Kotimaa 2.12.2014 klo 6:24 | päivitetty 2.12.2014 klo 6:24
Professori Koskenniemi jyrähtää UM:lle kauppaneuvotteluista – "Tämä on ehdottomasti intressiristiriita"
http://yle.fi/uutiset/professori_koskenniemi_jyrahtaa_umlle_kauppaneuvotteluista__tama_on_ehdottomasti_intressiristiriita/7599249
"Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi tuomitsee ulkoasiainministeriön virkamiehen toiminnan investointisuojaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimukseen ajavassa järjestössä.
Koskenniemen mukaan kyse on selvästä eturistiriidasta.
Ministeriön kauppaneuvos Kimmo Sinivuori on mukana European Federation for Investment Law and Arbitration (EFILA) -nimisen järjestön neuvoa-antavassa toimikunnassa.
Brysselissä viime kesänä perustetun järjestön tarkoituksena on sen omien sanojen mukaan "edistää tietoisuutta kansainvälisestä investointilainsäädännöstä". Järjestön perustajiin kuuluu joukko asianajotoimistoja, joiden osakkaat muodostavat sen hallituksen.
Koskenniemen mukaan kyse on etujärjestöstä, joka käsittelee samoja asioita, joista Sinivuori neuvottelee Suomen puolesta ulkoasiainministeriön edustajana.
Sinivuori työskentelee UM:ssä kauppapolitiikan yksikössä, jonka vastuulle kuuluu EU:n kauppapolitiikan valmistelu sekä investointien suojaamista koskevien sopimusten neuvotteleminen. Sinivuoren henkilökohtaisena vastuualueena ministeriössä ovat "investointikysymykset".
Koskenniemen mukaan Sinivuori on ulkoministeriössä tärkeässä neuvotteluasemassa tärkeää kansainvälistä sopimusta neuvoteltaessa. Hän ihmettelee miten tämä voi samaan aikaan istua kaupallisia intressejä edustavassa EFILA:ssa.
Koskenniemi on vastustanut investointisuojaa, koska siihen sisältyvä välimiesmenettely olisi hänen mukaansa yksityistetty oikeuslaitos, joka ei olisi sovelias arvioimaan julkisen intressin näkökohtia. Hän pitää Sinivuoren kaksoisroolia "aivan uskomattomana".
– En voi ymmärtää, miten hän voi Suomen valtion virkamiehenä olla lobbausjärjestelmässä ja samaan aikaan hoitaa virkamiehenä samaan asiaan liittyviä kysymyksiä. Minusta se on mahdotonta. Tässä on ehdottomasti intressiristiriita, ja tämä asia täytyy hänen esimiestensä ottaa esille. Jolleivät he ota, niin minä otan, Koskenniemi sanoo tänä iltana esitettävässä Ylen Spotlight-ohjelman haastattelussa.
--"
Professori Koskenniemi jyrähtää UM:lle kauppaneuvotteluista – "Tämä on ehdottomasti intressiristiriita"
http://yle.fi/uutiset/professori_koskenniemi_jyrahtaa_umlle_kauppaneuvotteluista__tama_on_ehdottomasti_intressiristiriita/7599249
"Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi tuomitsee ulkoasiainministeriön virkamiehen toiminnan investointisuojaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimukseen ajavassa järjestössä.
Koskenniemen mukaan kyse on selvästä eturistiriidasta.
Ministeriön kauppaneuvos Kimmo Sinivuori on mukana European Federation for Investment Law and Arbitration (EFILA) -nimisen järjestön neuvoa-antavassa toimikunnassa.
Brysselissä viime kesänä perustetun järjestön tarkoituksena on sen omien sanojen mukaan "edistää tietoisuutta kansainvälisestä investointilainsäädännöstä". Järjestön perustajiin kuuluu joukko asianajotoimistoja, joiden osakkaat muodostavat sen hallituksen.
Koskenniemen mukaan kyse on etujärjestöstä, joka käsittelee samoja asioita, joista Sinivuori neuvottelee Suomen puolesta ulkoasiainministeriön edustajana.
