Urbanisoituminen

Kyllä Helsinki kuuluu maailman 600 suurimman kaupungin joukkoon.

http://www.city.fi/blogit/2471/maailman suurimmat kaupungit asukasluvultaan/68901

Siis ainoana Suomessa edistää kasvuamme. Yhä enemmän, kun Helsinki kasvaa koko ajan. Pääkaupunkiseutu on oikeastaan yksi kaupunki, ja se yli miljoonalla asukkaallaan sijoittuu jo maailman kahdensadan suurimman kaupungin joukkoon.

Noinhan se on. Helsinki on kyläpahanen kun vertaa metropoleihin.

Jos lasketaan koko metropolialue, siis muutakin kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, käytänössä Uusimaa, siis yhteensä 1,35 miljoonaa, tämä meidän metropoli on sijalla 380 maailman metropolialueiden joukossa. Mutta siinä on siis jo seudut aina Hyvinkäälle saakka mukana, siis juurikin nämä Nurmijärvet ym.

Hesarin kirjoitus on sinällään hauska. Tilastoista kun saa väännettyä vaikka mitä. Katse tilastojen taakse kertoo totuuden. Helsinki nettokasvusta 75% on maahanmuuton seurausta. Kun muut kunnat metropolialueellakaan eivät juuri maahanmuutosta kasva, niin suhteellisesti näyttää kuin Helsinki olisi kiihdyttänyt ohi muiden. Totuushan on, ettei nyt laman oloissa muuteta, ja siksi muiden suhteellinen osuus tippuu.

Tässä on samanlainen harha kuin tilastoiduissa tuloeroissa. Laman aikana tuloerot kaventuvat ja noususuhdanteessa kasvavat. Silti noususuhdanteessa kaikki tuloluokat saavat lisää ja lamassa taas kaikki kärsivät.

Jos en nyt muista ihan väärin, tämä Ruotsin Rankka luki Helsingin ja pääkaupunkiseudun lukeutuvan noiden 600 joukkoon. Olisko tosiaan niin, ettei Suomessa ole yhtään kriteerit täyttävää aluetta. Hiukka epäilen. Jos ei ole, niin siihen tulee sitäkin pontevammin pyrkiä.

Olet väärässä kirjoitti:

Kyllä Helsinki kuuluu maailman 600 suurimman kaupungin joukkoon.

http://www.city.fi/blogit/2471/maailman suurimmat kaupungit asukasluvultaan/68901

Siis ainoana Suomessa edistää kasvuamme. Yhä enemmän, kun Helsinki kasvaa koko ajan. Pääkaupunkiseutu on oikeastaan yksi kaupunki, ja se yli miljoonalla asukkaallaan sijoittuu jo maailman kahdensadan suurimman kaupungin joukkoon.

Lue lisää

No, nippa nappa näyttää olevan - tai olleen vuonna 2008. Todennäköisesti ei ole enää. Nimenomaan vuoden 2008 jälkeenhän Suomen talous alkoikin syöksyä.

Jos vertailuun halutaan mukaan pääkaupunkiseutu, tasapuolisuuden nimissä naapurikuntien väkiluvut olisi ynnättävä maailman muidenkin kaupunkien väkilukuun. Helsingin seudun asema ei siinä tilastossa ainakaan paranisi.

Takavuosikymmeniltä muistan, kuinka New Yorkin asukasluku ilmoitettiin suluissa erikseen esikaupunkeineen. Näin se saatiin kärkeen silloisen aidosti suurimman Shanghain ohi.

Olet väärässä kirjoitti:

Kyllä Helsinki kuuluu maailman 600 suurimman kaupungin joukkoon.

http://www.city.fi/blogit/2471/maailman suurimmat kaupungit asukasluvultaan/68901

Siis ainoana Suomessa edistää kasvuamme. Yhä enemmän, kun Helsinki kasvaa koko ajan. Pääkaupunkiseutu on oikeastaan yksi kaupunki, ja se yli miljoonalla asukkaallaan sijoittuu jo maailman kahdensadan suurimman kaupungin joukkoon.

Lue lisää

Tuota kannattaa verrata Suomen sisäiseen tilanteeseen.

Helsinki on meillä suurin, ja sijalla 578 - niin eihän meillä ole niin montaa kuntaa. Siis tuolla tavalla tarkastellen, Helsinki vastaa suunnilleen samaa kuin joku Enontekiö tai Merijärvi Suomessa, kun tarkastellaan koko maailman mittakaavaa.

Antaa stadilaisten olla ylpeitä asemastaan

Hauska juttu kirjoitti:

Noinhan se on. Helsinki on kyläpahanen kun vertaa metropoleihin.

Jos lasketaan koko metropolialue, siis muutakin kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, käytänössä Uusimaa, siis yhteensä 1,35 miljoonaa, tämä meidän metropoli on sijalla 380 maailman metropolialueiden joukossa. Mutta siinä on siis jo seudut aina Hyvinkäälle saakka mukana, siis juurikin nämä Nurmijärvet ym.

Hesarin kirjoitus on sinällään hauska. Tilastoista kun saa väännettyä vaikka mitä. Katse tilastojen taakse kertoo totuuden. Helsinki nettokasvusta 75% on maahanmuuton seurausta. Kun muut kunnat metropolialueellakaan eivät juuri maahanmuutosta kasva, niin suhteellisesti näyttää kuin Helsinki olisi kiihdyttänyt ohi muiden. Totuushan on, ettei nyt laman oloissa muuteta, ja siksi muiden suhteellinen osuus tippuu.

Tässä on samanlainen harha kuin tilastoiduissa tuloeroissa. Laman aikana tuloerot kaventuvat ja noususuhdanteessa kasvavat. Silti noususuhdanteessa kaikki tuloluokat saavat lisää ja lamassa taas kaikki kärsivät.

Lue lisää

Helsinki kuitenkin jo yksinään sijoittuu noiden 600 suurimman joukkoon. Se on ihan hyvä saavutus, kun huomioidaan, miten pieni määrä ihmisiä koko Suomessa asuu. Eihän meidän koko väestömäärälläkään päästäisi kolkuttelemaan kärkisijoja.

Ei se myöskään tarkoita sitä, että nämä suuret metropolialueet olisivat taloudellisesti jotenkin tasavertaisia. Kyse oli vain siitä yleisestä huomiosta, että taloudellinen menestys on seurausta kaupungistumisesta. Ja toki kaupungistuminen on ollut sitä ennen seurausta taloudellisen menstyksen kaipuusta.

MPP kirjoitti:

Helsinki kuitenkin jo yksinään sijoittuu noiden 600 suurimman joukkoon. Se on ihan hyvä saavutus, kun huomioidaan, miten pieni määrä ihmisiä koko Suomessa asuu. Eihän meidän koko väestömäärälläkään päästäisi kolkuttelemaan kärkisijoja.

Ei se myöskään tarkoita sitä, että nämä suuret metropolialueet olisivat taloudellisesti jotenkin tasavertaisia. Kyse oli vain siitä yleisestä huomiosta, että taloudellinen menestys on seurausta kaupungistumisesta. Ja toki kaupungistuminen on ollut sitä ennen seurausta taloudellisen menstyksen kaipuusta.

