ja opettaja pyysi minua monesti luokan eteen kertomaan uskontoläksyni, ja melkein aina osasin sen ulkoa.
Mutta kun olin koulussa n.10 vuoden vanha ajattelin kun luin uskotokirjasta, miten Jeesus pantiin ristille kuolemaan: että voi kun Jeesus oli hyvä ja muut ihmiset oli pahoja.En ymmärtänyt miksi näin tapahtui. Tapahtuma kerrottiin pelkkänä asiana. Mutta tunsin sydämmessäni paljon, tunsin että olisin halunnut olla Jeesuksen seurassa, mutta luulin että se on mahdotonta koska Jeesushan kuoli ristillä. Ja tunsin surua tästä asiasta.
Minusta on kamalaa, kun epäuskoisen kodin lapsella ei ole edes kenenkä kanssa puhuisi tällaisista asioista, vaan hän on aina yksin tällaisten asioiden kanssa.
Toivoisin, että Vl:ät eivät vaan olisi oman ryhmän sisällä työtä tekemässä vaan muistaisivat ulkopuolella oleviakin. Siellä on lapsia, sairaita hengellisesti, sekä muutenkin ja on vanhuksia, niin että heillekin järjestettäisiin mahdollisuus Jumalan sanan kuuloon.
Kun muutin Ruotsiin, silloin oli vasta parannuksen tehnyt nuori. Mutta melkein heti löytyi vl_mies ruotsista ja avioiduimme.
Niin, silloin jouduin sairaalaan leikattavaksi ja näin vastapuolella olevassa petissä naisen joka itki, hän oli ruotsalainen. En osannut vielä silloin ruotsia paljon, vähän olin sitä kyllä koulussa lukenut.
Mutta minulla tuli sääli tätä naista ja menin hänen luokse ja sanoin ruotsiksi älä itke. Ja näytin hänelle Päivämies-lehdessä olevaa ruotsinkielistä kirjoitusta. Kun nainen oli lukenut sen, hän hymyili minulle ja sanoi, minä uskon sinua.
Näin jäljestä päin ajateltuna tuntui hyvältä kun pysyti auttamaan toista.
En tiedä kuka nainen oli, mutta muistan hänen hymynsä, sen toivottoman itkun jälkeen, ja silloin näin, että auttaakseen toista ihmistä, ei tarvi sanoa monta sanaa. Jos apu lähtee sydämmestä, ihminen kyllä tuntee sen ja vaistoaa paljon.
Siksi minä vetoan vl:iin että eivät lopeta tätä palstaa. Emme koskaan tiedä milloin täälläkin on joku joka haluaisi apua.
Täällä Ruotsissa, ei niin kauan sitten kuoli eräs nainen syöpään. Hänellä oli vl:iä työtovereita, ja ennen kuolemaa hän sai parannuksen armon.
Ehkä he ovat arkoja puhumaan uskosta ja avun tarpeesta. Mutta mistä tiedämme kuinka moni käy lukemassa näitä kirjoituksia.
Kyllä ihminen näkee kuten minäkin ulkopuolisena vl:n parannuksen tekijänä kuka puhuu oikein ja mistä vastaa Raamattu. Niin minäkin tein.
Usko tulee kuulosta! Ja miten he uskovat ellei he kuule. Uskon että tätäkin kanavaa oikein käytettynä Jumala siunaa.
Mutta kun olin koulussa n.10 vuoden vanha ajattelin kun luin uskotokirjasta, miten Jeesus pantiin ristille kuolemaan: että voi kun Jeesus oli hyvä ja muut ihmiset oli pahoja.En ymmärtänyt miksi näin tapahtui. Tapahtuma kerrottiin pelkkänä asiana. Mutta tunsin sydämmessäni paljon, tunsin että olisin halunnut olla Jeesuksen seurassa, mutta luulin että se on mahdotonta koska Jeesushan kuoli ristillä. Ja tunsin surua tästä asiasta.
Minusta on kamalaa, kun epäuskoisen kodin lapsella ei ole edes kenenkä kanssa puhuisi tällaisista asioista, vaan hän on aina yksin tällaisten asioiden kanssa.
Toivoisin, että Vl:ät eivät vaan olisi oman ryhmän sisällä työtä tekemässä vaan muistaisivat ulkopuolella oleviakin. Siellä on lapsia, sairaita hengellisesti, sekä muutenkin ja on vanhuksia, niin että heillekin järjestettäisiin mahdollisuus Jumalan sanan kuuloon.
Kun muutin Ruotsiin, silloin oli vasta parannuksen tehnyt nuori. Mutta melkein heti löytyi vl_mies ruotsista ja avioiduimme.
Niin, silloin jouduin sairaalaan leikattavaksi ja näin vastapuolella olevassa petissä naisen joka itki, hän oli ruotsalainen. En osannut vielä silloin ruotsia paljon, vähän olin sitä kyllä koulussa lukenut.
