Minun, pikkukaupunginGunnarin logiikka menee näin:
Jos saa sanoa"pakkoruotsi", niin silloin pitää kutsua koulua "pakkokouluksi".
Tätä mieltä olen minä, Gunnar, pikkukaupungista.
Minun ajatukseni lentää kuin pääskynen...
Jos saa sanoa"pakkoruotsi", niin silloin pitää kutsua koulua "pakkokouluksi".
Tätä mieltä olen minä, Gunnar, pikkukaupungista.
Minun ajatukseni lentää kuin pääskynen...
Vastaukset 26
Vanhimmat
Svekologiikan mukaan ruotsin lukeminen on yhtä tärkeää kuin koulun käynti?!
Ruotsissa on koulupakko, mutta Suomessa käy myös kotiopetus, jos lapsi sitten antaa oppimisestaan näytöt kouluviranomaisille. Mutta kotiopetus on niin harvinaista, että voimme puhua koulupakosta myös Suomessa.
Onhan ruotsin opetusta yritetty tehdä tykö puhumalla hyötyruotsista ja riemuruotsista, mutta nimitykset eivät ole jääneet käyttöön. Pakkoruotsi tuntuu luontuvan sanana kansan suuhun, kun sen opiskelua ei mitenkään ole tehty sympaattiseksi ja lapsille jankutetaan vain perustuslaista ja ruotsinkielisten oikeuksista ruotsinkieliseen palveluun. Yhden oikeus on toisen vevollisuus. Kyllä sen lapsikin tajuaa.
"Yhden oikeus on toisen vevollisuus. Kyllä sen lapsikin tajuaa."
Ypperlig kommentar!
"Yhden oikeus on toisen vevollisuus. Kyllä sen lapsikin tajuaa."
"Ypperlig kommentar!" (Oivallinen kommentti!)
Kannatatko näitä päätelmiä, pidätkö niitä pätevinä, oivallisina: 1. Saamelaisilla on oikeus saamen kieleen; siispä svekoilla on velvollisuus pakkosaameen. 2. Ruotsinsuomalaisilla on oikeus suomen kieleen; siispä Ruotsin kielienemmistöllä on velvollisuus pakkosuomeen suomenkielisten palvelujen vuoksi.
Suomi oli ensimmäiset 60 vuotta vapaa maa. Pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun mukana 70-luvulla. Oikein Ruotsin pääministeri kävi täällä ajamassa pakkoruotsin asiaa.
Silloin eikä muulloinkaan ole Neuvostoliiton pääministeri ollut Suomessa ajamassa pakkovenäjän asiaa. Siellä ollaan paljon fiksumpia vaikka Suomi oli Ruotsin vallan loputtua yli 100 vuotta Venäjän alusmaa.
Kysymyshän on siitä, että sana "pakkoruotsi" kuvaa sitä kokemusta, joka syntyy, kun pakolla ruotsia pakotetaan kaikille.
Sanaa "pakkokoulu" ei käytetä, koska sille ei ole tarvetta.
Googlaamalla sana "pakkokoulu" tulee 772 tulosta.
Sanalle "pakkoruotsi" 354.000
Koko keskustelu on järjetöntä, rkp-läiset haluavat saada aikaa tällaisia järjettömiä versoja.
Parempi nimi olisi siis kokemusruotsi. Tarvittaessa siihen perään jokainen laittaisi oman kokemuksensa. Vaikka näin: kokemusruotsi (helppo), kokemusruotsi (pakko), kokemusruotsi (neutraali) ja miltä kenestäkin tuntuu.
Eikös muuten nuorilla ole niin sanottu pakkohaku kouluihin peruskoulun jälkeen. Jatkuva rätkytys, että kun pitää hakea kouluun, on pakko, en halua, en tarvitse.
"Koko keskustelu on järjetöntä, rkp-läiset haluavat saada aikaa tällaisia järjettömiä versoja."
Totta turiset!
Myös SDP heittää samaa tasoa opetusministerin sammakoilla!
""Opetusministerin mielestä koulua ei pelasteta sillä, että kaikki pakollisuus poistetaan."
kokenutsenkin: Miksi lisäkaneettina, miksei suoraan pakkokokemusruotsi, helppokokemusruotsi, neutraalikokemusruotsi?
"Minun, pikkukaupunginGunnarin logiikka menee näin:
Jos saa sanoa"pakkoruotsi", niin silloin pitää kutsua koulua "pakkokouluksi"."
Kun ei ole pakkoenglantia, niin ei ole pakkokouluakaan, Tätäkö tarkoitat?
Perustuslaissa on maininta kahdesta kansalliskielestämme (täsmennetään kielilaissa). Perustuslaissa puhutaan oppivelvollisuudesta jota täsmennetään omalla laillaan...
Yksinkertaista, kuten Etelä-Afrikankin lait aikoinaan. Perustuslaissa ei kuitenkaan ole pakkoruotsia.
Näin pikkukaupungin Gunnar sanailee: "Jos saa sanoa "pakkoruotsi", niin silloin pitää kutsua koulua "pakkokouluksi"."
Pakkoruotsia voi verrata vain muihin vieraisiin kieliin. (Vieras kieli on kieli, joka ei ole äidinkieli.)