Lue lisää

Ei mahdu Helsinki 600 joukkoon enää, ainakaan uusien (2012) tilastojen mukaan. Oli vielä joskus 2006 paikkeilla. Taas kerran, etsippä tuoreempaa tietoa vaikka googlaamalla, ettet puhu potaskaa

Hauska juttu kirjoitti:

Noinhan se on. Helsinki on kyläpahanen kun vertaa metropoleihin.

Jos lasketaan koko metropolialue, siis muutakin kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa, käytänössä Uusimaa, siis yhteensä 1,35 miljoonaa, tämä meidän metropoli on sijalla 380 maailman metropolialueiden joukossa. Mutta siinä on siis jo seudut aina Hyvinkäälle saakka mukana, siis juurikin nämä Nurmijärvet ym.

Hesarin kirjoitus on sinällään hauska. Tilastoista kun saa väännettyä vaikka mitä. Katse tilastojen taakse kertoo totuuden. Helsinki nettokasvusta 75% on maahanmuuton seurausta. Kun muut kunnat metropolialueellakaan eivät juuri maahanmuutosta kasva, niin suhteellisesti näyttää kuin Helsinki olisi kiihdyttänyt ohi muiden. Totuushan on, ettei nyt laman oloissa muuteta, ja siksi muiden suhteellinen osuus tippuu.

Tässä on samanlainen harha kuin tilastoiduissa tuloeroissa. Laman aikana tuloerot kaventuvat ja noususuhdanteessa kasvavat. Silti noususuhdanteessa kaikki tuloluokat saavat lisää ja lamassa taas kaikki kärsivät.

Lue lisää

Eihän sillä ole merkitystä, että osa helsingin nettokasvusta on maahanmuuttoa. Siinähän jää silloin vielä 25 % myös maan sisäisen muuton piikkiin.

Maahanmuuton aiheuttamaa kasvua ei pidä vähätellä varsinkaan siltä osin kuin kyse on työperäisestä maahanmuutosta. Se kertoo siitä, että pääkaupunkiseudulla on tekemätöntä työtä, johon tarvitaan väkeä ulkomailtakin. On totta, että täällä törmää useinkin erityisesti virolaisiin mutta myös muista maista tulleisiin palkansaajiin. Työperäinen maahanmuutto kielii siitä, miten paljon työtilaisuuksia suuri asutuskeskus tarjoaa. Vähitellen se on kääntämässä myös koko työikäisen väestön kengänkärkiä kohden työtä ja toimeentuloa.

Tarkista kirjoitti:

Ei mahdu Helsinki 600 joukkoon enää, ainakaan uusien (2012) tilastojen mukaan. Oli vielä joskus 2006 paikkeilla. Taas kerran, etsippä tuoreempaa tietoa vaikka googlaamalla, ettet puhu potaskaa

Lue lisää

No jos on tippunut siitä 600 joukosta, meidän tulee entistäkin enemmän ponnistella, että pääsisimme siihen takaisin. Tässä kohdin Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntaliitos parantaisi asiantilaa kertaheitolla.

Tässäkin se liike oikeaan suuntaan on tärkeämpää kuin mikään lopullinen 100 %:nen päämäärä. Eikä siihen, että kaikki muuttaisivat Helsinkiin, tule edes pyrkiäkään. Kyllä meillä on varaa myös keskisuuriin kaupunkeihin kuten Tampere ja Turku.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

No, nippa nappa näyttää olevan - tai olleen vuonna 2008. Todennäköisesti ei ole enää. Nimenomaan vuoden 2008 jälkeenhän Suomen talous alkoikin syöksyä.

Jos vertailuun halutaan mukaan pääkaupunkiseutu, tasapuolisuuden nimissä naapurikuntien väkiluvut olisi ynnättävä maailman muidenkin kaupunkien väkilukuun. Helsingin seudun asema ei siinä tilastossa ainakaan paranisi.

Takavuosikymmeniltä muistan, kuinka New Yorkin asukasluku ilmoitettiin suluissa erikseen esikaupunkeineen. Näin se saatiin kärkeen silloisen aidosti suurimman Shanghain ohi.

Lue lisää

Kaupunkien väkiluvut riippuvat siitä, mitä alueita niihin luetaan. Tässä on eräs taulukko

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suurimmista_kaupunkialueista_väkiluvun_mukaan

jonka mukaan esim. Tokiossa on 31 714 000 asukasta, Soulissa 25 620 000, Delhissä 21 753 486 ja Tokiossa peräti 31 714 000. Mexico Cityssä näkyisi tämän mukaan olevan 20 137 152 asukasta, ja niin minulle siellä kerrottiin olevankin viime talvena sielläkin käydessäni. Mutta Los Angelesissa sanotaan olevan vain 12 944 801 asukasta, ja muutama vuosi sitten siellä käydessäni asukkaita kerrottiin olevan yli 18 miljoonaa, ja mainostettiin kaupunkia Yhdysvaltain suurimmaksi.

Muutama vuosi sitten Kiinaa kiertäessäni maailman suurimmaksi kaupungiksi mainostettiin Keski-Kiinan Chongqingia, ja kerrottiin siellä olevan yli 30 miljoonaa asukasta. Tämän mukaan näyttäisi olevan hieman vajaa 30 miljoonaa:

https://www.google.fi/search?q= &rlz=1I7VRHB_fiFI595&gws_rd=cr,ssl&ei=i_5-VOuhEOviywPcsYGYDg#q=chongqing

Helsingin väkiluku n nyt reippaasti yli 600 000

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014062618438712_uu.shtml

Ja kun Espoon väkiluku on n. 250 000 ja Vantaankin yli 200 000 ja kun on vielä pieni Kauniainenkin, pääkaupunkiseudun väkiluku on varsin reippaasti yli miljoonan. Siis viidesosa Suomen väestöstä. Ja kun siinä joukossa on osaamista ja muuta potentiaalia varmasti paljon enemmän kuin vain viidesosa Suomesta löytyvästä, kyllä tämä pääkaupunkiseutu maamme veturi on. Se vie meitä eteenpäin, vaikka jarrumiehiksi pyrkiviä sille veturille näkyy olevan.

MPP kirjoitti:

Eihän sillä ole merkitystä, että osa helsingin nettokasvusta on maahanmuuttoa. Siinähän jää silloin vielä 25 % myös maan sisäisen muuton piikkiin.

Maahanmuuton aiheuttamaa kasvua ei pidä vähätellä varsinkaan siltä osin kuin kyse on työperäisestä maahanmuutosta. Se kertoo siitä, että pääkaupunkiseudulla on tekemätöntä työtä, johon tarvitaan väkeä ulkomailtakin. On totta, että täällä törmää useinkin erityisesti virolaisiin mutta myös muista maista tulleisiin palkansaajiin. Työperäinen maahanmuutto kielii siitä, miten paljon työtilaisuuksia suuri asutuskeskus tarjoaa. Vähitellen se on kääntämässä myös koko työikäisen väestön kengänkärkiä kohden työtä ja toimeentuloa.

Lue lisää

työperäisiä somaleita tallustelee Leppävaarassakin niin maarperkeleesti. Ovat vissiinkin yötöissä kun päivät raitilla tepastelevat?

