http://www.hs.fi/tiede/a1417154475355
Huippututkijoiden mukaan ihminen saattaa kuolla sukupuuttoon tällä vuosisadalla
Professori Nick Bostrom pohtii työkseen Oxfordissa, voiko tekoäly koitua ihmiskunnan kohtaloksi
Tiede 1.12.2014 14:16 Pekka Vahvanen Helsingin Sanomat
Kun tietokoneiden tekoäly kehittyy ihmistä ovelammaksi, se saattaa tuhota koko ihmiskunnan tieltään.
Tällainen Terminator-elokuvia muistuttava tulevaisuuden näkymä voi kuulostaa liian villiltä vakavasti otettavaksi.
Mutta moni planeettamme älyn jättiläisistä – esimerkiksi fyysikko Stephen Hawking – pitää sitä täysin mahdollisena.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
Kuka
Nick Bostrom
Johtaa Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituuttia.
Syntyi Ruotsin Helsingborgissa vuonna 1973. Bostrom vihasi koulua 15-vuotiaaksi asti, koska piti sitä tylsänä. Sitten hän löysi kirjojen maailman, minkä jälkeen hän vihasi koulua, koska se vei aikaa "oikeasti tärkeiltä kirjoilta".
Opiskeli useassa ruotsalaisessa yliopistossa filosofiaa, fysiikkaa ja matemaattista logiikkaa.
Valmistui filosofian tohtoriksi London School of Economicsista vuonna 2000. Sen jälkeen oli tutkijana Oxfordin lisäksi myös Yalen yliopistossa.
Prospect-lehden lukijat äänestivät tänä vuonna Bostromin älyköksi. Hän on lehden mukaan 15:nneksi tärkein ajattelija maailmassa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
Viime vuosina maailman huippuyliopistot ovat perustaneet yksiköitä, joissa tutkitaan tekoälyn kaltaisia uhkia. Sellaisia, jotka ehkä vievät ihmisen sukupuuttoon.
"Tiedemaailma suhtautuu näiden asioiden tutkimiseen yhä suopeammin", sanoo Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituutin johtaja Nick Bostrom työhuoneessaan.
Kun instituutti perustettiin vajaa vuosikymmen sitten, tutkijoita oli kolme. Nyt heitä on lähes kaksikymmentä. Britanniassa myös Cambridgen yliopistoon ja Yhdysvalloissa MIT:hin on perustettu vastaavat yksiköt.
Tuomiopäivän pohdintojen keskiössä ovat tieteen ja tekniikan aiheuttamat uhkat.
Käsistä karkaavan tekoälyn lisäksi tutkijat pitävät mahdollisena, että esimerkiksi nanotekniikan sovellus voisi tuhota koko ekosysteemin.
Tutkimuksia varten kehitetyt tappavat virukset taas saattavat karata laboratorioista ja tehdä suurta tuhoa.
Bostrom on pohtinut varsinkin tekoälyn aiheuttamaa uhkaa.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨.
Bostrom on pohtinut varsinkin tekoälyn aiheuttamaa uhkaa.
Syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Superintelligence Bostrom käsittelee sitä, kuinka ihmistä älykkäämpää tekoälyä voitaisiin hallita.
Arkikkeli HS jatkuu alla (2).
Huippututkijoiden mukaan ihminen saattaa kuolla sukupuuttoon tällä vuosisadalla
Professori Nick Bostrom pohtii työkseen Oxfordissa, voiko tekoäly koitua ihmiskunnan kohtaloksi
Tiede 1.12.2014 14:16 Pekka Vahvanen Helsingin Sanomat
Kun tietokoneiden tekoäly kehittyy ihmistä ovelammaksi, se saattaa tuhota koko ihmiskunnan tieltään.
Tällainen Terminator-elokuvia muistuttava tulevaisuuden näkymä voi kuulostaa liian villiltä vakavasti otettavaksi.
Mutta moni planeettamme älyn jättiläisistä – esimerkiksi fyysikko Stephen Hawking – pitää sitä täysin mahdollisena.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
Kuka
Nick Bostrom
Johtaa Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituuttia.