Sinivuori työskentelee UM:ssä kauppapolitiikan yksikössä, jonka vastuulle kuuluu EU:n kauppapolitiikan valmistelu sekä investointien suojaamista koskevien sopimusten neuvotteleminen. Sinivuoren henkilökohtaisena vastuualueena ministeriössä ovat "investointikysymykset".
Koskenniemen mukaan Sinivuori on ulkoministeriössä tärkeässä neuvotteluasemassa tärkeää kansainvälistä sopimusta neuvoteltaessa. Hän ihmettelee miten tämä voi samaan aikaan istua kaupallisia intressejä edustavassa EFILA:ssa.
Koskenniemi on vastustanut investointisuojaa, koska siihen sisältyvä välimiesmenettely olisi hänen mukaansa yksityistetty oikeuslaitos, joka ei olisi sovelias arvioimaan julkisen intressin näkökohtia. Hän pitää Sinivuoren kaksoisroolia "aivan uskomattomana".
– En voi ymmärtää, miten hän voi Suomen valtion virkamiehenä olla lobbausjärjestelmässä ja samaan aikaan hoitaa virkamiehenä samaan asiaan liittyviä kysymyksiä. Minusta se on mahdotonta. Tässä on ehdottomasti intressiristiriita, ja tämä asia täytyy hänen esimiestensä ottaa esille. Jolleivät he ota, niin minä otan, Koskenniemi sanoo tänä iltana esitettävässä Ylen Spotlight-ohjelman haastattelussa.
--"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lainaus:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=246699&start=45&tstart=0
"Eikä tämä tähän pääty: EU ja USA neuvottelevat vapaakauppasopimuksesta, johon kuuluu investointien osalta investointisuojasopimus ja vielä sopimus palvelujen tarjonnan vapaudesta.
Näissä se sopimusosapuoli voittaa, jolla on enemmän pääomia, - eli eniten voittavat USAn pääomien omistajat ja sen jälkeen EUn pääomien omistajat ja lopulle väestölle tarjotaan sopimusten mukaisia velvoitteita.
Vapaakauppasopimukset sopivat huonosti nykyaikaan.
USAn ja EUn vapaakauppasopimuksen asiakirjassa pitäisi olla vain yksi lause:
Tavataan vapailla maailman markkinoilla."
Vapaakauppasopimuksesta voisi olla oma keskustelu.
Lainauksia:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=243378&tstart=0
"Markkinat odottavat siis, että Draghi ja EKP nostavat Euroopan talouden jaloilleen.. Nyt markkinat pettyivät, kun helppoa rahaa ei vielä tulekaan.. Viime viikkoina euron arvo on laskenut suhteessa dollariin, onko tämä EKPn tavoite..?"
"EKP ei voi muuta kuin tukea velkaantumiskehitystä, rahapolitiikalle ei ole enää mitään vaihtoehtoja. Setelikoneeseen vain lisää kierroksia. Talous on niin surkeassa tilassa, että inflaationkin aikaansaaminen edellyttää toimia. "
"Ainoa keino ulos kriisistä on rikkoa sääntöjä, se on vielä epäselvää mitä sääntöjä lopulta päädytään rikkomaan.
Mahdollisia ulospääsy keinoja.
- Jättää velat maksamatta,
- maksaa velat setelipainolla ja samalla tasapainottaa budjetti,
- maksaa velat setelipainolla ja jatkaa setelipainon pyörittämistä sen jälkeenkin.
Keksiikö kukaan muita tapoja? "
"Julkisuudessa on kylläkin kerrottu, että tavoitteena on palauttaa EKPn tase sille tasolle, jolla se oli v.2012 lopulla. Se edellyttäisi 1000 miljardin lisäystä."
"> Eikö ölyn hinnan lasku voisi buustata taloutta eli
> antaa piristysruiskeen?
Periaatteessa kyllä, mutta deflaation reaalikorkoja nostava vaikutus velkaisiin valtioihin on isompi paha. Suurvelkainen valtio ei kestä deflaatiota."
"> Jos kerran öljyn hinnan lasku ei elvytäkkään
> taloutta, niin verotuksella saadaan öljyn hinta
> entiselleen tai jopa ylikin.