Hesarin jutun kirjoittajaa en tunne muista yhteyksistä. Haastatellut asiantuntijat ovat muuttoliikettä tilastollisesti selvittänyt tutkija, kaupunkitutkija ja erään pankin johtaja.

Maria Rankan näkemyksiä en edes muista siteeratun Hesarissa. Jorma Ollilan jo vuosien takaisia näkemyksiä pääkaupunkiseudun kehittämisen tärkeydestä on toki ollut kirjoituksia ko. lehdessä.

Ei siis tuullut sitä odottamaasi ahaa-elämystä.

Ei kaupungistuminen vielä ratkaise talousongelmia. Sitähän ei ole kukaan väittänytkään. Näyttää vaan globaalisti siltä, että kaupungistuminen on yksi tärkeä edellytys muiden joukossa, että nuo ongelmat voidaan ratkaista. Ilman sitä ei olisi edes toivoa niiden ratkaisemisesta. Tästä on kyse.

MPP kirjoitti:

Ei kaupungistuminen vielä ratkaise talousongelmia. Sitähän ei ole kukaan väittänytkään. Näyttää vaan globaalisti siltä, että kaupungistuminen on yksi tärkeä edellytys muiden joukossa, että nuo ongelmat voidaan ratkaista. Ilman sitä ei olisi edes toivoa niiden ratkaisemisesta. Tästä on kyse.

Lue lisää

Tärkein edellytys meillä on saada toimiva hallitus ja helevetin äkkiä. Se ei auta tippaakaan vaikka koko populaatiomme muuttaa Helsinkiin, ja miljoona somalia siihen päälle.

Missä muuten on se näyttö, jonka perusteella kaupungistuminen lisää taloudellisesta hyvinvointia?

Mietitään nyt tätä Suomeakin. Meillä lähes kaikki puhdas energia tuotetaan harvaan asutulla alueella (vesivoimalat, ydinvoimalat, biovoimalat (=puu), tuulivoimalatkin). Kaupungeissa poltetaan lähinnä fossiilisia, esimerkkinä Helsinki, jossa koko energiapaketti perustuu kaasuun ja hiileen. Ilmastonmuutoksen on laskettu aiheuttavan kaiken suurimmat taloudelliset menetykset lähivuosina. Kuka meillä on suurin syyllinen jos ei nuo hiiltä pössyttelevät kaupungit. Meillä lähes kaikki merkittävä vientiteollisuus sijaitsee maakunnissa, pienissä taajamissa. Niin metsäteollisuuden (mekaaninen puu, pareri, sellu) kuin konepajateollisuudenkin suuryksiköt ovat muualla kuin pääkaupungin metropolialueella. Siellä se raha tahkotaan jolla sitten yllä pidetään sitä koulutus- ja palveluyhteiskuntaa jota Helsinki edustaa. Ilman noita vientiteollisuuden yksiköitä, meillä ei olisi varaa edes Helsingin katuvaloihin.

Äläpäs nyt MPP kirjoitti:

Tärkein edellytys meillä on saada toimiva hallitus ja helevetin äkkiä. Se ei auta tippaakaan vaikka koko populaatiomme muuttaa Helsinkiin, ja miljoona somalia siihen päälle.

Missä muuten on se näyttö, jonka perusteella kaupungistuminen lisää taloudellisesta hyvinvointia?

Mietitään nyt tätä Suomeakin. Meillä lähes kaikki puhdas energia tuotetaan harvaan asutulla alueella (vesivoimalat, ydinvoimalat, biovoimalat (=puu), tuulivoimalatkin). Kaupungeissa poltetaan lähinnä fossiilisia, esimerkkinä Helsinki, jossa koko energiapaketti perustuu kaasuun ja hiileen. Ilmastonmuutoksen on laskettu aiheuttavan kaiken suurimmat taloudelliset menetykset lähivuosina. Kuka meillä on suurin syyllinen jos ei nuo hiiltä pössyttelevät kaupungit. Meillä lähes kaikki merkittävä vientiteollisuus sijaitsee maakunnissa, pienissä taajamissa. Niin metsäteollisuuden (mekaaninen puu, pareri, sellu) kuin konepajateollisuudenkin suuryksiköt ovat muualla kuin pääkaupungin metropolialueella. Siellä se raha tahkotaan jolla sitten yllä pidetään sitä koulutus- ja palveluyhteiskuntaa jota Helsinki edustaa. Ilman noita vientiteollisuuden yksiköitä, meillä ei olisi varaa edes Helsingin katuvaloihin.

Lue lisää

Energialla on merkitystä vanhanmallisen raskaan teollisuuden aikakaudella. Pääkaupunkiseutu on pitkälti siirtynyt pois raskaasta teollisuudesta moderniin teknologiavaltaiseen teollisuuteen, missä energian saannin merkitys on vähäisempi. Enerrgiariippuvainen teollisuus on yhä enemmän muuttunut automatisoiduksi ja työvaltaisilta osiltaan se on siirtynyt Kiinaan ja muualle markkinoiden läheisyyteen.

Teollistuminen aiheutti kaupungistumisen ja ylläpiti sitä niin pitkään kun se oli työvoiman määrästä riippuvaa. Raaka-aineemme voivat olla pitkin maata, mutta Suomi ei valitettavasti elä raaka-aineita myymällä ja ehkä on hyvä niin, kun katselee nyktyistä Venäjän taloudellista kehitystä, joka on täysin riippuvainen raaka-aineiden myynnistä. Venäjä-tyyppinen teollisuus on kaiken kaikkiaan vanhanaikainen eikä mestysmallia tule hakea siitä, vaikka kepulaisille on vähän kaikessa aina katse itäänpäin.

Kaupungistumisen edut piilevät siinä, että se pakottaa ihmiset kekseliäisyyteen. Perunoita ei voi oikein viljellä asfaltilla. Raaka-aineteollisuus ja alkutuotanto elävät pyshtyneisyyden tilassa, kun taas urbaani yritystoiminta on pakottautunut jatkuvaan liikkeen ja muutoksen pariin. Tämä on poikinut kaupunkeihin yliopistoja ja verkosta, kansainvälsitymistä ja markkinoita.

Täsyn vedenpitävää näyttöä kaupungistumisen ja taloudellisen menestyksen korrelaatiosta on ehkä mahdoton saada. Näyttö on tilastollisen yhteyden hakemista. Voidaan verrata yhteiskunnan tilaa ennnen ja jälkeen suurten muuttojen ja sitten eri yhteiskuntien keskinäsitä paremmuutta. Uskoisin, että ymmärrät jo ihan mututunttumalla, että haja-asutukseen perustuvat maatalousvalatiset yhteiskunnat pärjäävät taloudelliseti heikommin kuin keskittyneet teollisuusyhteiskunnat ja sitten vielä keskittyneemmät modernit teknologiayhteiskunnat pärjäävät vielä paremmin kuin teollisuusyhteiskunnat. Tämä on nähtävissä joka puolella maailmaa. Arvelisin, ettei tästä vallitse ainakaan talosutieteilijöiden kesken minkäänlaista erimielisyyttä.