Mutta minulla tuli sääli tätä naista ja menin hänen luokse ja sanoin ruotsiksi älä itke. Ja näytin hänelle Päivämies-lehdessä olevaa ruotsinkielistä kirjoitusta. Kun nainen oli lukenut sen, hän hymyili minulle ja sanoi, minä uskon sinua.
Näin jäljestä päin ajateltuna tuntui hyvältä kun pysyti auttamaan toista.
En tiedä kuka nainen oli, mutta muistan hänen hymynsä, sen toivottoman itkun jälkeen, ja silloin näin, että auttaakseen toista ihmistä, ei tarvi sanoa monta sanaa. Jos apu lähtee sydämmestä, ihminen kyllä tuntee sen ja vaistoaa paljon.
Siksi minä vetoan vl:iin että eivät lopeta tätä palstaa. Emme koskaan tiedä milloin täälläkin on joku joka haluaisi apua.
Täällä Ruotsissa, ei niin kauan sitten kuoli eräs nainen syöpään. Hänellä oli vl:iä työtovereita, ja ennen kuolemaa hän sai parannuksen armon.
Ehkä he ovat arkoja puhumaan uskosta ja avun tarpeesta. Mutta mistä tiedämme kuinka moni käy lukemassa näitä kirjoituksia.
Kyllä ihminen näkee kuten minäkin ulkopuolisena vl:n parannuksen tekijänä kuka puhuu oikein ja mistä vastaa Raamattu. Niin minäkin tein.
Usko tulee kuulosta! Ja miten he uskovat ellei he kuule. Uskon että tätäkin kanavaa oikein käytettynä Jumala siunaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Siksi minä vetoan vl:iin että eivät lopeta tätä palstaa."
eivät lopeta veeällät, koska tämä ei ole veeällien palsta.
Siis vaikka monet täällä käyvistä ovat vl:iä, on tämä yleinen keskustelupalsta aiheena vanhoillislestadiolaisuus ja keskusteluun voi osallistua kuka tahansa.
Oletteko panneet merkille miten vähän vl- liikkeeseen kuuluvat puhuvat Jeesuksesta?
Järkyttävää kyllä, mutta eivät juuri koskaan, vaikka Jeesus nimi on ainut nimi jossa on pelastus helvetistä. Puhumattakaan että he kiittäisivät ja ylistäisivät Jeesusta.
Kiitos kunnia ja ylistys sinulle Jeesus Herrani.
Sinulle Herrani, jonka kautta kaikki ovat saaneet alkunsa. Kiitois sinun rakkaudestasi minua kohtaan Jeesus.
Tämä palsta on joka tapauksessa vl:ien pitämä, vaikka olisikin Suomi24.n omistama.
Miksi kärjistää asioita.
Pitäisi pääasia ajatelle pääasiana ja sivuasia sivuasiana.
Jeesuksesta ja paljon. Tällä palstalla lähinnä puolustaudutaan hyökkäyksiltä milloin mistäkin hiusten sävyttämisestä, kun nämä tuntuvat ulkopuolisia kiinnostavan. Ei nuo "tavat" kaikille vl:llekään niin tärkeitä ole, mutta niihin muut luonnollisesti kiinnittävät huomiota, ei siihen, onko Jeesuksen rooli vl-uskoville tärkeä, koska se on muillekin keskeinen. Tottakai Jeesuksen sovitustyö on aivan keskeinen asia.
"Tämä palsta on joka tapauksessa vl:ien pitämä, vaikka olisikin Suomi24.n omistama."
ei ole missään muodossa "vl:ien pitämä". Tämä on Suomi24:n omistama ja pitämä palsta, jolla palstalla toimii sheriffinä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsen nimimerkki Moppi.
Vaikeaa?
koska olet noin hurmahenkinen. Älä turhaan lausu Herran sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä joka hänen nimensä turhaan lausuu.
mieltä kanssasi, että tälle palstalle on tilaus sekä vanhoillislestadiolaisten että ei-vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Täällä vanhoilliset voivat purkaa sydäntään ja esittää kysymyksiä. Samoin palsta toimii yleisenä evankeliumin välittämisen kanavana.
Vastasin eilen sinulle vähän töksähtäen, että ei veeällät tätä palstaa lopeta, koska tämä on Suomi24:n palsta, johon SRK:lla ja vl-herätysliikkeellä ei ole mitään omistus- tai hallintavaltaa. Tästä asiasta tuntuu monella vl-ihmisellä olevan väärä käsitys. He luulevat tätä vl-herätysliikkeen ylläpitämäksi palstaksi.
Tuolla toisaalla helluntailaisuus-foorumilla sheriffi eli siinä harhauskossa, että ylläpito oli lahjoittanut kyseisen foorumin helluntailaisten yksioikeudeksi.
No. Siellä sheriffi heräsi todellisuuteen otettuani yhteyttä ylläpitoon ja ylläpidon ojennettua sheriffiä.
Nämä foorumit ovat todellakin avoimia foorumeita, joissa saa myös arvostella kutakin herätysliikettä ja esittää eriäviä näkemyksiä kunhan kaikki tapahtuu asiallisuuden puitteissa.
kohtaan sitten?
Herää kysymys...mistä on kysymys???