missä ruotsinkieliset soturit?
Tuntematon sotilas
en huomaa?
13377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun kerran laukasee, siinä pitää olla tappamisen meininki.
Sen sanoi kk-ampuja Lahtinen(Sinisalo). Hän oli kommunisti, mutta kuitenkin sinivalkoinen sellainen.
Siksi juuri edesmennyt Äke Lindman( Lehto!) teki pari propagandasotaelokuvaa "surusankareista" fondien rahoilla.
Åke sai ansioistaan oikein mitalin Kalle Kustaalta! ;-)
Åke Lindmanin alkuperäinen nimi on Åke Järvinen.
Tuo "Lehto" tarkoitti Lindmanin roolia Tuntemattomassa.
Tuntemattomasta tulee mieleen se kohtaus jossa Rokka yksinään lahtaa kymmeniä venakkoja lumiselle aukiolle.
Tapauksella on vastine todellisuudessa. Rokan esikuvana oli eräs Vijam Pylkäs ja tuo tapaus sattui siten, että naapurikomppaniassa, joka oli ruotsinkielinen oli läpimurto ns. Kelirikkotaistelujen aikana 1942 Syvärin eteläpuolella. Kun Pylkäs tuli avuksi, olivat ruotsinkieliset peloissaan korsujen lattioilla täysin lamaantuneina. Pylkäs nappasi konepistoolin ja torjui satojen miesten hyökkäyksen yksin! Apunaan hänellä oli kaveri omasta komppaniasta täyttämässä lippaita.
Venäläisiä kaatui 80. Kirjaa varten Linna pienensi lukua, koska ihmiset olisivat syyttäneet häntä liioittelusta.
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201412060095703_v0.shtml
Siinä se taas nähdään.
Satukirjoissahan ne fennot pääsevät sankareiksi. Hyvä näin.
Satukirjoista puheenollen kannattaa lukea fondivaroilla kustannetun tekeleen nimeltä "Rinta rinnan".
Sen on kirjoittanut joku lahjottu suomalaishistorioitsija eli bulvaani-taktiiikka taas surusvekoilla käytössä.
Kirjassa kirjotetaan sotahistoria uusiksi. Surut esitetään samanlaisina sankareina kuin suomalaiset tai jopa suurempina! ;-)
"Satukirjoissahan ne fennot pääsevät sankareiksi. Hyvä näin."
Tuo Viljam Pylkäs oli kyllä oikea henkilö Karjalan Kannakselta. Suruja ei kiinnostanut puolustaa Suomea ja saada menetettyä Karjalaa takaisin. Monet heistä pelkäsivät Vahvaa Suomea ja vehkeilivät Suomea vastaan Tukholmassa. Etulinjassa heitä oli 5% joukoista ( väestö-osuus 10%) loput oli rannikolla tai Munsalassa veneitä huoltamassa.
Mihin oli nyt elokuvasta LOTTA hävinnyt?, joka on ennen ollut kuvassa.
Silloin tuli herrojen kanssa autolla katsoon sotilaita.
Joko tässä piti sensuurin käydä, yritetään peittää lottinen upseerien perässä juoksemiset, näin tämä on tulkttava.
Suomenruotsalaisia koskivat talvi- ja jatkosodassa samat palvelukseenastumismääräykset kuin muitakin suomalaisia (lukuunottamatta ahvenanmaalaisia, joille heillekin oli sotaan liittyviä erityistehtäviä; jonkin verran vapaaehtoisia tuli rintamalle sieltäkin).
Ruotsinkieliset eivät mitenkään erottuneet muusta armeijasta taistelumoraaliltaan tai muilta sotilasominaisuuksiiltaan.
Toki olihan siellä mukana sellaisia suru-lusmuja kuin C.G.E. Mannerheim ja Adolf Ehnrooth..
Totuus kuitenkin on, että suruosastot selvästi alisuorittivat(kauniisti sanottuna) talvisodassa ja jatkosodassakin.
Lisäksi eräs suruvaltuuskunta kehtasi mennä Marskin luo talvisodan alettua vaatimaan, että surusotilaat sijoitetaan pois eturintamalta.
Marski potki valtuuskunnan jäsenet vauhdilla ulos kirosanojen saattelemana. ;-)