MPP kirjoitti:

Energialla on merkitystä vanhanmallisen raskaan teollisuuden aikakaudella. Pääkaupunkiseutu on pitkälti siirtynyt pois raskaasta teollisuudesta moderniin teknologiavaltaiseen teollisuuteen, missä energian saannin merkitys on vähäisempi. Enerrgiariippuvainen teollisuus on yhä enemmän muuttunut automatisoiduksi ja työvaltaisilta osiltaan se on siirtynyt Kiinaan ja muualle markkinoiden läheisyyteen.

Teollistuminen aiheutti kaupungistumisen ja ylläpiti sitä niin pitkään kun se oli työvoiman määrästä riippuvaa. Raaka-aineemme voivat olla pitkin maata, mutta Suomi ei valitettavasti elä raaka-aineita myymällä ja ehkä on hyvä niin, kun katselee nyktyistä Venäjän taloudellista kehitystä, joka on täysin riippuvainen raaka-aineiden myynnistä. Venäjä-tyyppinen teollisuus on kaiken kaikkiaan vanhanaikainen eikä mestysmallia tule hakea siitä, vaikka kepulaisille on vähän kaikessa aina katse itäänpäin.

Kaupungistumisen edut piilevät siinä, että se pakottaa ihmiset kekseliäisyyteen. Perunoita ei voi oikein viljellä asfaltilla. Raaka-aineteollisuus ja alkutuotanto elävät pyshtyneisyyden tilassa, kun taas urbaani yritystoiminta on pakottautunut jatkuvaan liikkeen ja muutoksen pariin. Tämä on poikinut kaupunkeihin yliopistoja ja verkosta, kansainvälsitymistä ja markkinoita.

Täsyn vedenpitävää näyttöä kaupungistumisen ja taloudellisen menestyksen korrelaatiosta on ehkä mahdoton saada. Näyttö on tilastollisen yhteyden hakemista. Voidaan verrata yhteiskunnan tilaa ennnen ja jälkeen suurten muuttojen ja sitten eri yhteiskuntien keskinäsitä paremmuutta. Uskoisin, että ymmärrät jo ihan mututunttumalla, että haja-asutukseen perustuvat maatalousvalatiset yhteiskunnat pärjäävät taloudelliseti heikommin kuin keskittyneet teollisuusyhteiskunnat ja sitten vielä keskittyneemmät modernit teknologiayhteiskunnat pärjäävät vielä paremmin kuin teollisuusyhteiskunnat. Tämä on nähtävissä joka puolella maailmaa. Arvelisin, ettei tästä vallitse ainakaan talosutieteilijöiden kesken minkäänlaista erimielisyyttä.

Lue lisää

Hyvä, jos tajuat oikean järjestyksen eli että ainakin entisaikoina maaseudun tietyt edut, kuten energian saanti ja raaka-aineet, aiheuttivat teollistumisen ja tämä puolestaan kaupungistumisen.

Unohdat kuitenkin, että samanlainen kehitys on mahdollista myös modernin teknologian aikana. Esimerkiksi Yhdysvaltain San Jose, joka nykyään tunnetaan Silicon Valleyn keskuksena, oli toiseen maailmaansotaan asti lähes pelkästään maataloustuotteiden valmistaja. Vasta sodan aikoihin sinne syntyi hieman konepajateollisuutta, mutta 1950-luvulla sinne alkoi yhtäkkiä kerääntyä huipputekniikan yrityksiä . Ei löydy yhtään sinun logiikkaasi perustuvaa syytä, miksi juuri San Joselle ja sen maaseutuympäristölle näin kävi.

En tunne minäkään niitä syitä. Ehkä huipputeknologian yritykset oivalsivat rauhallisen ympäristön edut työssä, jossa käytetään paljon päätä. Tai sitten Piilaaksoon tuli yrityksiä aluepoliittisisten hyötyjen tai halvempien kustannusten houkuttelemina.

Suomalaiset yliopistot eivät ole poikineet yritystoiminnasta. Ne on perustettu valtion toimesta paitsi Turun yliopisto, joka perustettiin yksityisin varoin.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Hyvä, jos tajuat oikean järjestyksen eli että ainakin entisaikoina maaseudun tietyt edut, kuten energian saanti ja raaka-aineet, aiheuttivat teollistumisen ja tämä puolestaan kaupungistumisen.

Unohdat kuitenkin, että samanlainen kehitys on mahdollista myös modernin teknologian aikana. Esimerkiksi Yhdysvaltain San Jose, joka nykyään tunnetaan Silicon Valleyn keskuksena, oli toiseen maailmaansotaan asti lähes pelkästään maataloustuotteiden valmistaja. Vasta sodan aikoihin sinne syntyi hieman konepajateollisuutta, mutta 1950-luvulla sinne alkoi yhtäkkiä kerääntyä huipputekniikan yrityksiä . Ei löydy yhtään sinun logiikkaasi perustuvaa syytä, miksi juuri San Joselle ja sen maaseutuympäristölle näin kävi.

En tunne minäkään niitä syitä. Ehkä huipputeknologian yritykset oivalsivat rauhallisen ympäristön edut työssä, jossa käytetään paljon päätä. Tai sitten Piilaaksoon tuli yrityksiä aluepoliittisisten hyötyjen tai halvempien kustannusten houkuttelemina.

Suomalaiset yliopistot eivät ole poikineet yritystoiminnasta. Ne on perustettu valtion toimesta paitsi Turun yliopisto, joka perustettiin yksityisin varoin.

Lue lisää

Piilaakson ympäristössä on useita maailman huippuyliopistoja, tämä on yksi suurimmista syistä kuten myös se että näihin yliopistoihin muodostui sotateollisuuden tarpeista korkean teknologia osaamista.

Yritykset sijoittautuivat aluksi muutaman sotateollisuusyrityksen ympärille, sotateollisuutta ei turvallisuussyistä voitu sijoittaa lähemmäksi silloista San Franciscon kaupunkia jonka "esikaupunkialuetta" tämä alue oli, nythän Silikon Valley on yhtä kaupunkia San Fraciscosta San Joseen ja edelleen Koillisessa Napa:an asti, välissä mm. Oakland.

Koska tällä alueella (San Francisco Bay:n alue) on noin 8 miljoonaa asukasta on se riittävän suuri korkean teknologian keskukseksi. Kyseessä ei ole ollut mikään maaseutu pitkään aikaan vaan useiden suurien kaupunkien ja niiden yliopistojen läheinen alue jossa maa on ollut halpaa verrattuna esimerkiksi San Franciscon keskustaan (tilaakaan ei olisi ollut). Alue on suurin piirtein Uudenmaan ja Varsinais -Suomen kokoinen.

Eli kyseessä ei ole maaseutu, eikä ole ollutkaan vaan useiden kaupunkien muodostama 8 miljoonan asukkaan metropoli.

0000000222200000 kirjoitti:

Piilaakson ympäristössä on useita maailman huippuyliopistoja, tämä on yksi suurimmista syistä kuten myös se että näihin yliopistoihin muodostui sotateollisuuden tarpeista korkean teknologia osaamista.

Yritykset sijoittautuivat aluksi muutaman sotateollisuusyrityksen ympärille, sotateollisuutta ei turvallisuussyistä voitu sijoittaa lähemmäksi silloista San Franciscon kaupunkia jonka "esikaupunkialuetta" tämä alue oli, nythän Silikon Valley on yhtä kaupunkia San Fraciscosta San Joseen ja edelleen Koillisessa Napa:an asti, välissä mm. Oakland.

