Urbanisoituminen johtuu siitä, että parempaa sosiaaliturvaa itselleen hakevat ja sosiaalitätiin uskovat nuoret muuttavat yhä enemmän asutuskeskuksiin. Yleensä he eivät työllään vaurastu vaikka kaupungeissa sosiaaliturva onkin huomattavan suuri. Paikkakunnille, joilta he ovat lähteneet, jää suhteessa ahkera paremmin menestyvä väestöä, joka pystyy itseään elättämään ilman sosiaalitukiverkkoa. Toisin kuin kaupungeissa, siellä on löhöilyn sijaan tekemisen meininki, joka saa usein urbaanin köyhän kateelliseksi.
Aivan viime aikoina köyhyys on alkanut vaivaamaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa ihmiset yhä useammin joutuvat turvautumaan köyhäinapuun. Pääkaupunkiseudulla työttömyys lisääntyy tällä hetkellä voimakkaimmin Espoossa ja Helsingissä. Työttömyysaste on Espoossa silti vielä muita kaupunkeja pienempi eli 8 prosenttia. Helsingissä ja Vantaalla työttömiä on 10 prosenttia työvoimasta. Kokonaisuudessaan työttömyys on kasvanut kaikissa kolmessa kaupungissa ja miltei kaikilla aloilla.Tilastot osoittavat kuitenkin, että monet pienet kepukunnat ovat selvinneet työttömyyden kirouksesta kaikkein parhaiten, jopa alle 5% työttömyysasteella, joka merkitsee hyvää kuntarakennetta ja johtamistapaa.
Urbanisoitumisen seuraus! Sanonta, että kun väki vähenee, niin pidot paranee pitänee hyvin paikkansa. Maaseudulla oleva luonnonrikkaus ja muu varallisuus jaetaan yhä pienemmän väestönosan kesken, joka tarkoittaa henkilökohtaisen varallisuuden kasvua.
Vastaavasti varattomien muutto asutuskeskuksiin lisää keskimääräistä köyhyyttä urbaanissa yhteisössä. Kehitys johtaa vääjäämättä siihen suuntaan, kuin mitä muualla maailmassa on nähty, suurempien kaupunkien laitamille syntyy ghettoja ja pitemmän päälle kaatopaikatkin ovat maalta muuttaneiden asuinpaikkoja. Opetus löytyy sananlaskusta; "Kun lähdet sutta pakoon, karhu tulee vastaan".
Aivan viime aikoina köyhyys on alkanut vaivaamaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa ihmiset yhä useammin joutuvat turvautumaan köyhäinapuun. Pääkaupunkiseudulla työttömyys lisääntyy tällä hetkellä voimakkaimmin Espoossa ja Helsingissä. Työttömyysaste on Espoossa silti vielä muita kaupunkeja pienempi eli 8 prosenttia. Helsingissä ja Vantaalla työttömiä on 10 prosenttia työvoimasta. Kokonaisuudessaan työttömyys on kasvanut kaikissa kolmessa kaupungissa ja miltei kaikilla aloilla.Tilastot osoittavat kuitenkin, että monet pienet kepukunnat ovat selvinneet työttömyyden kirouksesta kaikkein parhaiten, jopa alle 5% työttömyysasteella, joka merkitsee hyvää kuntarakennetta ja johtamistapaa.
Urbanisoitumisen seuraus! Sanonta, että kun väki vähenee, niin pidot paranee pitänee hyvin paikkansa. Maaseudulla oleva luonnonrikkaus ja muu varallisuus jaetaan yhä pienemmän väestönosan kesken, joka tarkoittaa henkilökohtaisen varallisuuden kasvua.
Vastaavasti varattomien muutto asutuskeskuksiin lisää keskimääräistä köyhyyttä urbaanissa yhteisössä. Kehitys johtaa vääjäämättä siihen suuntaan, kuin mitä muualla maailmassa on nähty, suurempien kaupunkien laitamille syntyy ghettoja ja pitemmän päälle kaatopaikatkin ovat maalta muuttaneiden asuinpaikkoja. Opetus löytyy sananlaskusta; "Kun lähdet sutta pakoon, karhu tulee vastaan".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nuoret lähtevät maaseudulta opintojen perään.
Sosiaaliturva on saman suuruinen kaupungissa ja maaseudulla, ja sitä maksetaan molemmissa yhtäläisin perustein. Suomen voimakas kaupungistuminen 1960- ja 1970-luvulla johtui tuotannollisen yritystoiminnan voimakkaasta kasvusta ja sen työpaikkojen sijoittumisesta asutuskeskuksiin ja niiden lähettyville. Kiitos Neuvostoliiton ja muun ulkomaankaupan kasvun. Kasvava väestö ja ammatillinen erikoistuminen kiihdyttivät palveluammattien kasvua. Silloin oli lähdettävä syrjäseuduilta, koska pienviljelijöillä ei ollut mahdollisuuksia tulla toimeen tuotteitaan myymällä ja harvalla oli kiinnostusta omavaraistalouteen. Sen sijaan nykyisin on työttömänkin hyvä asua maaseudulla, jos vain muutoin on siitä kiinnostunut. Tukijärjestelmä yltää maan joka kolkkaan.