Ruotsin kieli on lain säätämänä toistaiseksi ainoa suomenkieliselle pakollinen vieras kieli ja suomen kieli vastaavasti ruotsinkieliselle. Siispä pakkoruotsi ja pakkosuomi ovat kielellisesti päteviä ilmaisuja lain säätämistä pakollisista vieraista kielistä.
Suomesss on kaksi kotimaista kieltä. Koulussa opetetaan pakollisena äidinkieltä ja toista kotimaista kieltä.
Suomessa on kaksi kansalliskieltä.
Kouluissa totta toki opetetaan aina äidinkieltä, ja englannin kaikki haluaa valita ja opiskella kun de facto maailman yksi käyttökelpoisemmista kieltä.
Toinen de facto vieras kieli on pakollinen. suurimmassa osassa suomea kun ei ruotsia kuule, edes hiekkalaatikkoleikeissä on se suurimmalle osalle suomenkielisille vieras kieli.
Selkeesti muutamassa yksittäisessä pikkuriikkisessä kaksikielisissä kunnissa missä arkena kuulee ja käytetään suomea ja ruotsia, monet jo oppii toisen kansalliskielen jo hiekkalaatikkoleikeissä. Silloin ei suomi tai ruotsi niin vieras kieli ole.
Onko Suomessa toisena perustuslaillisena kansalliskielenä vieraskieli?
Jos ei jotain kieltä arjessa kuule, ei voi käyttää/harjoitella vaikka halua olisi on se yksilön kannalta vieras kieli oli lakiin kirjoitettu mitä vain.
Hassunkurisen hupaisaa että nimenomaan surut aina toitottavat ja perustelevat pakkoruotsin autuutta lakitekstillä.
Lipponenkin totesi että jos ruotsi ei olisi pakollinen sitä ei opiskeltaisiin lainkaan!
Eiran aikuislukio − tervetuloa opiskelemaan!
Koulumme vieraiden kielten tarjonta on monipuolista:
A-kielet (pitkät vieraat kielet)
englanti
ranska
saksa
venäjä
ruotsi (A- ja B1-kielenä)
hupia pukkaa..... lausahtaa näin: "Onko Suomessa toisena perustuslaillisena kansalliskielenä vieraskieli?"
On, sanan siinä merkityksessä, että vieras kieli on kieli, joka ei ole puhujan äidinkieli (Kielitoimiston sanakirja, vieras 1.b: Vieraat kielet = muut kuin äidinkieli).
Jos äidinkieli on suomi, niin ruotsi on yleiskielen merkityksessä vieras kieli ja vain lakiterminä toinen kotimainen kieli. Sekö on sanakirjahupia sinulle?
Ihmisoikeusrikoksen voissa paistaminen taitaa olla ajanhaaskausta.
Huvittava tuo nettisuomalaisen fennon vastaus, perustuslaissa on kansalliskielenä sanan varsinaisessa merkityksessä vieraskieli. Voihan se puupää itseään lohduttaa näinkin.
Ei missään maassa perustuslakiin kirjata kansalliskieleksi vierasta kieltä, kyllä kyse on aina kotimaisista kielistä. Sen sanoo jo terve järki.
"Ei missään maassa perustuslakiin kirjata kansalliskieleksi vierasta kieltä, kyllä kyse on aina kotimaisista kielistä. Sen sanoo jo terve järki."
Nimimerkki "hupipersut...." voisi samanaikaisesti olla persu, uusmaalainen, fenno (yksi miljoonista), nettifenno (yksi miljoonista) ja mitä kaikke voisikaan. Niinpä kansalliskieli tai kansallinen vähemmistökieli voivat olla lakikielessä kotimaisia kieliä, mutta samanaikaisesti äidinkielen vastakohtana vieraita kieliä yksittäisen kansalaisen kannalta.
Et voi vastata kysymykseen "Mikä on äidinkielesi?" pelkästään, että toinen kotimainen kieli. Saat heti lisäkysymyksen: "Mikä niistä?" Niitähän voisi olla useampiakin kuin kaksi. Ruotsissa suomen kieli on kansallinen vähemmistökieli ja sen vuoksi myös kotimainen kieli, mutta ruotsinkielisille äidinkielen vastakohtana vieras kieli. Vieläkö huvittaa?
Kyllä huvittaa. Suomessa on kansalliskieleksi päässyt täysin vieras ulkomaalainen kieli! Voisiko enää hauskempaa olla. Minä olen kuitenkin sitä mieltä että kansalliskielen statusta ei anneta muulle kuin kotimaiselle kielelle. Suomessa on kaksi kotimaista äidinkieltä.
"Minä olen kuitenkin sitä mieltä että kansalliskielen statusta ei anneta muulle kuin kotimaiselle kielelle."
Ja minä olen sitä mieltä, että ruotsi lain määrittelemänä kotimaisena kielenä on suomenkieliselle samalla myös vieras kieli äidinkielen vastakohtana, ja samoin vastaavasti suomen kieli ruotsinkieliselle.
Suomessa on kaksi äidinkieltä, kaksi kansalliskieltä, kaksi kotimaista kieltä. Toinen kielistä on aina äidinkieli, toinen kielistä on aina se toinen kotimainen kieli. Jopa tyhmä fenno tajuaa sen vähitellen.
upp