Koska tällä alueella (San Francisco Bay:n alue) on noin 8 miljoonaa asukasta on se riittävän suuri korkean teknologian keskukseksi. Kyseessä ei ole ollut mikään maaseutu pitkään aikaan vaan useiden suurien kaupunkien ja niiden yliopistojen läheinen alue jossa maa on ollut halpaa verrattuna esimerkiksi San Franciscon keskustaan (tilaakaan ei olisi ollut). Alue on suurin piirtein Uudenmaan ja Varsinais -Suomen kokoinen.

Eli kyseessä ei ole maaseutu, eikä ole ollutkaan vaan useiden kaupunkien muodostama 8 miljoonan asukkaan metropoli.

Lue lisää

Eli sinäkin todistat, ettei pidä olla alun alkaen suuri kaupunki, jotta voisi kehittyä merkittäväksi teollisuuskeskukseksi. Valtio voi vauhdittaa jonkin alueen kehitystä perustamalla yliopistoja ja vauhdittamalla teollisuudenhaaroja, mitä ainakin Suomessa aluepolitiikaksi kutsutaan.

Tarkemmin tuosta Silicon Valleyn kehityksestä:

"San José perustettiin 1777, ja siitä kehittyi maatalousalueen keskus. Kaupunki tuotti maaviljelystuotteita lähikaupunkeihin. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin kehittyi koneteollisuutta ja sen jälkeen huipputekniikan tuotantoa."

http://fi.wikipedia.org/wiki/San_José_(Kalifornia)

"San José sai maaliskuussa 1850 kaupunginoikeudet, ensimmäisenä Kaliforniassa.[10] Kaupungissa oli tuolloin 5 000 asukasta.[11] San Josén taloutta kehitti kultaryntäys ja 1864 San Franciscosta tullut rautatie. Kaupungista kehittyi erityisesti maatalouskeskus.[10] Siellä viljeltiin muun muassa aprikooseja, luumuja ja viinirypäleitä. Lisäksi kaupunki oli ennen toista maailmansotaa maailman suurin säilykkeiden ja kuivahedelmien tuottaja sekä merkittävä maatalouslaitteiden valmistaja.[11]

Toisen maailmansodan aikana San Joséen alkoi tulla myös koneiden, lentokoneosien ja ajoneuvojen valmistusta.[10] Siitä kehittyi 1950-luvulla huipputekniikan keskus, ja ympäröivää aluetta alettiin pian kutsua piilaaksoksi.[11] Kaupunki kasvoi sekä alaltaan että väkimäärältään rajusti 1960–2000. Siihen liitettiin ympäröiviä alueita, ja sen pinta-ala yli kolminkertaistui. Samalla asukasluku yli nelinkertaistui. Teollisuuden kehittymistä vauhditti 1990-luvulla Internet-yritysten nousu.[10]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/San_José_(Kalifornia)#Historia

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Eli sinäkin todistat, ettei pidä olla alun alkaen suuri kaupunki, jotta voisi kehittyä merkittäväksi teollisuuskeskukseksi. Valtio voi vauhdittaa jonkin alueen kehitystä perustamalla yliopistoja ja vauhdittamalla teollisuudenhaaroja, mitä ainakin Suomessa aluepolitiikaksi kutsutaan.

Tarkemmin tuosta Silicon Valleyn kehityksestä:

"San José perustettiin 1777, ja siitä kehittyi maatalousalueen keskus. Kaupunki tuotti maaviljelystuotteita lähikaupunkeihin. Toisen maailmansodan aikana kaupunkiin kehittyi koneteollisuutta ja sen jälkeen huipputekniikan tuotantoa."

http://fi.wikipedia.org/wiki/San_José_(Kalifornia)

"San José sai maaliskuussa 1850 kaupunginoikeudet, ensimmäisenä Kaliforniassa.[10] Kaupungissa oli tuolloin 5 000 asukasta.[11] San Josén taloutta kehitti kultaryntäys ja 1864 San Franciscosta tullut rautatie. Kaupungista kehittyi erityisesti maatalouskeskus.[10] Siellä viljeltiin muun muassa aprikooseja, luumuja ja viinirypäleitä. Lisäksi kaupunki oli ennen toista maailmansotaa maailman suurin säilykkeiden ja kuivahedelmien tuottaja sekä merkittävä maatalouslaitteiden valmistaja.[11]

Toisen maailmansodan aikana San Joséen alkoi tulla myös koneiden, lentokoneosien ja ajoneuvojen valmistusta.[10] Siitä kehittyi 1950-luvulla huipputekniikan keskus, ja ympäröivää aluetta alettiin pian kutsua piilaaksoksi.[11] Kaupunki kasvoi sekä alaltaan että väkimäärältään rajusti 1960–2000. Siihen liitettiin ympäröiviä alueita, ja sen pinta-ala yli kolminkertaistui. Samalla asukasluku yli nelinkertaistui. Teollisuuden kehittymistä vauhditti 1990-luvulla Internet-yritysten nousu.[10]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/San_José_(Kalifornia)#Historia

Lue lisää

Juuri päinvastoin, San Francisco on ollut suurkaupunki pitkään, huippuyliopistot UC Berceley (15 km Friscon keskustasta), UC Stanford (Friscosta 40 km) ja UC San Francisco (Friscon keskustassa) ovat perustettu San Franciscosta ja sen suurkaupunkialueelta tulevia opiskelijoita varten. Nämä ovat jo perustettaessa tarvinneet hyvän opettaja- ja opiskelijapohjan suurkaupungista jotta ovat kehittyneet huippuyliopistoiksi.

Maaseutua Silikon Valleyn alue ei suinkaan ole ollut kun kehitys on alkanut kohti piilaaksoa vaikkakin asutuksen lomassa on ollut mm. sitrusviljelmiä, alue oli osa 5 miljoonan asukkaan metropolialuetta jo 1970-luvulla teknologiayritysten alkaessa hakeutua alueelle. Asukkaita oli siis yhtä paljon kuin koko Suomessa, tämä kaikki 30 km x 100 km kaistaleella San Franciscon lahden ympärillä.

Yhdysvalloissa on ollut aikoinaan lukuisia vastaavia sotateknologian/teknologian keskittymiä mutta vain Piilaaksosta on tullut vahva teknologiakeskittymä sotateollisuuden hiipuessa alueelta, johtuen että se on osa laajaa metropolialuetta. Kuihtuneet teknologiaalueet kun oli lyhytnäköisesti perustettu maaseudulle, niiden elinvoima ei ole riittänyt pienen väestönpohjan takia.

San Jose on ollut varmana 1700- luvulla maaseutupitäjä, näin on ollut moni muukin alue kuten esimerkiksi Helsinki tai Chicago. 1700-luvun maaseutumaisuudella ei liene mitään tekemistä 1980-luvulla syntyneen teknologiateollisuuden kanssa.

Korkean teknologian keskittymät näyttävät vaativan menestyäkseen ympärilleen vähintään noin 1-2 miljoonan asukkaan asutuskeskuksen, joten Suomeen ei kovin montaa tällaista mahdu, vaikka kuinka haluttaisiin. Ehkä yksi, tai korkeintaan kaksi - kolme.