Periaatteessa tuossa tosiaankin muodostuu "jakovaraa". Jää kuitenkin nähtäväksi, kupataanko öljyn hinnan aleneminen veroina valtiolle. Euroalueella varsinkin voi olla vaikeata/mahdotonta sopia koko talousalueen kesken, että öljyä verotetaan samalla tavoin. Juopa repeää taas samaan kohtaan, missä se on tahänkin asti ollut. Saksa, jonka talous on vielä iskussa, voi olla aika haluton luopumaan halvan öljyn mukanaan tuomasta kilpailuedusta. Saksan tarve torjua deflaatiota on huomattavasti pienempi kuin vaikkapa naapurimaa Ranskan.
Luulen, että tässä käy samalla tavalla kuin tähänkin asti on aina käynyt: Saksa ei suostu muiden maiden ongelmien maksumieheksi ja siksipä Saksan tahto jyrätään siellä, missä se on mahdollista, eli EKP:ssa. Deflaatioshokki tulee maksimikokoisena ja EKP:lta siihen tulee sitten maksimikokoinen vastine. Järjestemän vakaudelle tuollainen shokkien koon kasvattaminen puolin ja toisin ei todellakaan tiedä hyvää. "
"Tuotantokuilu saattaa olla ihan oikeasti "virallisia" (hah!) arvioita pienempi, jolloin kysynnän kasvu saattaa aiheuttaa inflaatiopaineita nopeammin, kuin mitä noin niinkuin yleiseltä tasolta arvioituna voisi olettaa.
Tässä on ihan oikeasti vaarana 2011 vuoden toisinto, jolloin EKP nosti korkoa aivan liian aikaisin tappaen häivähdyksen nousun alkamisesta.
Toisaalta, onhan se jo ihan varmaa että syvemmälle vituroiks mennään. Draghin Helsingin puhe lähinnä totesi sen, että "suuntamuutosta ei tule ennenkuin poliittinen shokki siihen pakottaa"."
The Financial Times'issa on kolme juttua Suomesta
The World Finland – the sick man of Europe?
Economic chill set to make Finland the sick man of Europe
blogs.ft.com 2.12.2014
"Even more than Germany, Finland insisted on tough conditions for the European component of Greece’s EU-International Monetary Fund financial rescue. Meanwhile, its own economy was sliding into trouble. Now output is shrinking, business confidence is low and – horror of horrors – public debt is going up."
Kommenteissa:
"Finland stood steadfastly for the agreed rules: EURO memberstates are categorically forbidden to aid each other directly or inderectly.
The so called "solidarity" was nothing of the sort. It was surrender to corruption and blackmail."
(G-käännös:"Suomi seisoi järkähtämättä varten sovittuja sääntöjä: EURO jäsenmailta on kategorisesti kielletty tukea toisiaan suoraan tai inderectly.
Ns "solidaarisuus" ei ollut mitään sellaista. Se oli antautuminen korruptiota ja kiristystä")
Onko kommenteista joku stubbin käsialaa?
Kaksi muuta:
Finland and Russia deepen energy ties
State-backed groups sign a hydroelectric and nuclear power deal
PM calls for strict discipline after Finland downgrade
Sitten joku ei unohda velkakriisin aikaista kovuutta, joka meissä suomalaisissa oli mm. Irlantia kohtaan.
"Hard to forget (or forgive) the lack of solidarity the Finns showed others during the financial crisis that hit some Eurozone countries, notably Ireland. Ireland's debt crisis was brought about by reckless banking and poor regulatory oversight at national and ECB level. Finland's response was one of contempt and indifference. A policy that we Irish will not forget."
Google-käännös:
"Vaikea unohtaa (tai anteeksi) solidaarisuuden puutteesta suomalaiset osoittivat toiset aikana finanssikriisi iski joissakin euroalueen maissa, kuten Irlannissa. Irlannin velkakriisi johtui siitä piittaamaton pankki- ja huono valvonnasta kansallisella ja EKP tasolla. Suomen vastaus oli yksi halveksuntaa ja välinpitämättömyyttä.Politiikkaa, me irlantilaiset unohda."