Syntyi Ruotsin Helsingborgissa vuonna 1973. Bostrom vihasi koulua 15-vuotiaaksi asti, koska piti sitä tylsänä. Sitten hän löysi kirjojen maailman, minkä jälkeen hän vihasi koulua, koska se vei aikaa "oikeasti tärkeiltä kirjoilta".
Opiskeli useassa ruotsalaisessa yliopistossa filosofiaa, fysiikkaa ja matemaattista logiikkaa.
Valmistui filosofian tohtoriksi London School of Economicsista vuonna 2000. Sen jälkeen oli tutkijana Oxfordin lisäksi myös Yalen yliopistossa.
Prospect-lehden lukijat äänestivät tänä vuonna Bostromin älyköksi. Hän on lehden mukaan 15:nneksi tärkein ajattelija maailmassa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
Viime vuosina maailman huippuyliopistot ovat perustaneet yksiköitä, joissa tutkitaan tekoälyn kaltaisia uhkia. Sellaisia, jotka ehkä vievät ihmisen sukupuuttoon.
"Tiedemaailma suhtautuu näiden asioiden tutkimiseen yhä suopeammin", sanoo Oxfordin yliopiston Ihmiskunnan tulevaisuuden instituutin johtaja Nick Bostrom työhuoneessaan.
Kun instituutti perustettiin vajaa vuosikymmen sitten, tutkijoita oli kolme. Nyt heitä on lähes kaksikymmentä. Britanniassa myös Cambridgen yliopistoon ja Yhdysvalloissa MIT:hin on perustettu vastaavat yksiköt.
Tuomiopäivän pohdintojen keskiössä ovat tieteen ja tekniikan aiheuttamat uhkat.
Käsistä karkaavan tekoälyn lisäksi tutkijat pitävät mahdollisena, että esimerkiksi nanotekniikan sovellus voisi tuhota koko ekosysteemin.
Tutkimuksia varten kehitetyt tappavat virukset taas saattavat karata laboratorioista ja tehdä suurta tuhoa.
Bostrom on pohtinut varsinkin tekoälyn aiheuttamaa uhkaa.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨.
Bostrom on pohtinut varsinkin tekoälyn aiheuttamaa uhkaa.
Syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Superintelligence Bostrom käsittelee sitä, kuinka ihmistä älykkäämpää tekoälyä voitaisiin hallita.
Arkikkeli HS jatkuu alla (2).
Vastaukset 3
Vanhimmat
jatkoa edelliseen (2)
Tietokoneiden laskentateho on kasvanut viime vuosikymmeninä eksponentiaalisesti. Tietokoneiden tekoäly pystyy jo ajamaan autoa ilman onnettomuuksia ja löytämään tiettyjä syöpäsoluja ihmistä paremmin. Tekoäly tuottaa myös tieteellistä tietoa.
Bostrom ja monet muut ekspertit pitävät mahdollisena, että tällä vuosisadalla tekoälystä tulee ihmistä älykkäämpi. Tutkijat puhuvat "älykkyysräjähdyksestä", joka olisi mahdollinen seuraus siitä, että koneäly ohittaa ihmisälykkyyden.
Oletettavasti koneäly pystyisi kehittämään edelleen itseään älykkäämpiä koneita. Ne kehittäisivät vielä älykkäämpiä koneita ja niin edelleen.
Ylivoimainen tekoäly voisi pitää tarpeellisena tuhota ihmisen tieltään, jos emme palvele sen perimmäisiä tavoitteita.
Tekoälyn vaaroja voi Bostromin mukaan yrittää padota pääasiassa kahdella tavalla.
Ensimmäinen on rajoittaa tekoälyn mahdollisuuksia. Ihmisen älykkyyttä hyvin lähellä oleva tekoäly tulisi pitää tietoverkkojen ulkopuolella. Sillä ei myöskään saisi olla robottikäsiä tai muita välineitä, joilla se pystyy vaikuttamaan ulkomaailmaan.