Eli vastauksena kysymykseesi on että valtio voi edistää tällaisten keskuksien syntymistä, mutta vain sellaisille alueille joissa on riittävä miljoonaan - kahden väestönpohja.

2222220000022222 kirjoitti:

Juuri päinvastoin, San Francisco on ollut suurkaupunki pitkään, huippuyliopistot UC Berceley (15 km Friscon keskustasta), UC Stanford (Friscosta 40 km) ja UC San Francisco (Friscon keskustassa) ovat perustettu San Franciscosta ja sen suurkaupunkialueelta tulevia opiskelijoita varten. Nämä ovat jo perustettaessa tarvinneet hyvän opettaja- ja opiskelijapohjan suurkaupungista jotta ovat kehittyneet huippuyliopistoiksi.

Maaseutua Silikon Valleyn alue ei suinkaan ole ollut kun kehitys on alkanut kohti piilaaksoa vaikkakin asutuksen lomassa on ollut mm. sitrusviljelmiä, alue oli osa 5 miljoonan asukkaan metropolialuetta jo 1970-luvulla teknologiayritysten alkaessa hakeutua alueelle. Asukkaita oli siis yhtä paljon kuin koko Suomessa, tämä kaikki 30 km x 100 km kaistaleella San Franciscon lahden ympärillä.

Yhdysvalloissa on ollut aikoinaan lukuisia vastaavia sotateknologian/teknologian keskittymiä mutta vain Piilaaksosta on tullut vahva teknologiakeskittymä sotateollisuuden hiipuessa alueelta, johtuen että se on osa laajaa metropolialuetta. Kuihtuneet teknologiaalueet kun oli lyhytnäköisesti perustettu maaseudulle, niiden elinvoima ei ole riittänyt pienen väestönpohjan takia.

San Jose on ollut varmana 1700- luvulla maaseutupitäjä, näin on ollut moni muukin alue kuten esimerkiksi Helsinki tai Chicago. 1700-luvun maaseutumaisuudella ei liene mitään tekemistä 1980-luvulla syntyneen teknologiateollisuuden kanssa.

Korkean teknologian keskittymät näyttävät vaativan menestyäkseen ympärilleen vähintään noin 1-2 miljoonan asukkaan asutuskeskuksen, joten Suomeen ei kovin montaa tällaista mahdu, vaikka kuinka haluttaisiin. Ehkä yksi, tai korkeintaan kaksi - kolme.

Eli vastauksena kysymykseesi on että valtio voi edistää tällaisten keskuksien syntymistä, mutta vain sellaisille alueille joissa on riittävä miljoonaan - kahden väestönpohja.

Lue lisää

Ei nyt ollut kysymys San Franciscosta, vaan San Josesta ja Silicon Valleysta. Ei myöskään nykyajasta, vaan ajasta noin 60 vuotta sitten, jolloin alueen kehitys alkoi. Usko jo, mitä siinä Wikipedian artikkelissa tuolta ajalta kerrotaan.

Mitä ympäristöön tulee, keskusteluni lähti liikkeelle väitteestä, että taloudellinen menestyminen onnistuu vain metropolin sisällä, sen ydinalueilla tai läheisten nopeiden joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tämän ketjun avauksessa irvailtiin Nurmijärvestä toivottomana paikkakuntana, vaikka se sijaitsee likempänä Helsinkiä (35 km) kuin San Jose San Franciscoa (77 km) vain siksi, ettei sinne ole rautatietä.

San Josen ja San Franciscon välillä toki kulkee rautatie, mutta tuskin se oli henkilöautojen maassa ratkaiseva lähtökohta sille, mihin tietoteknologia sijoittui. Olisi varmasti siinä San Fraciscon välittömässä läheisyydessäkin ollut uudelle teknologialle tilaa sijoittua.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei nyt ollut kysymys San Franciscosta, vaan San Josesta ja Silicon Valleysta. Ei myöskään nykyajasta, vaan ajasta noin 60 vuotta sitten, jolloin alueen kehitys alkoi. Usko jo, mitä siinä Wikipedian artikkelissa tuolta ajalta kerrotaan.

Mitä ympäristöön tulee, keskusteluni lähti liikkeelle väitteestä, että taloudellinen menestyminen onnistuu vain metropolin sisällä, sen ydinalueilla tai läheisten nopeiden joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tämän ketjun avauksessa irvailtiin Nurmijärvestä toivottomana paikkakuntana, vaikka se sijaitsee likempänä Helsinkiä (35 km) kuin San Jose San Franciscoa (77 km) vain siksi, ettei sinne ole rautatietä.

San Josen ja San Franciscon välillä toki kulkee rautatie, mutta tuskin se oli henkilöautojen maassa ratkaiseva lähtökohta sille, mihin tietoteknologia sijoittui. Olisi varmasti siinä San Fraciscon välittömässä läheisyydessäkin ollut uudelle teknologialle tilaa sijoittua.

Lue lisää

San Jose ja San Francisco ovat edelleen samaa 8 miljoonan asukkaan metropolialuetta. Kannattaa käydä tutustumassa niin ymmärtää alueen luonteen.

Hyvin tienaavat nörtit ovat muuten valanneet koko Friscon keskustan, asuntojen hinnat ovat siksi nousseet pilviin ja alkuasukkaat ovat muuttaneet ympäri Frisco Bayn ympäristöä. Nämä hyvin tienaavat käyvät töissä ympäri Silcon Valleytä, ihan kuin Punavuoresta käydään töissä Espoossa tai Ruoholahdessa Espoosta. Sielläkin kaupunkien keskustat ovat halutuimpia paikkoja asua ja yritykset ovat siirtyneet ulkokehälle kuten on käymässä Helsingin seudullakin.

Kun nurmijärvellä on puoli miljoonaa asukasta niin palataan asiaan alkaako sinne syntyä korkean teknologian teollisuutta, sen suuruinen oli San Josen kun teknologiakehitys siellä alkoi, koko alueella olisi siis silloin 5 miljoonaa asukasta (maaseutuako?).

"Olisi varmasti siinä San Fraciscon välittömässä läheisyydessäkin ollut uudelle teknologialle tilaa sijoittua"

Itse asiassa tuo teknologia-alue nimeltään Silicon Valley alkaa heti eteläisen San Franciscon eteläpuolelta, heti lääketeollisuusalueen jälkeen. San Franciscon kaupunki ei antanut aikoinaan sotilasteollisuudelle lupaa perustaa yrityksiä kaupungin läheisyyteen.

Koeta nyt ymmärtää että kyseessä on yksi suuri metropolialue, maaseutua siitä ei saa tekemälläkään. Silicon Valley ei tosin ole samalla lailla cityä kuin joku Lontoo tai New York mutta muistuttaa kovasti esimerkiksi kaupunkirakenteeltaan Suomen pääkaupunkiseutua ollen tosin noin 7 kertaa suurempi väkimäärältään.

11111111110000!!!!!! kirjoitti:

San Jose ja San Francisco ovat edelleen samaa 8 miljoonan asukkaan metropolialuetta. Kannattaa käydä tutustumassa niin ymmärtää alueen luonteen.

