Kun ortodokseilla on omia pääsiäseen liittyviä tapoja, niin miten on joulun kanssa? Miten tavallisessa ortodoksisessa kodissa vietetään joulua, käyttekö kirkossa, mitä ruokia on joulupöydässä ym?
Miten vietätte joulua?
tonttu
5655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vaikea sitä on yleistää, miten kukakin viettää, varmaan aika samalla lailla kuin muukin Suomi. Kirkko on yleensä aika täynnä lapsiperheitä jouluaaton suuressa ehtoopalveluksessa. Jouluaamun liturgiassa kansaa on myös paljon, joskus tosin pakkanen verottaa osallistujia.
Loppu riippuukin siitä, miten mikin perhe suhtautuu kirkon perinteeseen.
Ortodoksisessa kirkossa jouluaatto on vielä paastopäivä, jolloin ei kinkkua pöytään viedä. Omassa perheessäni tämän tradition noudattamiseen siirryttiin puolenkymmentä vuotta sitten. Perinteinen jouluateria kinkkuineen (tai karjalanpaistineen, riippuu fiiliksestä kumpaa laitetaan), laatikoineen ja piirakoineen syödään joulupäivänä liturgian jälkeen ja sitten avataan lahjat, jos ei ole aamulla keretty.
Pari vuotta sitten kysyttiin lapsilta tuota lahjojen avaamista, kummin tehdään jouluaattona vai joulupäivänä? Totesivat itse, että mieluummin joulupäivänä. Sanoivat, että on tyhmää mennä nukkumaan, kun ei ole kerennyt leikkiä kaikilla lahjoilla. Kun ne avaa joulupäivänä on koko päivä virkeänä aikaa leikkiä ja nukkumaanmeno on rennompaa.
Itse olen huomannut lapsista sen, että jää se jouluaaton turha hermoilu pois.
Jouluaattona on aikaa koristella koti, laittaa kuusi ja seimi, jonka äärellä lapset ovat tavanneet laulaa joululauluja. Aattona on syöty viime vuodet ihan kevyesti, mutta panostettu rauhallisuuteen ja koitettu välttää kiirettä. Perheen yhteinen aika on tärkeää: pelailu ja sellainen.
Ortodoksinen perinne ei tunne joulu-nimistä juhlaa. Joulu on entisen homiletiikan opettajani mukaan germaaninen olutjuhla. No, meillä suomalaisilla tosin on tapana puhua joulusta, mutta kyseessä on Kristuksen syntymäjuhla, karjalankielellä Rastava.
Joulunvieton suhteen voin puhua vain omasta puolestani, eikä asiasta tietääkseni ole tehty erityisiä gallupeja. Minulla on se tuntuma, että joulunvietossakin olemme suuressa määrin omaksuneet luterilaista tapakulttuuria. Asiaan liittyy tietenkin se, että useimmissa ortodoksisissa perheissä on myös luterilaisia perheenjäseniä. Oma jouluni on olosuhteiden pakosta yhdistelmä ortodoksista ja luterilaista perinnettä.
Ortodoksisen perinteen mukaan Kristuksen syntymäjuhlan aatto on vielä paastopäivä, ja ohjeiden mukaan paasto päättyy vasta silloin kun "ensimmäinen tähti on syttynyt taivaalle".
Varsinainen juhlahan on vasta 25.12., ja sen viettoon liittyvät olennaisesti aamupalvelus ja juhlan liturgia. Toinen joulupäivä ei ole "tapaninpäivä", vaan omistettu Jumalanäidille Marialle. Kolmantena joulupäivänä muistellaan ensimäistä marttyyria, ylidiakoni Stefanosta.
Tässäpä oiva tilaisuus järjestää vähän galluppia itse kunkin joulutavoista. (Ja vaihteeksi vähän kevyempää keskustelua). Ja miten luovitte jouluaattona paastosta, jos olette vierailemassa luterilaisessa kodissa/sukulaisten luona? Jouluaatonhan pitäisi olla tiukka paastopäivä ja tietääkseni aikoinaan Karjalassa aattona on syöty vain yksi kevyt paastoateria ehtoopalveluksen jälkeen.
"Joulu on entisen homiletiikan opettajani mukaan germaaninen olutjuhla."
Opettaja on tainnut vetää mutkat suoriksi.
Joulupäivä on Jeesuksen syntymän muistopäivä. Jeeesuksen syntymäajankohdasta ei todellisuudessa ole tietoa, vaan päiväksi vain määrättiin 25.12. Roomassa 300-luvulla.
Loppiaista on aiemmin pidetty joulun sijasta Jeesuksen syntymäpäivänä, ja itäisessä kirkossa loppiainen Kristuksen kasteen päivänä on edelleen joulua tärkeämpi juhla. Nämä kaksi juhlaa haluttiin myöhemmin erottaa omiksi juhlikseen. Loppianen jäi paikoilleen, mutta Jeesuksen syntymän muistopäivä määrättiin joulukuun 25:nneksi.
Samalla saatiin muitakin etuja, kun valjastettiin samaan päivään sijoittuva roomalaisten talvipäivänseisaus, pakanallinen voittamattoman auringon juhla, kristillisiin tarkoituksiin. Vähitellen aurinkojuhla unohtui. Samaa kristillisten juhlien sijoittelua pakanallisten juhlien paikalle näkyy monien muidenkin juhlien taustalla.
Jouluun liittyvät tavat syntyivät tai saivat vaikuttensa varhaisten sivistyskansojen erilaisista uskonnollisista keskitalven juhlista, kun kansat kääntyivät kristityiksi: esimerkiksi roomalaisten saturnaaliasta ja Kalendae-juhlasta, kreikkalsien viinen ja maanviljelyn jumalan Dionysoksen juhlasta ja germaanien jul- eli juhl-juhlasta.
Tätä mieltä on ainakin Suuri perinnekirja. Minusta siinä, että alettiin viettää kristillisiä juhlia pakanallisten juhlien paikalla, oli hyvänä puolena se, että pakanalliset juhlat vähitellen unohtuivat kokonaan. Se, että aikaisemmista juhlista saatiin vaikutteita, olisi ollut joka tapauksessa mahdollista, vaikka juhlia olisi pidetty eri päivinäkin. Näin kuitenkin saatiin vanhat pakanalliset juhlat unohtumaan.
Joo, kyllä se luterilaisessa Suomessa on hankalaa usein jouluaattona paastota. Omassa synnyinkodissani jouluaatto paastottiin, niinkuin pitääkin.
Nykyään taas on perheessäni tapana käydä anopin luona jouluaattona ja jos joulupöytä on silloin katettu, niin paha on ruveta paastosta nipottamaan.
Eli tilanteen mukaan kullekin.