Toinen keino on ohjelmoida koneelle oikea motivaatio. Tekoälyn ohjelmointi on hankalaa, koska kone ei ihmisestä poiketen välttämättä ymmärrä eri käskyjen suhteellisuutta.
Jos tekoälylle antaisi tehtäväksi ihmisten nautinnon maksimoimisen, se voisi lähettää meidät kaikki ikuiselle huumetripille.
"Hallinnan ongelmassa on vielä paljon tekemistä. Asiakokonaisuus pitäisi jakaa useampien tutkijoiden kesken. He voisivat erikoistua sen yksityiskohtiin."
Mutta miksi ihmiskunta sitten haluaa vaarantaa itsensä omatoimisesti?
Bostrom uskoo, että ihmistä suuremman älykkyyden kehittäminen voi johtaa paljon nopeampaan tieteelliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi lääketiede voisi nousta uudelle tasolle. Ihmiselämän kurjuus ja sairaudet olisi mahdollista voittaa – tai pitää helpommin loitolla.
Voisiko Oxfordin yliopiston professorikaan tuntea itseään merkitykselliseksi, jos kone olisi häntä etevämpi kaikessa?
"Kyse ei ole siitä, tunnenko itseni tärkeäksi. Kyse on siitä, pystymmekö ratkaisemaan ihmiskunnan ongelmia."
Bostromin käsitys on, että tulevaisuudessa hyvä elämä voisi olla sitä, että me kaikki vain maalaisimme tauluja, urheilisimme tai hoitaisimme puutarhaa silkasta tekemisen ilosta. Koneet tekisivät tuottavan työn.
Pitääpä tätä toivottavana tulevaisuutena tai ei, se on ainakin suurta uhkapeliä.
Arvostettu kosmologian emeritusprofessori Martin Rees arvioi, että ihmiskunnalla on 50 prosentin todennäköisyys selvitä tästä vuosisadasta. Rees oli perustamassa Cambridgen yliopistoon katastrofaalisia riskejä tutkivaa keskusta.
Aikaisemmissa tekniikan harppauksissa, kuten maanviljelyksen tai höyrykoneen kehittämisessä, epäonnistuminen ei voinut johtaa koko ihmiskuntaa katastrofiin.
"Uusien tekniikoiden tapauksessa yrityksen ja erehdyksen kautta oppiminen ei ehkä ole enää mahdollista. Siksi on tärkeää pohtia asioita monelta kantilta etukäteen", Bostrom sanoo.
Ihmistä älykkäämpi tekoäly voisi nimittäin jäädä ihmiskunnan viimeiseksi keksinnöksi.
anna mun kaikki kestää työ ropotit menee lakkoon ja lehmät jää lypsämättä??...;) :)
Ei se niin mene! Ihmiskunta kuolee siis sukupuuttoon aika lyhyellä aikavälillä, kaikki merkit jo ihmisen omassa käyttäytymisessä viittaa siihen jos ette ole huomanneet sekin on ikävä juttu, eli kaikki vaan tapahtuu ja liki huomaamatta kuten luonnon tuho ja siis humaanin elämän mahdollisuudet vähenee. Siksi tekoäly ja ns. robotit valtaavat ihmisen paikan noin sanotusti.
Ei robotit mitään "lehmiä" yms. ja juomaa ja ruokaa tarvitse HUOMAA nyt ihminen sekin, eläimillä ainakin kotieläimillä jne. sama kohtalo.
Robotit käyttää sähköenergiaa tai siihen verrattavaa olomuotoa toimiakseen ja luovat sitä myös itse omalla toiminnallaan ja luovat uutta sen mukaan...
Robotit "eivät kuulu kirkkoon" ja äänestäkään... eikä heillä ole tunne-elämää he vaan toimivat tai eivät toimi!
Robotit ovat koneita! Mutta että vain vuosisata... on aika lyhyt aika tehdä suunnan muutos!
Vaikka alkaisitte miten vaan enemmän käyttää myös kierrätettäviä raaka-aineita jne. maapallon kohtalo on jo sinetöity!
Nyt kannattaa miettiä kannattaako edes perheitä perustaa?