Hyvin tienaavat nörtit ovat muuten valanneet koko Friscon keskustan, asuntojen hinnat ovat siksi nousseet pilviin ja alkuasukkaat ovat muuttaneet ympäri Frisco Bayn ympäristöä. Nämä hyvin tienaavat käyvät töissä ympäri Silcon Valleytä, ihan kuin Punavuoresta käydään töissä Espoossa tai Ruoholahdessa Espoosta. Sielläkin kaupunkien keskustat ovat halutuimpia paikkoja asua ja yritykset ovat siirtyneet ulkokehälle kuten on käymässä Helsingin seudullakin.

Kun nurmijärvellä on puoli miljoonaa asukasta niin palataan asiaan alkaako sinne syntyä korkean teknologian teollisuutta, sen suuruinen oli San Josen kun teknologiakehitys siellä alkoi, koko alueella olisi siis silloin 5 miljoonaa asukasta (maaseutuako?).

"Olisi varmasti siinä San Fraciscon välittömässä läheisyydessäkin ollut uudelle teknologialle tilaa sijoittua"

Itse asiassa tuo teknologia-alue nimeltään Silicon Valley alkaa heti eteläisen San Franciscon eteläpuolelta, heti lääketeollisuusalueen jälkeen. San Franciscon kaupunki ei antanut aikoinaan sotilasteollisuudelle lupaa perustaa yrityksiä kaupungin läheisyyteen.

Koeta nyt ymmärtää että kyseessä on yksi suuri metropolialue, maaseutua siitä ei saa tekemälläkään. Silicon Valley ei tosin ole samalla lailla cityä kuin joku Lontoo tai New York mutta muistuttaa kovasti esimerkiksi kaupunkirakenteeltaan Suomen pääkaupunkiseutua ollen tosin noin 7 kertaa suurempi väkimäärältään.

Lue lisää

Hoet edelleen tuosta metropolialueesta nykyajan silmin, etkä kykene näkemään Silicon Valleyta 1950-luvun tilanteessa. Laitapa linkki väitteellesi, että San Josessa oli puoli miljoonaa asukasta 60 vuotta sitten.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Hoet edelleen tuosta metropolialueesta nykyajan silmin, etkä kykene näkemään Silicon Valleyta 1950-luvun tilanteessa. Laitapa linkki väitteellesi, että San Josessa oli puoli miljoonaa asukasta 60 vuotta sitten.

Lue lisää

Missä 60 vuotta sitten? Silicon Valley korkean teknologian keskuksena alkoi muodostua 1980-luvun alussa tietokone- ja ohjelmistoteolisuuden kehityksen alkaessa. Silloin San Josessa oli puoli miljoonaa asukasta (urban alueella jopa miljoona). Se tapahtui siis 30 - 40 vuotta sitten.

wwwwwwwiiiiwwwwwwww kirjoitti:

Missä 60 vuotta sitten? Silicon Valley korkean teknologian keskuksena alkoi muodostua 1980-luvun alussa tietokone- ja ohjelmistoteolisuuden kehityksen alkaessa. Silloin San Josessa oli puoli miljoonaa asukasta (urban alueella jopa miljoona). Se tapahtui siis 30 - 40 vuotta sitten.

Lue lisää

Johan tuosta oli puhetta jo monta viestiä aiemmin tämän lainauksen kera:

"Toisen maailmansodan aikana San Joséen alkoi tulla myös koneiden, lentokoneosien ja ajoneuvojen valmistusta.[10] Siitä kehittyi 1950-luvulla huipputekniikan keskus, ja ympäröivää aluetta alettiin pian kutsua piilaaksoksi.[11] Kaupunki kasvoi sekä alaltaan että väkimäärältään rajusti 1960–2000."

http://fi.wikipedia.org/wiki/San_José_(Kalifornia)#Historia

Eli huipputeknologian kehitys alkoi jo 1950-luvulla. Sillä vuosikymmenellä esimerkiksi IBM aloitti tietokoneiden sarjavalmistuksen ja kehitykseen tuli mukaan kilpailijoita sekä oheislaitteiden ja ohjelmistojen kehittelijöitä. Väkiluku alueella alkoi nousta tuon seurauksena rajusti 1960-luvulla. Siihen asti alue oli tyypillistä taajama- ja maaseutualuetta.

Sinulta puuttuu historiallinen näkökulma ja sen mukana kaikki!

Vielä parempi mittari on maailman kalleimmat kaupungit. Siinähän Helsinki on ollut parhaimmillaan kolmas, Moskovan ja Tokion jälkeen. Nyt Oslo ja pari muuta mennyt ohi. Ja kohta taitaa Moskovakin tipahtaa alas.

Turhasta ei makseta hirmuhintoja, joten kyllä Helsingin täytyy olla merkittävä paikka.

Tai sitten Helsingissä on vaan niin onnettomat päättäjät, että ovat ajaneet asumiskustannukset maailman korkeimpien joukkoon. Mutta eihän Helsingissä voi olla niin tyhmää sakkia. Etenkään city-vihreissä. Hehän neuvovat koko maailmaa miten tulee elää.

Parempi mittari kirjoitti:

Vielä parempi mittari on maailman kalleimmat kaupungit. Siinähän Helsinki on ollut parhaimmillaan kolmas, Moskovan ja Tokion jälkeen. Nyt Oslo ja pari muuta mennyt ohi. Ja kohta taitaa Moskovakin tipahtaa alas.

Turhasta ei makseta hirmuhintoja, joten kyllä Helsingin täytyy olla merkittävä paikka.

Tai sitten Helsingissä on vaan niin onnettomat päättäjät, että ovat ajaneet asumiskustannukset maailman korkeimpien joukkoon. Mutta eihän Helsingissä voi olla niin tyhmää sakkia. Etenkään city-vihreissä. Hehän neuvovat koko maailmaa miten tulee elää.

Lue lisää

Helsinki on niin loistava kaupunki että ihmiset haluavat muuttaa sinne vaikka se on kallis. Miten on kepukuntien tilanne?

Parempi mittari kirjoitti:

Vielä parempi mittari on maailman kalleimmat kaupungit. Siinähän Helsinki on ollut parhaimmillaan kolmas, Moskovan ja Tokion jälkeen. Nyt Oslo ja pari muuta mennyt ohi. Ja kohta taitaa Moskovakin tipahtaa alas.

Turhasta ei makseta hirmuhintoja, joten kyllä Helsingin täytyy olla merkittävä paikka.

Tai sitten Helsingissä on vaan niin onnettomat päättäjät, että ovat ajaneet asumiskustannukset maailman korkeimpien joukkoon. Mutta eihän Helsingissä voi olla niin tyhmää sakkia. Etenkään city-vihreissä. Hehän neuvovat koko maailmaa miten tulee elää.

Lue lisää

En tiedä tarkkaan mitä kaikkea tuohon kalleuteen luetaan, mutta veikkaisin, että pohjoisessa sijaitsevat kapungit ovat ylipäätään kalliita, koska energiakustannukset talvisin ovat niissä suuremmat kuin etelämpänä. Tietysti myös maan vauraus esim. oslon kohdalla tuottaa kalliit hinnat.

haluttu paikka asua kirjoitti:

Helsinki on niin loistava kaupunki että ihmiset haluavat muuttaa sinne vaikka se on kallis. Miten on kepukuntien tilanne?

