judaismi.

Äänestä

Kotimaiset kielemme ovat suomi ja saame.

Tuontikieli ruotsi, samanlainen kuin venäjä Virossa. Vieras. Ei kuulu tänne.

Siksi ruotsia vieroksutaan Suomessa ja venäjää Virossa....

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kotimaista.... kirjoitti:

Pieni joukko suomalaisia on jaksanut sinnikkäästi taistella toista kotimaista kieltämme, ruotsia vastaan. Molemmat kotimaiset kielemme ovat perustuslaissa saneet kansalliskielen aseman ja sen myötä takuun yhdenvertaisesta kohtelusta. Tämä molempien kotimaisten kieliemme tasavertainen kohtelu näkyy hienosti myös koulujemme opetussuunnitelmissa.

https://into.aalto.fi/display/filc/Toinen kotimainen kieli

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu