Ei taida tulla kansanäänestystä. Enemmistö näyttäisi olevan sillä kannallta, ihmiset eivät ole kiinnostuneita. Olisiko se sittenkin parempi edustuksellisen demokratian antaa hoitaa homma kotiin?
Ei taida edes tavallista rahvasta kiinnostaa moiset hommelit.
Ei taida edes tavallista rahvasta kiinnostaa moiset hommelit.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten maan oma perustuslaki "kaadetaan". Vielä kun katsoo mihin nykykehitys johtaa, voi vain ihmetellä:
TalousEU = Torso, kallis (vrt. 2010 tavoitteet)
SotilasEU = Hirviö (kymmenpäinen ydin, WEU)
Sosiaalinen EU = Ei ole
TyöllisyysEU = Kapitalismi ja globalisaatio polkee omia
Mihin EU:ta tarvitaan? Asiantuntijatkin myöntävät viimeinen ettei "ytimiä" ole vaan nyt on valloilla etulinjan politiikka. Siitä ei ole enää pitkää matkaa takaisin kansalliseen politiikkaan. Siksi Suomen perustuslaki on suojattu ja kansan valta jakamaton, jottei sitä kaiken maailman muoti-ilmiöt heilauttaisi.
Niin, miksei tarvittaisi.
Talous EU ei ole suinkaan torso, oletkos havainnut että kehittyvät markkinataloudet ovat ne jotka kasvavat? Kuten esim. USA ja Japani painivat eriluokan ongemissa. EU:sta pitäisi tehdä houkutteleva talousalue -> oli se liittovaltio tai sitten ei.
Ketkäs asiantuntijat nyt myöntävätkään missä ja mitä?
Antola - EU Suomen virallinen oraakkeli - lausui ytimiin pyrkimisen virallisesti päättyneen, koska EU hajaantuu. Ei se vaikuta liittovaltiokehitykseltä, mutta kukapas noista myyntipuheista tietää. Tulevan kehityssyklin aikana kansalliset intressitkin saavat virallisesti nostaa päätään, edistystä. Sitten voi lyöttätyä yhteen kuka kenenkin kanssa, jos intressit kohtaavat.
Saksalla ei mene hyvin taloudessa, vanhoilla EU mailla on jäykkyytensä. Suomi kuuluu Wim Kok'in listalla parempaan puolikastiin, jos julkisen talouden vajeista puhutaan. Talouskasvussa Eurooppa on auttamatta muuta maailmaa jäljessä (USA, Kiina, Venäjä, Korea ja Japaniakin jäljessä). Hollannin pääministeri ja EU:n puheenjohtaja ruoti voimakkaasti Lissabonin tavoitteita, muu maailma on mennyt Euroopan ohi.
Seuraavassa syklissä alka vahva euro jarruttamaan vielä voimakkaammin eikä työttömyyden hoitoon ole panostettu. Tämä syö julkista sektoria ikääntyvässä Euroopassa. Samalla inflaatio lisääntyy. EU on taloudessa USA:n varjossa, eikä suinkaan tavoitteiden "maailman tehokkain talousalue". Globalisoituneessa taloudessa USA:n päätökset vaikuttavat Eurooppaan Euroopan omia päätöksiä enemmän.
Uuden perustuslain myötä EU:n rooli tullee muuttumaan hyvinkin merkittävästi ja muutos saattaa hyvinkin johtaa kohti yhtenäistä liittovaltiota.
Mutta ajatellaanpa tilannetta, että meillä Suomessa päätettäisiin sittenkin järjestää ko. asiasta kansanäänestys.
Ajatellaan edelleen, että Suomen kansa äänestyksessä hylkäisi perustuslain ja Ranska sekä Britannia hyväksyisivät. Saksahan on jo päättänyt hyväksyä koko perustuslakiehdotuksen järjestämättä kansanäänestystä.
Mitä sitten tapahtuisi, jos me hylkäisimme perustuslakiehdotuksen, mutta suuret hyväksyvät?