Ihmiset halauvat muuttaa Helsingin tai sen välittömään läheisyyteen. Näinhän se tuntuu olevan.

Helsingissä ihmisiä houkuttelee työtilaisuuksien suuri määrä ja monipuolisuus. Lähes kaikilta aloilta löytyy työtä, joten ei tarvitse heittäytyä vain yhden alan varaan. Tämä helpottaa esim. puolisoiden työnhakua, kun kumpaisenkin koulutusta vastaavaa työtä on mahdollista saada.

Oma lukunsa on sitten Helsingin palvelutarjonnan määrä ja vaihtoehdot. Siinäkin suhteessa kaikille löytyy kaikkea kaivattua. Kolmas tekijä on Helsingin logistiset yhteydet muualle maailmaan. Parempia ei löydy mistään muualta Suomesta. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat maan suurimmat markkinat, runsaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja lähellä asuvat ystävät ja sukulaiset. Ei se nyt ole suuri ihme, että stadista on tullut niin rakas jopa joillekin entisille kepulaisill, vaikka se kepulaisten mielestä varmaan vastaakin syntiinlankeemusta.

MPP kirjoitti:

En tiedä tarkkaan mitä kaikkea tuohon kalleuteen luetaan, mutta veikkaisin, että pohjoisessa sijaitsevat kapungit ovat ylipäätään kalliita, koska energiakustannukset talvisin ovat niissä suuremmat kuin etelämpänä. Tietysti myös maan vauraus esim. oslon kohdalla tuottaa kalliit hinnat.

Lue lisää

Energiakustannukset on yksi syy, olet oikeassa. Helsinkihän polttaa helevetin kallista tuonnin varaan perustuvaa fossiilista polttoainetta.

Mielenkiintoista muuten, miten nämä vihreät, joilla Helsingissä on suurin poliittinen kannatus, huutavat naama vihreänä kuinka vaarallista on tukeutua venäjään energiantuotannossa, samalla kun kotikaupunkinsa lämpeää ja tuottaa sähkönsä venäjältä tuodulla kaasulla (jolle ei ole varayhteyttä) ja pääosin venäläisellä kivihiilellä (on joukossa puolalaistakin hiiltä).

Vihreiden älyllinen epärehellisyys on tietysti omaa lukunsa - ja omaa luokkaansa - joten se siitä.

Helsingin kalleudun todellinen syy on äärettömän surkea kaupunkisuunniittelu.

Nytkin suunnitteilla on Kruunuvuorenranta, jonne pitää tehdä silta ratikoita varten, kustannus noin 200 miljoonaa ratatöineen. Asukkaita tulee kymmenen tuhatta, siis yhteys maksaa 20 000 per asukki. Ajatelkaapas sitä mölinää, joka syntyisi jos jonnekin muualle maahan pitäisi pelkkään kulkuyhteyteen, jota ei edes autolla saisi ajaa, sijoittaa 20 000 yhteisiä verovaoja. Esim 5 lapsisen perheen kuluyhteyksiin laitettaisiin 100 000 egua veronmaksajien rahaa. Tai suunniteltu Pisararata. 2 000 000 000 euroa maan alle. Sillä ei saada muuta kuin yksi uusi asema Töölöön. Vaikka kustannus jaettaisiin tasan kaikkien Helsingin asukkaiden kesken, olisi lasku jokaiselle noin 3300 euroa. Suunnitellusta radasta ei hyödy juuri kukaan (hyötysuhde 0,5) , joten melkoisen laskun helsinkiläiset aiheuttaa veronmaksajille.

Kolmas esimerkki on Östersundom. Helsinki pakkoliitti alueen itseensä, nyt sinne kaavaillaan 50 000 asukkaan pientalolähiötä - ja sille 1 200 000 000 euroa maksavaa metroradan jarketta. Siis 24 000 egee per uusi asukas tai 2000 per helsinkiläinen.

Jos nuo kolme helsinkiläisten kovasti ajamaa hanketta toteutetaan, on niiden yhteishinta yhtä helsinkiläistä kohti noin 6000 euroa. Kaikki suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa seuraava 10 vuoden aikana jos vaan saadaan valtio mukaanmaksumieheksi - ja saadaanhan se kun helsinkiläisillä nurkkapatrioottisilla metrorumpuilijoilla on iso edustus valtion hallinnossa.

Mikä mölinä syntyisikään jos 10 vuoden aikana käytettäisiin jokaista muuta maamme asukkia kohden 6000 euroa pelkkiin ratahankkeisiin, siis muualle kuin Helsinkiin yhteensä 3 miljardia verovaroja vuodessa kiskojen tekoon ympäri maata?

Tuommoisia älyttömyyksiä on harrastettu, ja näemmä halutaan edelleen harrastaa, Helsingissä. Ja sitten tollo ihmettee, että mitä kaikkea tuohon kalleuteen luetaan.

Jostain Helsingin kaupungin on älyttömyyksiinsä rahat revittävä. Siis tonttien hinta on vedetty pilviin, joka peritään joko tonttien myyntihintana tai vuokrana, sekä lämmityksen, veden, kiinteistöveron, katumaksujen ja muiden vastaavien perusteella. Kun siihen lisätään Helsingin soveltamat ns. Könkkölä normit (esteettömyys) niin tollonkaa ei tarvitsisi ihmetellä asumisen kalleutta. Mutta mitäpä tollo näistä ymmärtää. Kaikkihan on kuitenkin kepun syytä.

Ei tässä kukaan omavaraisuuteen tähtääkään. Bulkkituotteet voidaan tuoda halpatuontielueilta joko ulkomailta tai kotimaasta. Maaseutua tarvitaan ruokkimaan alueen asukkaita samaan tapaan kuin siivoojia pitää hankkia muualta puhdistamaan vessanpyttyjä.

MPP kirjoitti:

Ei tässä kukaan omavaraisuuteen tähtääkään. Bulkkituotteet voidaan tuoda halpatuontielueilta joko ulkomailta tai kotimaasta. Maaseutua tarvitaan ruokkimaan alueen asukkaita samaan tapaan kuin siivoojia pitää hankkia muualta puhdistamaan vessanpyttyjä.

Lue lisää

Miten kotimaasta mitään tuodaan kun kaikki ovat muuttaneet Helsinkiin? Muu Suomi autiona. Meinaatko mäntyjä syödä elääksesi?

Sellaiseksi on mennyt Rautavaarakin. Kun sieltä on lähteneet poies ne kyvykkäämmät, kuten kapikin. Nyt ne sitten paremmalle osalle päässeinä maksamillaan veroilla auttaa sitä kurjistunutta entistä kotikuntaansa.

Niinpä niin kirjoitti:

Sellaiseksi on mennyt Rautavaarakin. Kun sieltä on lähteneet poies ne kyvykkäämmät, kuten kapikin. Nyt ne sitten paremmalle osalle päässeinä maksamillaan veroilla auttaa sitä kurjistunutta entistä kotikuntaansa.

Lue lisää

yhteiskunnan tuella. Miten siitä vielä rautavaaralaisia auttaa. Yhteiskunnan elätti??