Yksi kysymys monen muun seikan ohella on jäänyt meikäläiselle epäselväksi ja ajatusrattaistoa askarruttamaan. Ehkä kuvio on selvitetty kirjoihin ja kansiin, mutta ei ole sattunut osumaan meikäläisen puuhastetevan harrastelijan silmiin. Kysymys on siitä, missä vaiheessa meidän valtiojohtomme tiesi Molotovin ja von Ribbentroppin sopimuksen lisäpöytäkirjan sisällön? Meidän Washingtonin suurlähettiläämme Procope oli saanut kyseisen lisäpöytäkirjan sisällön tietoonsa suoraan USA:n presidentti Franklin D. Rooseveltilta ennen talvisotataa. USA:n tiedustelupalvelu toimi erinomaisesti jo silloin siihen aikaan. Kun Procope raportoi asiasta Helsinkiin ulkoministeriöön, niin raportti luokiteltiin rutiinitiedotteitten pinoon, jonneka se hautautui. Missä vaiheessa meidän valtiojohtomme sai tietoonsa kohtalokkaan lisäpöytäkirjan ja sen täsmällisen sisällön etupiirijakoineen? Ajanjuoksua mietiskellessä juohtuu mieleen, jotta tunsivatko mm. Ryti ja Mannerheim lisäpöytäkirjan tekstin kaikkineen jo ennen jatkosotaa?
Tunsiko valtiojohtomme lisäpöytäkirjan ennen jatkosotaa?
TeppoN.
366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tunnettiin suurin piirtein jo ennen Talvisotaa. Tietoa tuli monesta suunnasta. Se ei muuttanut Suomen johdon toimintamallia, vaikka Saksa kehotti suostumaan NL:n vaatimuksiin.
Sotahan muutti tilanteen täysin.
Koko sisältö julkaistiin vasta sodan jälkeen.
NL myönsi lisäpöytäkirjan olemassaolon vasta Gorban aikana.
Jatkosodan syttymiseen se ei vaikuttanut, koska tilanne oli taas täysin toinen.
"USA:n tiedustelupalvelu toimi erinomaisesti jo silloin siihen aikaan."
Saksan lähetystössä Moskovassa oli lähettiläänä von Schulenburg, joka oli natsien kiihkeä vastustaja, hän vuosi kaikki saamanansa tiedot Yhdysvaltoihin. Hänet ammuttiin vuonna -44 muiden Hitlerin vastustajien kanssa.
MR-sopimuksen lisäpöytäkirja oli aluksi niin salainen, ettei siitä tarkasti tiennyt muut kuin Hitler, von Ribbentrop, Stalin ja Molotov. Tarkkoja tietoja ei annettu edes lähettiläille mutta aika nopeasti siitä alkoi tihkua tarkempia tietoja.
Talvisodan alussa suomalaiset pyysivät Saksan apua Saksan Helsingin lähettilään Blücherin kautta mutta Ribbentrop kielsi häneltä kaikki keskustelut suomalaisten kanssa avun saamisesta eli Blücher ei tiennyt salaisesta pöytäkirjasta ei hän muuten olisi toiminut välimiehenä..
Olisikohan von Schulenburg Saksan lähettiläänä Moskovassa voinut saada lisäpöytäkirjan käsiinsä paperiversiona eikä pelkkinä suupuheina? Ja sitten nimen omaan sitä kautta tieto olisi edelleen päätynyt myös Rooseveltille? Joka tapauksessa Roosevelt oli kutsunut Procopen tapaamiselle ja kertonut tälle asian.
Onhan niitä niin sanottuja yllätyksiä ollut vaikka miten runsaasti. Vastaavalla tavalla kuin tietoisuus lisäpöytäkirjan kohdalla tiedon kulkua joutuu aprikoimaan myös mm. Puna-armeijan hyökkäyksen osalta kesäkuussa 1944. Eikö Mannerheim ja Mikkelin esikunta kokonaisuudessaan todellakaan tiedostanut tilannetta, vaikka meillä oli omaa tiedustelumateriaalia runsin määrin? Saksalaisetkin tiesivät varoittaa hyökkäyksen massiivisuudesta etukäteen.