Lopputulos olisi, että Suomen kansa olisi jälleen kerran revitty kahteen toisiinsa vihamielisesti suhtautuvaan leiriin "perustuslaillisiin" ja itsenäisyysmielisiin, mutta tästä huolimatta perustuslaki suurten jäsenvaltioiden toimesta syntyisi. Vaikka me Suomalaiset olisimme äänestyksessä hylänneet perustuslakiehdotuksen, ei meille kuitenkaan jäisi muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä mukaan.
Näin ollen kansa, jolta oli turhaan kysytty sen mielipidettä, sitä kuitenkaan kuuntelematta katkeroituisi turhaan. Katkeroitunut kansanosahan ei koskaan ole markkinataloudessa se tehokkain elementti.
Voi EU:iin todennäköisesti syntyvästä perustuslaista seurata jotain hyvääkin. Ainakin se asettaa selvät pelisäännöt niin isoille, kuin pienillekin. Nykyisinhän unionin toiminta on seuraavanlaista:
Parlamentti luo uusia lakeja. Pienet jäsenvaltiot noudattavat näitä lakeja. Suuret jäsenvaltiot sitä vastoin noudattavat näitä lakeja vain siinä tapauksessa, että ne sattuvat palvelemaan niiden omia kansallisia intressejä.
Ajatellaan, että esittämäsi mietelmä on vain spekulointia, jonka toteutuminen on fifty-sixty. Ajatellaan, että esittämäsi perustuu vain merkityksettömiin hypoteeseihin. Ajatellaan, että FR hyväksyy, mutta UK ei. Miten sitten kävisi? Ajatellaan, että miksi meillä ei olisi muuta vaihtoehtoa? Ajatellaanko vielä, että suurimmalle osalle kansaa on yhdentekevää koko asia, joten tuskinpa tuo massakatkeroitumista aiheuttaisi, eiköhän motiivi ole loppujen lopuksi paljon lähempänä, miksi tehdä työ hyvin tai huonosti.
Kyllä kansaa kiinnosti, että meille ei 40-70-luvuilla tullut itänaapurin tavat perustuslait. Tiedotusvälineet esittävät, että EU:n perustuslaki olisi "liian vaikea" kansan päättää.Päinvastoin! Kysymys on helppo: Kuka päättää asioistasi? SInä vaiko sadat miljoonat muualla Euroopassa asuvat, jotka ovat enemmän kiinnostuneet EU:sta kuin sinun pohjoisen laitamaan asukkaan pienistä asioista ja hyvinvoinnistasi!-Se on näes suurkapitalisti, joka määrää. Käy vaikka katsomassa pankkitiliäsi...;-)Ja katso samalla nykysuomalaisten köyhää harmaata ryysyläisjoukkoa Aleksilla...
No, vuonna 1994 pankkitilillä menojen jälkeen oli about tonni säästöön.
Nyt vuonna 2004 on kans tonni säästöön, eipä ole määrässä muutosta näkynyt!!!!
EU:n vika, muuten sais kuus tonnia. Voi prk...
Millaisiin konflikteihin Eurooppa varautuu ja siksi hakeutuu? Onko tarkoitus kilpailla USA:n maailmanpoliisin roolista? Mitä se maksaa ja kenen intressissä sotilasmenot ovat?
Äärisosialistisen Javier Solanan liittovaltiopyrkimyksiä ja Euroopan turvatakuita on arvostellut mm. Stubb. Ilmavoimien harjoituksissa paistaa läpi kaikki-tänne-vaan-niin-harjoitellaan -meininki. Nopean toiminnan joukot herättävät yhtä paljon kysymyksiä kuin mihin antavat vastauksia. Olemme kaikessa näennäisessä puolueettomuudessammekin jo kuin osa yhtä isoa sotilasveljeskuntaa.
Voisiko tämä sotilaskoneisto tarvittaessa toimia myös omien jäsenmaittensa intressejä vastaan? Entä jos globalisaation vastustajat ja työttömät vastustamaan eliitin luomaa maailmanlaajuista vapaata pääomasysteemiä, kenelle Euroopan kellot soivat, onko Eurooppa oman kehityksensä vanki? Tämä välttämätön kehitys ei ehkä olekaan niin välttämätöntä vaikka se voi olla väistämätöntä.